Peurakannan kasvu kuriin nuorten metsästäjien voimin

Viime vuoden ennätyssuurilla pyyntimäärillä tavoiteltiin räjähdysmäisesti kasvaneen peurakannan kasvun leikkaamista maassamme. Peuran metsästyksessä onkin monia eri muotoja.

Valkohäntäpeurakannan ydinalueella Varsinais-Suomessa toimiva Alastaron metsästysseura on noin 300:n jäsenen seura, jonka aktiiveja voidaan pitää peuranmetsästyksen pioneereina. Peuranmetsästys on ollut seuran keskeisimpiä toiminnan muotoja parikymmentä vuotta.

Seuran peuraporukassa on useita nuoria harrastajia, joiden innokkuuden myötä on päästy lähes tuhannen peuran pyyntimäärään. 

Tutustu Jahtimedian Nuorille suunnattuun osioon!

- Kanta on kasvanut salakavalasti, siitä varoitus muille seuroille. Kun peurakolareiden määrä ja eläinten maataloudelle aiheuttama tuhot ovat lisääntyneet, paine kannan leikkaamiseksi on kasvanut ja se työllistää meitä melkoisesti. Onneksi seuran toiminnassa on mukana useita aktiivisia nuoria metsästäjiä, joiden ahkeruus on lupamäärän täyttämisessä tarpeen, sanoo seuran puheenjohtaja Reijo Lehto.

Passipaikka on valittava oikein 

Peuroja metsästetään kyttäys- ja ajojahtina. Kyttäys- eli vahtimisjahdin onnistumisen kannalta tärkeintä on valita oikeanlainen passipaikka. Paras paikka on peurojen luontaisen kulkureitin varrella sijaitseva rauhallinen aukea, kuten metsäpelto. 

- Oikeanlainen passipaikka on aukea maasto, jossa jää aikaa varmistua eläimen tunnistuksesta ja varautua laukaukseen, neuvoo viisi vuotta Alastaron peuraporukkaan kuulunut Tuomas Jääskeläinen.

Peura on saaliseläin, jonka käytös muuttuu varovaisemmaksi kauden edetessä. 

- Alkukaudesta metsästys on helppoa, mutta joulu-tammikuussa peurat ovat tarkkoina. Ne heittävät heti lenkin, jos aistivat vaaran.

- Metsästäjän on oltava peurajahdissa näkymätön, hajuton ja äänetön, Eero Rautala tiivistää. 

Taustatyöt tehtävä huolella

Pikkupojasta asti isoisänsä mukana jahdissa kulkenut Eero Rautala on metsästänyt itse aktiivisesti viitisen vuotta. 

- Jahdin onnistuminen vaatii taustatyötä. Maaston ja eläinten kulkureittien tuntemus on oleellista. Turvallisuusasiat on myös aina pidettävä mielessä, kun metsissä liikkuu marjastajia ja muita metsästäjiä, muistuttaa Rautala. 

Jahtivarusteista tärkeimmät ovat ase, kiikari ja oranssi huomiovaatetus. 

- Riittävän tehokas ase on peuran metsästyksessä tarpeen. Käytän .308 tai 30-06 -kaliiperin patruunoita, jotka lataan itse, kertoo Tuomas Jääskeläinen.

Kiikari on välttämätön syyshämärässä eläimen tunnistamiseksi. 

- Kiikari pitää olla laadukas, että näkee hämärässä. Myös passipaikka kannattaa miettiä siten, että valoa riittää äkisti pimenevässä illassa mahdollisimman pitkään, Eero Rantanen vinkkaa. 

Mäyräkoira apuna ajojahdissa

Peuran ajojahdissa apuna voidaan käyttää säkäkorkeudeltaan alle 39 cm olevia koiria. Alastaron metsästysseurassa mäyräkoirilla metsästämisellä on pitkät perinteet, ja nyt mäyräkoiria on jäsenillä parikymmentä.

- Ajava ja jäljestävä koira on tärkeä apu jahdissa. Etenkin oman mäyräkoiran työskentelyä on mukava seurata, sanoo Tuomas Jääskeläinen.

Kun liikutaan asutuksen tai teiden läheisyydessä, ajohommiin pistetään koirien sijaan miehet. 

- Ajomiehenä oppii eläinten liikkeiden ja jahtikäytäntöjen tuntemusta, sitä kautta itsekin aloitin metsästyksen, kertoo seitsemättä vuotta peuraporukkaan kuuluva Eero Rantanen.

Mäyräkoirajahdissa 5-15 henkilön ryhmä passittaa peuraa kuten hirvijahdissa. Erona hirvijahtiin on se, että ajo tehdään pienemmällä ympyrällä, lyhyemmällä vedolla. 

- Peuran käytös muuttuu varovaisemmaksi, kun ajo pitkittyy. Puolen tunnin ajo on maksimi ja tempo pitää pysyä yllä. Rusakkojahtityylisesti on hyvä edetä, seuran jahtivouti Mika Tattinen vertaa.

Hyvä ampumataito tuo varmuutta

Kun saaliseläin on vikkeläliikkeinen peura, ampumataidon merkitys korostuu. Alastarossa vaaditaankin ammuntavelvoitteena radalla harjoittelua ennen metsästyskauden alkua. Aktiivinen kilpa-ammuntaharrastus tuo laukauksiin varmuutta nuoremman polven metsästäjiin kuuluvalle Ville Tattiselle. 

-Hyvä ampumataito on metsästyksen perusta ja harjoittelemassa kannattaa jokaisen käydä. Kokemuksen myötä jahdista tulee sujuvaa, Ville Tattinen suosittaa.

Kun saalismääristä puhutaan kymmenissä, lihaa riittää jaettavaksi tuttaville ja sukulaisille.

-Itselleni kauden aikana saalista kertyy useita kymmeniä. Ammun peuroja myös niille vanhoille metsästäjille, jotka eivät enää itse pääse jahtiin, Ville Tattinen kertoo.

Vaikka peurajahti on paljolti yksinäistä passittamista, se on myös sosiaalinen metsästysmuoto. 

-Kyttäysjahti on mukava tapa viettää ilta kavereiden kesken. Meillä se on sellainen nopea parin tunnin reissu, kun käydään peurajahdissa ja sitten nylkemässä saalis majalla, toteaa Ville Tattinen. 

Vinkkejä valkohäntäpeuran pyyntiin syksyksi