Automaatti tekee riistan ruokinnasta helppoa

Tänä päivänä metsästäjät ovat kiireisiä, eivätkä välttämättä ehdi tarkastamaan riistanruokintapaikkojensa tilannetta riittävän usein. Yksi yleisimmistä ja samalla harmillisimmista vahingoista on ruuan loppuminen ruokintapaikalta.

Varsinkin riistalintujen, kuten sorsien ja kyyhkysten osalta parin päivän tyhjä ruokintapaikka voi tehdä peruuttamatonta vahinkoa koko toiminnalle. Linnut vaihtavat maisemaa nopeasti ja asettuvat jonnekin, missä ruokaa riittää. 

Onneksi nykyaikana voidaan ottaa tekniikka apuun ja pitää tilanne hallinnassa, vaikka itse ei ehtisi ruokintapaikkoja tarkastamaan ja täyttämään edes joka kuukausi. 

Seuraa automaattia kännykällä

Edellisellä metsästyskaudella hankin riistalintujen ruokintaan Nordic Gamekeeperin valmistaman ruokinta-automaatin. Alun perin laite on suunniteltu villisikojen ja vesilintujen ruokintaan. Se on ruotsalaisvalmisteinen ja erittäin laadukkaista komponenteista kasattu kokonaisuus. 

Toimintaperiaatteeltaan automaatti on akkukäyttöinen levittäjä, joka ajastetusti heittää viljaa, hernettä tai maissia 360 astetta ympärilleen. Kauimmaiset jyvät löytyvät melkein 10 metrin päästä automaatista, joten kyseessä on todella tehokas levitin. Syy miksi päädyin juuri kyseiseen automaattiin oli, että sen mukana tuli FeedCon-järjestelmä. 

Käytännössä FeedCon on kännykkäsovellus, jonka avulla voin seurata ja ohjata ruokintaa suoraan älypuhelimestani. Se pitää minut täysin ajan tasalla ruokinnan tapahtumista. Sovellukseen ja sähköpostiini tulee ilmoitus, kun esimerkiksi ruoka tai akun varaus lähenee loppuaan.

Se säästää paljon aikaa ja karsii turhia ajettuja kilometrejä, koska minun ei tarvitse käydä paikan päällä tarkistamassa tilannetta. Kaikki on nähtävissä ja säädettävissä suoraan älypuhelimestani, missä päin maailmaa olenkaan. FeedConin avulla saan optimoitua ruuan kulutusta ja ohjattua sitä juuri niille eläimille, joille itse haluan.

Huoltoväli viikoista kuukausiin

Nordic Gamekeeperin mallisto pitää sisällään 280, 500 ja 1 000 -litraisilla säiliöillä varustetut automaatit. Itse valitsin edullisen 280-litraisen, koska siinä säiliön koko riittää tarkoituksiani ajatellen varsin hyvin. Esimerkiksi vehnää säiliöön sopii reilut 200 kg. Jos säädän laitteiston heittämään sitä ulos vaikkapa 8 kg/vrk, niin saadaan täyttöväliksi 25 päivää. Käytännössä kolmen viikon huoltoväli on täysin riittävä minulle. 

Toki 1 000-litraisella säiliöllä varustettu automaatti riittäisi samoilla lähtökohdilla jo sadaksi päiväksi, eli huoltoväli olisi yli 3 kuukautta. Houkutteleva vaihtoehto, jos esimerkiksi kyyhky- tai sorsapaikkani sijaitsisi niin kaukana, että en pystyisi käymään siellä kuin kerran ennen metsästyskauden alkua.

Ensin kohteena kyyhkyt

Oma 280-litrainen automaattini aloitti työrupeamansa heinäkuussa kesantopellolla. Automaatti täytettiin Diana Kyyhkysherneellä ja Diana Skoonemaissilla, ja tarkoituksena oli luonnollisesti ruokkia sepelkyyhkyjä. Diana-tuotteiden laadun tiesin jo entuudestaan korkeaksi, joten oli helppo valita tuttu ja turvallinen tuote.

Automaatissa kannattaa käyttää hyvälaatuista ja puhdasta rehua, niin toiminta on varmaa, eikä häiriöitä tule. Toisaalta jos automaatti olisi mennyt esimerkiksi tukkoon, olisin saanut siitä saman tien sähköpostiini varoituksen. Oljenpätkiä tai muuta roskaa sisältävää lajittelujätettä ei tule näissä automaateissa käyttää.

Kyyhkynruokintaa varten ohjelmoin automaatin heittämään ruokaa kaksi kertaa vuorokaudessa, noin 5 kg kerrallaan. Käytännössä laite heitti syötävää pellolle ennen aamulentoa ja toisen kerran ennen iltapäivälennon alkua. 

Kyyhkynruokinta sujui hyvin siihen asti, kunnes naapuri päätti paalata viereisen peltolohkon jo lähes valmiin vehnäkasvuston ja ajoi sen niittosilppurin kanssa kumoon. Paalauksen jälkeen huomattiin, että silppuri oli puinut kaikki jyvät irti tähkistä ja maassa oli täysin tasainen vehnäkerros koko usean hehtaarin lohkon alalla.

Kyyhkyset luonnollisesti siirtyivät sinne ja kävivät ruokinnalla enää vain satunnaisesti napsimassa jotain muuta vehnän lisäksi. 

Kyyhkysjahdin aloituksen aikoihin itselläni oli työkiireitä, enkä ehtinyt jahtiin kertaakaan. Tuttavani olivat saaneet aloituspäivänä muutamia kyyhkysiä automaatin viereisiltä lepopuilta, mutta naapurin vehnämaassa oli ollut todelliset kyyhkysten karkelot.

Seuraavana sorsat

Puitujen peltojen määrä lisääntyi elokuun edetessä ja kyyhkyset hajaantuivat nopeasti ympäriinsä. Ravintoa kyyhkysille oli tarjolla joka puolella, joten automaatti voitiin hyvillä mielin siirtää seuraavalle työmaalleen. Kohteena olivat tällä kertaa sorsat, ja paikkana noin 1,5 hehtaarin kokoinen vesilintukosteikko. 

Kosteikon keskisyvyys on vain noin 30 cm, joten se oli ihanteellinen paikka toteuttaa ruokintaa tällaisen automaatin avulla. Nostin tyhjän automaatin traktorin trukkipiikeillä veteen noin 15 metrin päähän rantaviivasta.

Sahasin jokaisen jalan alle noin 25 sentin paksuisesta pöllistä samanmittaiset kiekot estämään jalkojen painumisen pehmeään mutapohjaan. Seuraavaksi traktorinkauhaan otettiin noin 200 kg vehnää, ja ajoin automaatin vierelle kauha ylhäällä. Kauhassa istuvan kaverini oli helppo ja nopea täyttää automaatti ämpärin avulla. 

Tarkoituksena ei ollut houkutella paikalle mitään valtavia sorsamääriä vaan paremminkin tarjota vakiokävijöille joka ilta ja aamu vähän ekstraa. Levitysaikaa säädin siten, että jyviä tuli ulos yhteensä vain noin 3–4 kg vuorokaudessa.

Määrä kuulostaa todella pieneltä, mutta näiden automaattien avulla tapahtuvan ruokinnan houkutusteho perustuu säännöllisyyteen, eikä suureen ruokamäärään. Hukkaan ei käytännössä mene yhtään jyvää ja linnuilla on paljon mielekästä tekemistä etsiskellessään harvakseltaan löytyviä jyviä pohjamudasta. 

Perinteisessä vaihtoehdossa, jossa veteen kipataan traktorin kauhallinen viljaa kerran viikossa, saadaan ehkä suurempia lintumääriä paikalle, mutta viljaa menee paljon pilallekin, eikä sorsilla ole muuta tehtävää kuin ahmia itsensä pikavauhtia täyteen. Yhden kesän kokemuksella voin todeta, että paluuta entiseen ei ole. Niin helppoa, vaivatonta ja tehokasta sorsien ruokinta oli viime kaudella! 

Kävijämäärä vaihteli sadan ja kahdensadan linnun välillä niillä kerroilla, kun kävin iltalentoa tarkkailemassa. On selvää, että kaikki 200 lintua eivät saaneet vatsojansa täyteen siitä pienestä tarjolle heitetystä määrästä, mutta 15–20 g per lintu siitä olisi tullut, jos se olisi tasaisesti jakautunut. Mikäänhän ei olisi estänyt lisäämästä syöttöä automaattiin, jos niin olisin halunnut.

Sorsia metsästettiin kosteikolla viime kaudella vain yhden kerran ja saaliiksi saatiin 10 heinäsorsaa. Hieno iltalento ja mahdollisuus olisi ollut suurempaankin saaliiseen, mutta näissä asioissa ei pidä ahnehtia. Haluan, että kosteikon linnustolle tarjoamat edut ravinnon, suojan, pesimis- ja levähdyspaikkojen kautta ovat merkittävämmät kuin metsästyksen kohteeseen luoma verotus.

Talveksi peuraruokintaan

Kosteikko jäätyi marraskuussa ja aloin suunnitella automaatin hakemista talviteloille ja latoon suojaan. Toisaalta laite on kuitenkin sen verran arvokas, ettei sitä viitsi tyhjän panttinakaan seisottaa. Siispä pieni muutos suunnitelmiin ja automaatti tukemaan peurojen ja kauriiden talviruokintaa perinteisen tynnyriautomaatin ja säilörehun rinnalle. 

Nostin automaatin jään päältä traktorin trukkipiikeillä ja vein sen riistapellolle, jossa sorkkaeläinten ruokintapaikkani sijaitsee. Säiliöön taas Diana Skoonemaissia ja heittoaika sen verran pienelle, että pellolle lensi vain muutama kourallinen maissinjyviä per ilta. Pienellä syötöllä ulos viskatut maissinjyvät katosivat joka yö viimeistä jyvää myöten peurojen ja kauriiden suihin. 

Heittoajan olen ohjelmoinut Feedconin Astro -toiminnon avulla joka päivälle tunnin auringonlaskun jälkeen, jolloin jyviä syövät linnut ovat jo yöpuulla. Hieno ominaisuus, jolla ruoka saadaan oikeasti tarjottua juuri niille eläimille kuin halutaankin.

Toimii myös pienpetopyynnissä

Automaatissani on lisävarusteena aurinkopaneeli lataamaan akkua ja LED-valot villisian ja supikoiran metsästystä ajatellen. Lisäksi otin lisävarusteeksi myös aktiivisuussensorin, joka on varsinkin villisian houkutteluruokinnassa hyvä apuväline. Kuluvana talvena olen joutunut lataamaan akun yhden kerran ja sekin oli tammikuussa, kun päivä oli lyhyt ja aurinkopaneeli pääosin lumen peitossa.

Laitteeseen sopii todella suurikokoinen akku, joka luonnollisesti parantaa toiminta-aikaa ja vähentää lataustarvetta. Tällä hetkellä automaatissani on sisällä leikkuupuimurin 110 Ah:n akku.

Ensi kaudeksi suunnitelmissani on toinen samanlainen automaatti, joka saa lintujen ruokintojen jälkeen siirtyä pienpetojen houkutteluun. Tuttavani kokeili omaa automaattiaan siinä tarkoituksessa tänä talvena ja oli erittäin tyytyväinen laitteen toimintaan.

Supikoiria ja kettuja metsästettäessä säiliö täytetään sopivan kokoisilla ”koirannappuloilla” ja ohjelmoidaan laite Astro-toiminnon avulla heittämään hieman nappuloita hangelle joka päivä tunti auringonlaskun jälkeen. Supikoirat ja ketut oppivat todella nopeasti syömään nappuloita.

Kaikki perinteisiin haaskoihin liittyvät ongelmat puuttuvat: Ei haisevia raatoja eikä siivottavia luita joka paikassa. Vain harmitonta koirannappulaa ja tarjoiltuna juuri siihen aikaan kuin pitääkin. Ei enää varisten ja korppien lihottamista, vaan tarkkaa, helppoa ja tehokasta riistanhoitotyötä!