Hirvikolaririski syksyllä suurin – näin pienennät onnettomuusriskiä

Teksti ja kuvat: Hirvimerkki 2020 -kampanja  24.09.2020
Täytetty hirvi ja lunastuskuntoon mennyt auto kiersivät Suomea vuonna 2019.
Täytetty hirvi ja lunastuskuntoon mennyt auto kiersivät Suomea vuonna 2019.
Hirvionnettomuuksien vaara on suurimmillaan aina syksyn tullen ja metsästyskauden alkaessa. Jokainen autoilija voi itse pienentää onnettomuusriskiä omalla ajokäyttäytymisellään. Paras tapa ennakoida ikäviä kohtaamisia on ajonopeuden laskeminen hirvien liikkuma-alueella etenkin hämärän aikaan.
  • Vähennä nopeutta
  • Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja
  • Tarkkaile tien pientareita tavallista enemmän
  • Jos hirvi juoksee tielle, väistä eläintä peräpuolelta. Törmäystilanteessa hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot. Hirvi saattaa myös ehtiä auton alta pois, koska se vaihtaa hyvin harvoin kulkusuuntaansa äkillisesti.

Tilanne tulee usein eteen niin nopeasti, ettei miettimis- tai edes reagointiaikaa juuri jää. Hirven kohtaaminen kovassa vauhdissa säikäyttää yleensä kokeneenkin autoilijan.

 

Pysy valppaana, älä aja väsyneenä, vältä hämäräajoa

Tarkkana kannattaa olla erityisesti hämäräajossa ja hirvistä varoittavien liikennemerkkien ilmoittamalla alueella. Jos näet oranssipukuisista metsästäjistä tien vieressä, kannattaa nopeutta alentaa.

Suomessa tapahtui vuonna 2019 yli 2000 hirvionnettomuutta riistanhoitoyhdistysten suurriistavirka-aputoiminnan tilastojen mukaan. Tieliikenteessä sattuneiden hirvieläinvahinkojen määrä on selvässä suhteessa hirvikannan kokoon, joten metsästyksellä on keskeinen merkitys liikenneturvallisuuden parantamisessa.

Hirvionnettomuuksia tapahtuu ympäri vuoden, mutta selvästi eniten onnettomuuksia tapahtuu syyskuusta joulukuuhun yltävällä jaksolla, kello 16 ja puolen yön välisenä aikana. Viikonpäivistä perjantai on selkeästi synkin päivä, jolloin kolaroidaan eniten.

Syksyllä kiima-aika, metsästys ja hirvien muutto talvilaitumille saavat eläimet liikkeelle. Hirvikolareita voidaan ennaltaehkäistä rakentamalla aitoja ja yli- tai alikulkupaikkoja. Lisäksi hirvistä varoittavat tekniset järjestelmät ovat kehittyneet.

Pimeyden lisäksi suurin riski hirvikolarille on korkea ajonopeus: riski loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa.

– Kuolemaan johtaneita hirvionnettomuuksia on viime vuosina tapahtunut 1-3 kpl vuodessa ja enemmän 100 km/h kuin 80 km/h nopeusrajoituksella. Onnettomuuteen joutuneista puolet oli henkilö- tai pakettiautoja ja puolet moottoripyöräilijöitä, kertoo onnettomuustietoinstituutti OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.

– Jokainen kuljettaja voi itse pienentää riskiä omalla ajokäyttäytymisellään – olemalla tarkkaavaisena erityisesti aamu- ja iltahämärässä sekä pudottamalla ajonopeutta erityisesti hirvivaara-alueilla, muistuttaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timosen mukaan myös hirvionnettomuuspaikalla toimivat yleiset toimintaohjeet.

– Jos satut onnettomuuspaikalle, ensimmäinen tehtävä on aina estää lisäonnettomuudet varoittamalla muita. Käytä hätävilkkuja jo hidastaessasi ja pysäköidessäsi ajoneuvosi tien pientareelle. Jos mahdollista käytä huomioliiviä ja vie varoituskolmio 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta tien onnettomuusalttiille puolelle. Soita apua 112 tai käytä 112-sovellusta, joka auttaa hätäkeskusta paikantamisessa.

 

Metsästyksellä säädellään hirvikannan kokoa ja vähennetään onnettomuuksia

Yksi keino vähentää kolareita on eläinkannan harvennus. Lokakuun toisena lauantaina alkavalla metsästyskaudella on käytössä 47 691 hirven pyyntilupaa.

– Jahdeissa hirviä ajetaan tieltä poispäin, mutta hirvi tai sen perässä koira saattaa juosta myös tielle. Hirvijahdista varoitetaankin tienvarteen pystytetyillä tilapäisillä merkeillä, jotka huomattuaan tulee nopeutta hidastaa ja olla erityisen valpas, muistuttaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.