AmpumaMetso-leirit: kavereita ja turvallisia riistalaukauksia

Teksti: Sari Järvinen  Valokuvat: Noora Flekander  19.02.2019
Metso-leirillä pääsee harjoittelemaan ampumatekniikkaa
Metso-leirillä pääsee harjoittelemaan ampumatekniikkaa ja kokeilemaan erilaisia aseita.
Nuorten mielestä leirin parasta antia ovat kaverit. Metso-leirillä pääsee myös tutustumaan turvallisesti eri ampumalajeihin ilman aikaisempaa kokemusta. On siis monta hyvää syytä osallistua AmpumaMetso-leirille.

Huhtikuiset sulamisvedet ovat pehmentäneet Lopen ampumaradalle johtavan hiekkatien upottavaksi. Useamman kilometrin jännityksen jälkeen selviän ampumaradan pihalle. Tasainen pauke kertoo Etelä-Hämeen nuorten AmpumaMetso-leirin rastien olevan jo täydessä vauhdissa. 

Rasteilla ja vastassa on keskittyneitä nuoria ja hyväntuulisia kouluttajia.
– Leiritoiminta on lähtenyt liikkeelle Kanta-Hämeen alueelta. Rengossa ja Hämeenlinnassa on hyvin aktiivista porukkaa, Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Kimmo Salo kiittää.

– Etelä-Hämeen alueella järjestetään tänä vuonna eri tyyppisiä leirejä, esimerkiksi neljä MiniMetso-leiriä, Metso-leiri ja Ampuma-Metso-leiri. Ammunta on se, mikä nuoria kiinnostaa. Leirit ovat samalla hyvä mahdollisuus tehdä myös metsästystä nuorille tutuksi. 

Leirit sytyttävät metsästyskipinän

Leirit avaavat metsästysharrastusta myös niille nuorille, joiden vanhemmat eivät aktiivisesti harrasta metsästystä.
– Kiinnostus on voinut syntyä esimerkiksi papan kanssa metsässä kulkiessa ja leirit ovat hyvä tapa päästä harrastamaan, Salo kertoo.

Metsästysseuraan pääsy ei aina ole helppoa. Jo seurojen säännöt saattavat vaikeuttaa nuorten ottamista jäseneksi.

– Metsästäjäliiton Nuoret seuraan -kampanja on tärkeä. Toivottavasti sen myötä pääsy seuroihin helpottuu koko Suomessa, sillä ilman nuoria toiminta ei jatku.

– Esimerkiksi meillä Topenossa nuorten liittymismaksu on alhaisempi, Lopen Ampumaratayhdistyksen puheenjohtaja Kari Kuparinen kertoo.

– Meidän seurassa sääntöjä muutettiin niin, että jäsenten kanssa samassa taloudessa asuvat alle 18-vuotiaat saavat tulla metsälle ilman vierasmaksua, Salo komppaa.

– Yksi nuori leiriläinen ja hänen isänsä laittoivat juuri hakemuksen seuraan.

AmpumaMetso-leireillä pääsee tutustumaan ampumalajeihin laajemmin ja on paremmat mahdollisuudet harjoitella. 

– Tavallisilla Metso-leireillä oppii myös lajitunnistusta, ja lisäksi siellä tutustutaan riistankäsittelyyn, riistaruuanlaittoon sekä erä- ja ensiaputaitoihin, Salo kertoo.

Leiripaikkana monipuolinen ampumarata 

Lopen Ampumarata tarjoaa leiritoiminnalle hyvät puitteet. Keskuksessa on kolme skeet-rataa, kaksi trap-rataa, compak-rata, hirvi-, 100 metrin luodikko- ja 150 metrin radat, pienoispistooli- ja pienoiskivääriradat sekä IPCS/SRA-rata kolmella suorituspaikalla. 
– Pystymme kouluttamaan täällä kaikkia lajeja, Kuparinen kertoo tyytyväisenä.

– Leiritoiminta on myös ampumaradan kannalta hyödyllistä, sillä leiri innostaa nuoria mukaan myös ampumaseurojen toimintaan.

Hirsirunkoisessa, pitkälti talkootyönä rakennetussa huoltorakennuksessa on koulutustila, toimistohuone, keittiö, WC sekä suihkut ja sauna. Majoitustilat ovat yläkerrassa.
Leirin ase- ja patruunasponsoroinnista huolehtii Sako, jonka tuotekehitysjohtajana Kuparinen työskentelee. 

Parasta Metso-leirillä on kaverit

Välipalan aikaan ruokasali täyttyy iloisesta puheensorinasta. Nuoret juttelevat päivän rastitehtävistä ja toimitsijat naljailevat hyväntahtoisesti toisilleen. Kaikesta näkee, että yhteishenki porukassa on loistava. 

Istun leiriläisten pöytään ja kyselen, mikä leirillä on parasta. Vastaus tulee kuin yhdestä suusta.
– Kaverit! On kivaa, kun saa uusia kavereita ja tapaa niitä, joihin tutustui edellisellä leirillä, leiriläiset selittävät.

Kun ammuntarastit ovat ohitse, pääsen jututtamaan leirin järjestelyissä mukana olevaa kolmikkoa, Ida-Maria Toivosta, Markus Hartikaista ja Harri Mansikkamäkeä.
– Leiri täyttyi ensimmäisen ilmoittautumisviikon aikana, ja enemmänkin olisi ollut tulijoita. Osa tulee aika kaukaakin, kuten Kouvolasta ja Espoosta.

– Täällä pääsee tutustumaan turvallisesti eri lajeihin ilman aikaisempaa kokemusta. Hyvä opastus ennaltaehkäisee myös ampumakammojen syntymistä, Toivonen kuvaa.

Leiriläisiä on 20, sekä tyttöjä että poikia, iältään kahdestatoista seitsemääntoista.
– Osa on jo neljättä kertaa leirillä, mutta mukana on myös kuusi ensikertalaista, Mansikkamäki kertoo.  

– Vanhemmista konkareista koulutetaan samalla isosia, jotka sitten tulevaisuudessa auttavat meitä leirien pyörittämisessä ja pitäisivät yllä sitä hienoa yhteishenkeä, joka nuorten keskuudessa on, Toivonen kertoo.

Harjoitus palkitsee onnistuneella riistalaukauksella

Etelä-Hämeen piirin neljällä AmpumaMetso-leirillä on ollut yhteensä 80 leirikäyntiä. 
– Osa jatkaa kilpa-ammuntaan. Huippuampujien etsiminen ja kouluttaminen ei kuitenkaan ole pääasia, vaan tärkeintä on tarjota hyviä ampumaratakokemuksia, Hartikainen tiivistää.

Heti leirin alkaessa osallistujille teroitetaan, miten tärkeää turvallinen toimiminen aseiden kanssa on. Nuoret noudattavat sääntöjä harjoituksissa pilkulleen.


– He uskovat ja ymmärtävät, miten tärkeää turvallisuuden ehdoton noudattaminen on. Ilakointi alkaa vasta illalla, Hartikainen kehuu.

Leirillä pääsee kokeilemaan erilaisia aseita. Usein nuoret aloittavat ampumaharrastuksen haulikosta, mutta leirillä tulee tutuksi myös kivääri.
– Oman isän tai papan kanssa harjoitellessa ammutaan usein vain yhdellä aseella, ja se ei välttämättä ole itselle täysin sopiva, Toivonen selittää.

– Opettelu kannattaa aloittaa omiin mittoihin sopivilla aseilla, silloin saadaan kehitys lähtemään oikeaan suuntaan. Leirillä keskitytään harjoittelemaan laukaisua, ampumatekniikkaa ja tähtäämistä, Hartikainen tarkentaa.

– Moni hirvimies ei ammu koko kesänä yhtä paljon kuin nuoret täällä leirillä. Leiri toivottavasti tuo sitä ymmärrystä, että kesäisin on harjoiteltava, jotta tulee tuloksia ja onnistuneita riistalaukauksia myös metsällä. 

Talkoolaisia tarvitaan

Leiri ei synny hetkessä. Etenkin ensimmäisillä kerroilla pohdittavaa on paljon. 
– Nyt kun olemme järjestäneet samalla ydinporukalla jo useampia leirejä, kaikki tietävät jo omat tehtävänsä. Tällä kertaa meillä oli vain yksi kokous ja muutamia puheluita, joissa ei kaikkien tarvitse olla kerralla mukana, Hartikainen kuvaa.

Talkoolaisia tarvitaan iso ryhmä, tällä leirillä mukana on yli 20 vapaaehtoista.
– Perusporukka on pääosin sama, onneksi joka vuosi on tullut joku uusi. Aseet ja patruunat olemme saaneet Sakolta, ja kouluttajiksi olemme saaneet ihan Suomen huippuampujia, Hartikainen iloitsee.

– Nyt kun meillä on hyvän paikan lisäksi oikeat yhteistyökumppanit melkeinpä joka asiassa, niin järjestäjien työ on helpottunut valtavasti, Mansikkamäki summaa.

Mitä neuvoja tiimillä on seuroille ja piireille, jotka harkitsevat leirin järjestämistä?
– Rohkeasti vaan liikkeelle, kannustaa Ida-Maria Toivonen.

– On palkitsevaa tehdä töitä näiden motivoituneiden nuorten kanssa. He kuuntelevat mitä opetetaan, ovat kiinnostuneita ja haluavat oppia.

– Metsästäjäliitolla on hyvä mallit ja ohjeet leirien järjestämisestä. Hyviä ajatuksia ja vinkkejä voi myös kysyä toisilta piireiltä ja seuroilta,  Toivonen kannustaa.