Dreevereille on nyt vientiä

Teksti: Ira Honkonen  Valokuvat: Jari Niskanen  22.09.2020
Dreeverit pääsevät tänä syksynä toista kertaa sorkkaeläinjahtiin Suomessa.
Dreeverit pääsevät tänä syksynä toista kertaa sorkkaeläinjahtiin Suomessa. Kun sallittu säkäkorkeus viime vuonna nostettiin 39 senttiin, lähti myös rodun pentujen kysyntä kasvuun.

Sorkkaeläinlupaa ei otettu pelkästään avosylin vastaan dreeveriharrastajien keskuudessa.

– Suomessa dreeverit on tähän asti pitänyt kouluttaa sorkkaeläinvapaaksi ja sinä on onnistuttukin hyvin, mikä osaltaan on aiheuttanut muutosvastaisuutta, Suomen Dreeverijärjestön puheenjohtaja Timo Nurmiluoto kertoo.

 

Nopea suosio ei ole aina hyväksi

Vielä viisi vuotta sitten dreevereiden rekisteröinnit olivat laskussa. Ensimmäisen kerran dreevereillä päästiin ajattamaan hirvieläimiä syksyllä 2019 ja nyt kaikki dreeveripentueet ovat varattuja ja rodun rekisteröinnit ovat lähteneet nousuun.

– Koska pentuja ei ole ollut kaikille saatavilla, on muutamia kymmeniä koiria tuotu hiljattain Ruotsistakin. Yhtä’äkkisellä suosiolla pelätään olevan haitallisia sivuvaikutuksia. Pelkona on, että nyt kun kysyntä on kova, huonolaatuisetkin pennut menevät kaupaksi.

Nurmiluoto on harrastanut ajavia mäyräkoiria 1970-luvun lopulta alkaen.

– Aluksi mäyräkoirat koettiin luolakoiriksi, vaikka niillä oli ajolinjoja takanaan. Ne olivatkin hyviä ”puolenpäivänkoiria” jänis- ja kettujahdeissa. Sorkkaeläinjahdin myötä mäyräkoirien käyttö ajavina koirina lisääntyi merkittävästi 90-luvun alussa.

Painopisteen muuttuminen ei tiennyt mäyräkoirallekaan pelkkää hyvää. Pahimmillaan rodun sisällä alkoi syntyä eriytymistä – osasta ajavalinjaisista tuli ylikorkeita, kun taas puhtaasti luoliin tähdänneet kasvattajat suosivat pienikokoisia koiria. Parhaimmillaan mäyräkoira toimii kuitenkin yleiskoirana: luolissa, ajossa ja jäljestämisessä ja kolmoisvalioitakin tunnettaan.

 

Jänistä ja kaurista samassa jahdissa

Dreeverin lisäksi 39 sentin säkäkorkeuteen mahtuvat pienimmät beaglet sekä bassetit. Jokaisella rodulla on puolensa. Mäyräkoirat ovat pienempien alueiden experttejä. Vaikka dreeverikin on hidas ajaja, on se kuitenkin mäyräkoiraa nopeampi ja kestävämpi.  Beagle on roduista puhtaimmin jäniskoira ja todennäköisesti siksi harvinaisempi näky sorkkaeläinjahdeissa. Bassetteja puolestaan ei meillä käytetä kovin yleisesti metsästyskoirina, vaikka monet niistä sellaiseen hyvin soveltuisivatkin.

Nurmiluodolla on metsästyskaverinaan 5-vuotias dreeveriuros Vili, joka oli viime syksyyn asti sorkkavapaa jäniskoira.

– Kyllä Vili oli kummissaan alkukaudesta, kun metsäkauriin ajaminen olikin sallittua. Loppukaudesta se jo innostui sorkkaeläimistä enemmän, vaikka saalista ei vielä saatukaan.

Nurmiluoto uskoo, että dreeverit tulevat suureksi avuksi valkohäntäpeurajahteihin ja metsäkauris taas soveltuu hyvin dreevereille jänisjahdin lisälajiksi.

– Kauris palaa usein lähtöpaikoilleen, joten sen jahtaaminen onnistuu hyvin jänisjahdin yhteydessä. Etelä-Pohjanmaalla on laajoja metsäkaurisalueita ja hyvät mahdollisuudet kauriin ajattamiseen. Varsinkin Etelä-Suomessa metsäjänisten määrät ovat vähentyneet, joten siellä dreeverimetsästyksen uusi painotus voikin olla valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden ajattamisessa.

Parhaimmillaan dreevereiden käyttö sorkkaeläinjahdeissa lisää seuruemetsästystä. Passissa on mielenkiintoista odotella, kun eteen voi tulla monenlaista riistaa ja ampumatilanteet ovat yleensä varsin hyviä, koska koira tulee myöhemmin perästä.

Info
Täysverinen metsätyskoira vaatii metsästäjän omistajakseen

Dreeveri on tarkoitettu palvelemaan ihmistä metsästyskoirana nykyajan metsästyskulttuuriin soveltuvana eräkumppanina. Dreeveristä ei alun alkaenkaan ole pyritty kehittämään silmiä hivelevän kaunista suosikkirotua, vaan sen rakenne ja ominaisuudet tähtäävät mahdollisimman hyvään käyttökelpoisuuteen ajavana koirana.

Parhaiten dreeveri sopii perheisiin, joissa harrastetaan runsaasti ulkoilua ja liikuntaa metsissä. 

http://www.dreeveri.fi/

https://metsastajaliitto.fi/metsastajalle/jasenpalvelut/jasenedut?utm_source=jahtimedia&utm_medium=banneri&utm_campaign=liityjaseneksiLiity jäseneksi

Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.

Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.

Liity sinäkin jäseneksi >>