Keväällä
- Tilaa suunnitelmasi mukaiset riistapellon siemenet. Siemenet voit tilata kätevästi esimerkiksi Eräkontin verkkokaupasta
- Muokkaa riistapeltoalueesi toukotöiden aikaan
- Pikakesannoi (eli muokkaa peltoa siten, että rikkakasvien juuret nousevat pintaan ja kuivuvat) mahdollisuuksien mukaan
Kesällä
- Muokkaa (äestä) pelto vielä ennen kylvöä
- Kylvä riistapelto juhannuksen aikoihin, ennen sateita
- Käytä kylvöohjeen mukaista siemenmäärää
- Kasvinsuojeluaineiden käyttö on kiellettyä koko kalenterivuonna, mikäli aikoo nostaa riistapellosta EU-tukea (300€/ha)
- Jyrää pelto tai kylvä suorakylvölaitteella
- Lannoita pelto siten, että typpeä tulee n 60 kg/ha ja fosforia ja kaliumia tarpeen mukaan
- Niitä ja korjaa toisen ja kolmannen vuoden riistalaitumilta nurmisato talven ruokintaa varten
Syksyllä
- Tarkkaile riistan liikehdintää pellolla
- Muokkaa ja kylvä syyskylvöinen riistaseos (esim. Syyskylvö Diana)
Talvella
- Ruoki riistaa riistapelloltasi korjatulla sadolla
- Lingolla käytäviä pellolle paksulumisena talvena
- Suunnittele tuleville riistapelloillesi viljelykierto
- Mille eläimille haluat pellon perustaa?
- Yksi- vai monivuotinen seos
- Ravintoa vai suojaa vai molempia?
Erilaisia riistapeltoseoksia eri käyttöön
1-vuotinen seos hirvi- ja jäniseläimille
1-vuotinen seos peltolinnuille
Monivuotinen seos hirvi- ja jäniseläimille
- Metso Diana (suunniteltu yhdessä Suomen Metsästäjäliiton kanssa)
- Riistalaidun ÖM Diana
Thomaksen ensimmäinen riistapeltokokeilu oli opettava
– Minun kohdallani ensimmäisen riistapeltoni perustaminen alkoi siitä, että aloin miettimään pellolle sopivaa paikkaa täällä Paraisilla, kertoo 19-vuotias Thomas Rosbäck.
– Meillä ei ollut käyttöön soveltuvia omia peltoja, joten kyselin tutuilta ihmisiltä, olisiko heillä ylimääräisiä riistapeltoja käyttööni. Sainkin sitten jahtipäällikkömme kotitilalta pari lohkoa lainaan. Osallistuin keväällä ja alkukesällä Riistasiemenen meille nuorille järjestämiin webinaareihin, ja sain sieltä hyviä vinkkejä pellon suunnitteluun ja perustamiseen.
Kesällä Rosbäck sai lainaan traktorin, äkeen ja suorakylvökoneen. Hän äesti ruohottuneen joutomaan juhannuksen aikoihin, ja kylvi heti perään riistaseoksen suorakylvölaitteella. Rikan torjuntaa ei tehty käytännössä ollenkaan, ja se koituikin ehkä kasvuston kohtaloksi.
– Kiireisen kevään takia emme ehtineet pikakesannoida peltoa, eikä kasvinsuojeluruiskukaan ollut kylvön aikaan lähistöllä. Eli otimme pienoisen riskin kylväessämme peltoon, josta rikkoja ei ollut torjuttu. Rosbäck muistelee.
Toinen lohkoista lähti paremmin kasvuun, ja siellä erityisesti sopivan varjossa ja kosteassa kasvaneet kasvit.
– Nekin kasvit mitkä menestyivät, joutuivat nopeasti kesän aikana alueen kauriiden ja rusakoiden suihin. Eli tavallaan sinne minne pitikin, mutta ehkä liian aikaisin!
Syksyllä Rosbäck huomasi metsästyksen lomassa, että koira löysi riistapellon läheisyydestä aina rusakon, jos niitä ei muualta löytynyt. Myös naapurin lammastilallinen kertoi kauriiden vähentyneen hänen pelloiltaan niiden siirryttyä ruokailemaan riistapellon puolelle.
– Eli kaikesta huolimatta riistapeltoni onnistui, mutta parannettavaa jäi kyllä seuraavaan vuoteen, Thomas Rosbäck summaa.
– Opin erityisesti, kuinka paljon lannoitetta ja voimaa riistakasvit tarvitsevat, sekä kuinka tärkeää rikkojen torjunta on. Ensi vuonna olen myös aiemmin pohtimassa kylvettäviä siemenseoksia ja toteuttamassa käytännön peltotöitä. Riistasiemenen järjestämät luennot olivat hyödyllisiä, ja varsinkin heidän koetilallansa vierailu avasi silmiäni siitä, millainen riistapellon pitää oikeasti olla!