Tässä artikkelissa:
- Kouluttajia ympäri Suomen
- Turvallisuudesta ei voi koskaan puhua liikaa
- Hallitsevan silmän määritys
- Hyvä nosto avainasemassa
- Säännöllinen ampumaharjoittelu tuottaa tuloksia
Metsästysammunnan ABC on Metsästäjäliiton kehittämä ja Suomen riistakeskuksen pääosin rahoittama ampumakoulutus.
Vaikka ammunnan osaaminen on eettisen riistalaukauksen perusta, metsästäjätutkintoon ei sisälly pakollista ampumarataosuutta tai ammunnan harjoittelua. Uusille ja miksei kokeneemmillekin metsästäjille halutaan kuitenkin tarjota mahdollisuus oppia ammunnan perusteet oikein alusta saakka.
Kouluttajia ympäri Suomen
Metsästysammunnan ABC -koulutus on kuuden tunnin mittainen kokonaisuus, jossa perehdytään haulikko- ja kivääriammuntaan (kivääri kolme tuntia ja haulikko kolme tuntia) sekä turvallisuuteen. Tulevat koulutukset löydät Metsästäjäliiton sivuilta.
Viime vuosien aikana on koulutettu kouluttajia ympäri maata, jotta joka puolella Suomea olisi edellytyksiä ja osaamista järjestää ABC-koulutuksia liiton kehittämän mallin mukaisesti.
Kouluttajakoulutuksen käytyään henkilö on oikeutettu järjestämään Metsästysammunnan ABC -koulutuksia yhdistyksen tai yrityksen lukuun.
Osumakuvion tarkistus
Koskelaisella ampumaradalla kuuden kurssilaisen joukko on muodostunut metsästäjätutkintoa suorittavista nuorista. Ensimmäisenä iltana on ammuttu pienoiskiväärillä, nyt haulikolla.
Aluksi he pääsevät ampumaan paperitauluun, jonka avulla tarkastellaan myös patruunan osumakuvio. Siis se, miten hyvin patruuna sopii aseeseen.
– Testi paljastaa myös, miten haulikko käy. Testimatka on aina 35 metriä hyvältä tuelta. Jos ei koskaan ammu paperiin, ei saa tietää, jos esimerkiksi haulikon tähtäinkisko on kiinnitetty vinoon piippuun nähden, selittää Metsästäjäliiton ampumapäällikkö Jussi Partanen.
Eri merkkien patruunat käyttäytyvät eri tavalla, joten testaus kannattaa aina suorittaa. Tällä parannetaan myös saalisvarmuutta.
– Patruunan osumakuvio on aina asekohtainen, joten patruunat on testattava aina omalla aseella, hän jatkaa.
Onni Mattila ampuu nappisuorituksen, ja sorsakuvioisesta paperista tarkastellaan lintuun osuneiden haulien määrää. Osoittautuu, että ammuttu patruuna sopii hyvin käytettyyn haulikkoon, ja lintu olisi pudonnut.
Turvallisuudesta ei voi koskaan puhua liikaa
Turvallisen aseenkäsittelyn opittuaan ampuja muistaa aina käyttäytyä radalla ja metsällä oikein.
Partanen kertaa aluksi myös turvallisuusohjeet. Asiasta on puhuttu jo edellisiltanakin, jolloin ammuttiin pienoiskiväärillä, mutta aseen turvallista käsittelyä ei voi koskaan painottaa liikaa. Kun ohjeet ja silmän dominanssi on käyty läpi, pääsee jokainen ampumaan vuorollaan eri harjoitteiden merkeissä.
Hallitsevan silmän määritys
Ampujan on hyvä tietää kumpi silmistä hallitsee, koska se vaikuttaa ampumisen lopputulokseen ratkaisevasti. Kuusi nuorta miestä asettuu riviin ja kohottaa kätensä etusormet tähtäimiksi yhdistettynä. Haulikkoammuntaan perehtyminen aloitetaan hallitsevan silmän määrittämisellä.
Oikeakätinen, jonka vasen silmä dominoi, näkee haulikon vasemman sivun tähtäinkiskon asemasta ja tähtäinkuva on väärä. Laukaukset saattavat tällöin mennä reilusti vasemmalta ohi. Vasenkätisellä, jolla oikea silmä hallitsee, asia on päinvastoin.
Hyvä nosto avainasemassa
Seuraavaksi harjoitellaan paikallaan olevaan maaliin ammuntaa, ja ampumaradan penkkaan asetetaan viisi savikiekkoa. Oppilaat ampuvat niihin kouluttajan määräämässä satunnaisessa järjestyksessä heti käskyn jälkeen, eikä aikaa tähtäilyyn jää. Hyvä nosto onkin avainasemassa laukauksen onnistumiseksi.
13-vuotias Antti Kraappa ampuu haulikolla ensimmäistä kertaa.
– Vähän tuntuu kädessä, hän tuumii muutaman kerran ammuttuaan.
Rataharjoittelu auttaa myös ennakon arvioimiseen
Isän kanssa metsällä kulkenut Antti Kraappa aikoo suunnata syksyllä sorsajahtiin. Koulutuksessa seuraavana onkin vuorossa liikkuvaan maaliin ampuminen. Tätä harjoitellaan ampumalla liikkuvaan jänistauluun 20 metrin matkalta.
Harjoite opettaa ottamaan ennakkoa ja liikuttamaan asetta kohdetta seuraten. Onnistuneessa laukauksessa ase liikkuu vielä laukaisun jälkeenkin.
Säännöllinen ampumaharjoittelu tuottaa tuloksia
Koulutuksen kivääriosuudessa edellisiltana on opeteltu aseen kohdistaminen, kasan ampuminen ja tuen käyttö ampumatilanteessa. Lopuksi ammuttiin vielä liikkuvaan peuratauluun.
Tällä kertaa koulutuksessa on ollut läsnä myös viisi aikuista, joista tulee Metsästysammunnan ABC -kouluttajia. Yksi heistä on Tuula Vainio-Syrjälä, joka myös kouluttaa ja ottaa vastaan metsästäjätutkintoja. Hän pitää ABC-koulutusta tarpeellisena.
– Täällä tulee vastaan paljon sellaisia asioita, joita isät eivät kerro pojilleen ammuntaa opeteltaessa. Ehkä niitä itsestäänselvyyksiä, joita olettaa kaikkien tietävän, mutta mistäs niitä tietäisi, jos kukaan ei kerro. Hyödyllinen koulutus, hän pohtii.
Illan viimeisenä harjoitteena oppilaat siirtyvät ampumaan pakenevia kiekkoja. Muutamia kiekkoja rikkoutuu, mutta on selvää, että ampumaan ei opi yhdessä illassa.
Vasta säännöllinen harjoittelu tuottaa tuloksia. ABC-koulutuksesta käteen jää eväät omatoimista harjoittelua varten ja matalampi kynnys lähteä radalle opettelemaan. Metsästysammunnan ABC -opas tarjoaa sinulle 100 sivua tietoa metsästysaseista ja -ammunnasta
Käy katsomassa koulutuskalenteri ja ilmoittaudu mukaan.
Metsästäjäliitto on kouluttanut myös ohjaajia ympäri Suomen, joten voit löytää koulutuksen myös lähiradaltasi.
Koulutuksen hinta on 50 euroa, mikä sisältää koulutuksessa käytettävät aseet ja patruunat. Mukaan tarvitset vain kuulosuojaimet ja ampujanlasit. Omaa asetta ei siis tarvita.
Osallistujat saavat todistukseksi Metsästysampumakortin.
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.
Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
