Syysaamu valkenee suon laidassa. Passipaikalle kuuluu, kuinka painava lintu kopsahtaa läheisen männyn latvaan. Musta lintu sulautuu vielä taustaan, vaikka silmiä siristelisi. Onko se metso vai teeri? Viereiseltä passilta kuuluu kuitenkin kiväärin laukaus.
Silmäaseman optikko ja itsekin metsästävä Timo Koljonen kertoo, että naapuripassista saatetaan hyvinkin tunnistaa laj, vaikka toisessa passissa lintu vielä tuntuisi sulautuvan taustaan. Syynä saattavat olla mahdolliset näkemisen ongelmat.
– Ongelma syntyy, kun kontrastit heikkenevät mataliksi, niin silloin ei pysty näkemään, Koljonen kuvailee hämärässä näkemisen hankaluuksia.
Koljonen kertoo, että kontrastien heikkenemistä aiheuttavat muun muassa silmän korjaamattomat taittovirheet.
– Hämärään ei pystytä vaikuttamaan, mutta taittovirheitä pystytään korjaamaan.
Metsästäjän linssivalinnat
Mikä on optikon mielestä tärkein asia metsästäjän näössä?
– Kyllä se on se, että tunnistaa kohderiistan. Siksi metsästäjän silmä- tai piilolaseihin ei suositella pelkkään ampumiseen soveltuvaa linssiä, vaan yleislinssiä, jolla pärjää päivän metsässä eri katseluetäisyyksillä, voi esimerkiksi katsoa koiratutkaa.
– Ampumatilanteita on kuitenkin verrattain vähän ja ampumiseen löytyy apua muun muassa kiikaritähtäimistä. Oikein kirkkaalla kelillä sopiva ratkaisu ovat aurinkolasit voimakkuuksilla, Koljonen selittää.
– Metsällä vesisateet ja huurtumiset tietysti näkyvät silmälasin käyttäjälle, silloin piilolinssi tai silmäleikkaus on ratkaisu.
Koljonen ei suosittele värillisiä linssejä metsästäjän laseihin.
– Riista liikkuu monesti hämärässä, jolloin värillinen lasi vie valoa, hän perustelee.
Koljonen kertoo, että kun aikuinen metsästäjä valitsee laseja metsästyskäyttöön, on hiukan kaukopainoitteinen linssi on hyvä ratkaisu. Toimistotöihin taas sopivat lähipainoitteiset moniteholinssit.
Säännöllinen näöntarkastus on tärkeää iän karttuessa. Optikko voi määrätä näönkorjausta terveisiin silmiin, mutta jos silmät on leikattu tai henkilöllä on silmäsairauksia, näön tarkistaa lääkäri.
– Näkö kannattaa tarkastaa 2–3 vuoden välein, tai sen mukaan, mitä on lääkäri tai optikko määrännyt, Koljonen suosittelee.
– Oman näön heikkeneminen tapahtuu pikkuhiljaa. Sitä ei huomaa helposti.
- Kasvuikä: näönvaihtelu voi olla voimakasta.
- Aikuisikä: 45-vuotiaasta alkaen aikuisnäön kausi, lähinäkö voi alkaa heiketä.
- Eläkeikä: silmäsairauksien kuten harmaakaihin riski kasvaa.
