Metsästäjäliitto ei anna periksi lyijyhaulirajoituksessa

Teksti ja kuvat: Jussi Partanen  13.10.2020
lyijyhauli rajoitus
Euroopan komissio jyräsi lyijyhaulirajoituksensa läpi EU-jäsenmaiden REACH-komiteassa syyskuun 3. päivä pidetyssä online-kokouksessa.

Päätös voi kieltää lyijyhaulien käytön metsästyksessä ja urheiluammunnassa suurimmassa osassa Suomea ja aiheuttaa metsästäjille vakavia oikeudellisia ongelmia. Euroopan parlamentti voi kuitenkin vielä hylätä tämän ehdotuksen. 

Komission lyijyhauliehdotus toimitetaan nyt EU-jäsenmaiden REACH-komitean hyväksynnän Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen kuukauden tarkastelumenettelyä varten. Euroopan parlamentin tehtävänä on Euroopan kansalaisten edustajina ja EU:n toimielimenä käyttää valvontavaltuuksiaan. Parlamentilla on vielä valta hylätä tämä toimimaton ehdotus.

Jos ehdotus hyväksytään EU-parlamentin tarkastusmenettelyssä, se sisällytetään REACH-asetukseen ja se astuu kaikissa EU:n jäsenmaissa voimaan siinä muodossaan, kuin se on kirjoitettu.

 

Lyijyhauleilla on pitkä historia Suomessa. Historia saattaa olla päättymässä pian.

Lyijyhaulirajoitus on mahdoton

Jo aikaisessa vaiheessa Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) täytäntöönpanofoorumi totesi, että kosteikon ehdotettu Ramsar-määritelmä aiheuttaa vakavia ongelmia täytäntöönpanon kannalta.

Ramsar on maailmanlaajuinen valtioiden välinen kosteikkosopimus. Virallisen päätöksentekoprosessin aikana ECHA:n foorumia kuultiin, mutta sen neuvoja ei otettu huomioon, kuten ei myöskään useita muita suosituksia.

Kosteikkojen määritelmän osalta ECHA:n sosioekonomisia analyyseja käsittelevä komitea (SEAC) totesi, että turvemaiden sisällyttäminen aiheuttaisi useita vaikeuksia kosteikkojen tunnistamisessa kentällä.

Metsästäjien on tiedettävä noudattavatko he rajoitusta vai eivät. Mikäli metsästäjä käyttää lyijyä tai edes kantaa sitä mukanaan, on aina vaara, että liikkuu huomaamattaan kosteikolla tai rajoitusehdotukseen sisällytetyllä 100 metrin suojavyöhykkeellä.

On hyvä ymmärtää, että kovan sateen jälkeen muodostunut yhden neliömetrin kokoinen vesilammikko muodostaa 100 metrin suojavyöhykkeen kanssa kolmen hehtaarin kokoisen ”kosteikon”. Näitä tilanteita ei voida määritellä etukäteen mitenkään, joten rajoitusta olisi mahdotonta noudattaa käytännössä.

Vesilammikko voi muodostaa hehtaarien ”kosteikon”

ECHA:n SEAC-komitea toi esiin myös ongelmia lyijyhaulien hallussapidon kieltämisestä kosteikkojen suojavyöhykkeellä, samoin kuin ECHA:n täytäntööpanofoorumi. Foorumin lausunnossa korostettiin vakavia epäilyjä hallussapidon sisältymisestä REACH:in soveltamisalaan, koska siinä käsitellään taloudellisten toimijoiden valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä, mutta ei tavallisen kansalaisen hallussapitoa. Miksi tämä neuvo jätettiin huomioimatta?

Neljästä epäonnistuneesta yrityksestä huolimatta komissio toimitti ehdotuksen uudelleen REACH-komitealle sen sijaan, että olisi varmistettu sen toimivuus Euroopan metsästäjille, urheiluampujille ja maanviljelijöille. Tällaisina aikoina on välttämätöntä, että EU:n toimielimet, erityisesti Euroopan komissio, yrittävät rakentaa luottamusta Euroopan kansalaisiin sen sijaan, että aiheuttaisivat laajaa sekaannusta ja oikeudellista epävarmuutta.

Turvemaan suhteellinen osuus (%) maittain. Lyijyhaulien käyttökielto turvemailla vaikeuttaa eniten EU:n pohjois­osissa, esimerkiksi ­Suomessa. Mitä tummempi väri kartassa on, sitä suurempi osuus kunkin maan pinta-alasta on turvemaata.

Totaalilyijyhaulikielto ei ole Suomelle vaihtoehto

Suomi kuuluu niihin EU:n jäsenmaihin, joiden pinta-alasta vähintään 20 prosenttia on Ramsar-määritelmän mukaista kosteikkoaluetta. Siksi Suomella on lyijyhaulikiellon toteuttamiseen kaksi eri vaihtoehtoa.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on ottaa lyijyhaulikielto käyttöön EU:n päättämällä tavalla Ramsar-kosteikoilla, ja sallia lyijyhaulien käyttö muilla alueilla. Tällöin siirtymäaika on kaksi vuotta. Toinen vaihtoehto on tehdä kansallinen päätös ja kieltää lyijyhaulien käyttö ja markkinoille saattaminen, jolloin siirtymäaika on kolme vuotta.

− Metsästäjäliitto on ollut heti päätöksen jälkeen yhteydessä kansanedustajiin ja ministeriöihin ja tähdentänyt syitä, miksi Suomen Metsästäjäliitto ehdottomasti vastustaa lyijyhaulien totaalikieltoa, jos EU:n parlamentti hyväksyy asetuksen sellaisenaan, korostaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Vaikka ylilaaja kosteikon määritelmä rajaakin suuria alueita Suomessa pois lyijyhaulien käytöstä, se jättää kuitenkin mahdollisuuden käyttää vielä lyijyhauleja ampumaradoilla, jotka eivät ole Ramsar-alueiden vaikutuspiirissä. Lisäksi lyijyhauleja voitaisiin käyttää myös kosteikoiden ulkopuolisilla alueilla esimerkiksi variksien pyynnissä. Myös esimerkiksi sepelkyyhkyjen metsästys olisi mahdollista tietyillä alueilla.

Lyijyhaulien käyttö on Suomessa ollut kielletty vesilintujen metsästyksessä vuodesta 1996 alkaen. Nyt hyväksytyssä ehdotuksessa Ramsar-määritelmän mukaisia kosteikoita ovat vesialueiden lisäksi turvemaat. Suomen maapinta-alasta turvemaita on kolmannes ja pohjoisessa niitä on suhteessa enemmän kuin eteläisessä Suomessa.

Jos Suomi valitsisi lyijyhaulien totaalikiellon, se estäisi lyijyhaulipatruunoiden käytön metsästyksen lisäksi myös kaikilla ampumaradoilla harjoittelu- ja kilpailukäytössä.

Monet vaihtoehtoisista lyijyä korvaavista metsästyspatruunoista ovat lyijyhaulipatruunoita oleellisesti kalliimpia. Lisäksi suomalaisilla metsästäjillä on paljon vanhempia metsästyshaulikoita, joiden käytettävyyteen ja arvoon lyijykiellolla olisi suuri vaikutus.

Metsästäjäliitto on alusta alkaen ja loppuun asti vastustanut nyt tehtyä EU-päätöstä. Ei siksi, että joudumme luopumaan lyijyhaulien käytöstä todellisilla vesilintujen elinalueilla, vaan siksi, että nyt hyväksytty ehdotus ei ole järkevä.

Suomi on myös vastustanut komission esityksiä koko prosessin ajan, ja tämä linjaus on hyväksytty sekä eduskunnan ympäristö- että maa- ja metsätalousvaliokunnissa. Mikäli EU-parlamentti kaikesta huolimatta hyväksyy komission lyijyhaulien käyttöä koskevan esityksen, Metsästäjäliitto vaatii, että lyijyhaulikielto otetaan käyttöön vain niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä.

Lisäksi on välttämätöntä huolehtia niin metsästäjien kuin viranomaistenkin riittävästä koulutuksesta, neuvonnasta ja jatkaa samalla tarpeellista tutkimusta aiheen parissa.

Info
Lyijyn käyttö metsästyksessä on aihe, josta on keskusteltu pitkään.

Suomen Metsästäjäliitto on ollut aktiivinen toimija lyijyammuskeskustelussa alusta alkaen. Aikajanalle on merkitty tärkeimmät tapahtumat. Niiden väliin mahtuu lukematon määrä neuvotteluita päättäjien ja eri sidosryhmien kanssa niin Suomessa kuin Euroopan kentilläkin.

Kun komissio maaliskuussa 2015 esitti pyyntönsä kemikaalivirastolle lyijyhaulirajoitusta koskevan esityksen valmistelutyön aloittamisesta, FACE aloitti välittömästi työskentelyn Ammunition working groupissa (AWG) rajoitusesityksen järkevöittämiseksi. Suomen Metsästäjäliitto osallistui kaikkiin kokouksiin ja toi esiin ongelmat, joita rajoitus aiheuttaisi nimenomaan Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen suuresta turvemaiden osuudesta johtuen.

Kansallisesti Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti yhteydessä kansanedustajiin ja europarlamentaarikkoihin ja nostanut esiin myös epäkohtia, joita Euroopan komission päätöksenteossa on ilmennyt. Lisäksi Metsästäjäliitto on koonnut yhteen rajoituksen vaikutuspiirissä olevat sidosryhmät ja aloittanut poikkeuksellisen laajan viestinnän näiden välillä, josta esimerkkinä on lyijykeskustelu Metsästäjäliiton Erätalolla 26.11.2019.

Klikkaa kuvia isommaksi.