Blogi
Metsästyskuume – kauhea sairaus
Päivä toisensa jälkeen. Viikkojen ajan, jopa kuukausien. Nyt pystyn jo onneksi hiljalleen puhumaan ja kirjoittamaan. Syksy on saapunut, elämä jatkuu.
Olen paatunut metsästys- ja eränkäyntiaddikti, ja kesä tuntuu lähinnä pitkitetyltä, tuskaisen kuumalta välikuolemalta jossain keväisen metsäkaurispukkijahdin ja uuden, syksyllä alkavan metsästyskauden välillä. Kaiken lisäksi lomia ja vapaa-aikaa tarjoillaan juuri siihen väliin. Mitä silloin kuuluisi muka tehdä?
Marjojen keruu ja sienestäminen toimivat sijaistoimintoina, mutta niiden avittava mekanismi on kuin jääkylmä suihku – hellittää hetkeksi, mutta ei jäähdytä pysyvästi. Kalakin tuntuu purevan paremmin vasta viileämmässä vedessä. Ampumaharjoittelu on toki aina paikallaan ja riistaeläinten eloa voi seurata ympäri vuoden, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.
Kesä tuntuu lähinnä pitkitetyltä, tuskaisen kuumalta välikuolemalta
Maanisessa mielessäni “oheisharrastukset” toimivat kuin lähtölaskenta: Mustikoiden kypsyminen vihjaa kantarellienkin saapuvan, ja niistähän ei ole enää pitkä aika mustatorvisieniin. Mustatorvisienistä voi pikkuhiljaa siirtyä haeskelemaan suppilovahveroita, ja kun niitä löytyy korista, ollaankin jo pitkällä metsästyskaudessa! Huolestuttavaa. Parantumatonta.
Olen ristiriitaisin tuntein opastanut useita uusia metsästäjiä lajin pariin ja tartuttanut tätä piinaavaa kuumetta ystäviini. Olen iloinnut ja myötäelänyt ensimmäisiä onnistumisia ja samalla huolestuneena todistanut syvenevää alhoa, joka vääristää ihmisen vuodenkiertoon ja kokemuksiin kohdistuvaa perspektiiviä pysyvästi.
Kesäpäivä aurinkorannalla toimii jatkossa synonyymina kiinalaiselle vesikidutukselle ja matka huvipuistoon muuttuu keskiaikaiseksi kurinpitotoimeksi. Oma kokemus ympäristön ihannelämpötilasta laskee parhaimmillaan kymmeniä asteita ja parhaat retkikohteet etsitään heikoimman tieverkoston alueelta.
Kauhea sairaus, ja niin vaikea parantaa. Varsinkaan uhrin sitä harvemmin edes tahtoessa.
Löytyykö tähän edes tukiryhmää?
Antti Saarenmaa
Innokas metsästäjä ja kalastaja, valokuvaaja ja luonnon tarkkailija. Ulkoilmaelämän monitoimimies. Maailma näyttää parhaat puolensa kun itse rauhoitumme katselemaan ja kuuntelemaan. Löydät minut myös instagramista @anttisaarenmaa ja @apajilla -tileiltä.
