Metsästysseuraan kuulutaan usein siitä syystä, että yhdistys on vuokrannut käyttöönsä yhtenäiset alueet metsästysmaita ja jäsen pääsee hyötymään metsästysoikeudesta kerralla koko alueella. Monelle seuraan kuuluminen on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää metsästystä.
Metsästysseuroissa tehdään valtavat määrät vapaaehtoistyötä yhteiseksi hyväksi.
Jotkut marinoituvat vuosikymmenissä valtakunnan metsästyspäätöksentekoon asti, koska he saavat aikaan myönteisiä muutoksia ja ennen kaikkea, heihin luotetaan. Kannattaakin muistaa heitä, jotka ansaitsevat työstään kiitoksen.
Metsästysseura voi palkita jäseniään ja sidosryhmiään monin eri tavoin. Maanomistajille viedään paisti kiitokseksi maanvuokrauksesta tai käydään istuttamassa taimia.
Metsästävät maanomistajat voivat saada jäsenmaksuunsa helpotusta. Itse jäsenetkin voivat saada tekemästään työstä jopa rahanarvoista korvausta, jos esimerkiksi heidän jäsenmaksunsa alenee metsästyksen tai seuran hyväksi tehtyjen toimien mukaan.
Jotkut seurat arvottavat vahinkolinnut ja pienpedot, ja niitä pyytämällä jäsenmaksu huojentuu. Jotkut seurat jakavat kaatomerkkejä. Ehkä joku saa matkarahat hoitaessaan seuran byrokratiaa. Kaiken palkitsemisen ei kuitenkaan tarvitse perustua rahaan.
Muista kiitos
Kiitos on pieni, mutta voimakas sana. Joskus kuulee tokaistavan, että ”kun edes kiitoksen saisi korvaukseksi”. Seuran voimavarat ovat usein muutamien ahkerien ja innokkaiden harteilla, joilla ehkä elämäntilannekin paremmin sallii yhteisen hyvän eteen työskentelyn. On aikaa ja halua. Pyytää usein osataan, ehkä vaatiakin, mutta joskus on hyvä muistaa kiittää.
Ihminen on perso makealle, ja kiitosta väkevämpää onkin porukan edessä kiinnittää ansioituneen rintaan merkki osoitukseksi merkittävästä metsästyksen tai riistan eteen tehdystä työstä. Ansiokirja on hieno tapa palkita ansioituneita. Suomen Metsästäjäliiton ansiomerkkejä ei saa ostamalla, vaan ne pitää ansaita. Osoituksena on ison porukan luottamus, kiitos. Niitä voi kantaa ylpeydellä. Ehkä sinunkin seurastasi löytyisi joku, jota kiittää?
Merkkipäivät ja muut huomionosoitukset ja muistamiset
Metsästysseura muistaa monesti myös jäseniään onnitteluadressein heidän täyttäessään pyöreitä. Seuran delegaatio osallistuu joko juhlijan järjestämään juhlaan tai sitten hirvijahdin alussa tai seuran kokouksen yhteydessä ojennetaan pöytästandaari tai muu lahja. Seura käy myös vierailuilla muiden seurojen juhlissa ja kokouksissa, jonne voi viedä muistoksi vaikkapa reliefin.
Silloin tällöin Eräkontti Oy.n pääomistaja Suomen Metsästäjäliitto saa puhelun, jossa metsästäjä on viimeisenä tahtonaan halunnut muistaa liittoa ja tehnyt lahjoituksen. Se voi olla vaikkapa testamentti tai muistotilaisuudessa kertyneiden varojen (kukkien sijaan) lahjoittaminen esimerkiksi liiton nuorisotyöhön. Seurat voivat muistaa myös omia poisnukkuneita jäseniään metsästykseen erityisesti suunnitellun muistoadressin kautta.
Ota sinä puheeksi omassa seurassasi huomioiminen, jos sitä mielestäsi tehdään liian harvoin ja jos mielessäsi on kenties joku, jolle kiitos kuuluisi.
Eräkontista apuja metsästysseuran kokousvuoteen
Metsästysseuroja Suomessa koskee yhdistyslaki, jonka puitteissa toimintaa on hyvä järjestää. Vähintään seuralla tulee olla säännöt, joissa määritellään seuran toiminnan tarkoitus, siis se, miksi seura on olemassa. Säännöissä kerrotaan myös niistä keinoista, joilla seura pyrkii kohti tuota tavoitettaan. Säännöissä määrätään myös mm. yhdistyksen kotipaikka, jäsenmaksut, sen hallituksen kokoonpano ja toimikausi sekä yleiset kokoukset ja niiden pitäminen, tilikausi jne.
Seuran vuosikelloon kuuluu vuosittain yksi tai kaksi yleistä kokousta, ns. seuran kokousta, jotka pidetään keväisin ja alkusyksystä. Kevätkokous on yleensä se, jossa käsitellään edellisen vuoden raha-asiat, valitaan yhdistyksen johtokunta puheenjohtajineen, säädetään jäsenmaksun suuruus.
Metsästysseuratoiminnassa jälkimmäinen yleinen kokous keskittyy monesti käytännön metsästyksen sääntelyyn, sovitaan jahtijärjestelyistä, metsästettävästä riistasta ja riistanhoidosta.
Seuratoiminnan kokoukset ovatkin käytännön asioiden hoitamista, jossa yhdistyslain vaatimat sääntömääräiset asiat menevät nuijan kopautuksella. Seuran kokousten välillä asioita hoitaa nimetty hallitus.
Seuran toimintaa selkeyttää valmiit toimintamallit, mm. se, että käytetään jo valmiiksi mietittyjä metsästysvuokrasopimus -lomakkeita ja sääntöpohjia. Seuran johtokuntaan päätyville ei myöskään ole haitaksi, että hän itse, tai seura hankkii hänelle lukemista, josta löytää vuosisadan kokemuksella Metsästäjäliiton valmiiksi pohtimia ratkaisuja. Näitä pohjia voit ostaa helposti Eräkontista.
