Blogi
Tappamiseksi typistetty metsästys ei kerro koko totuutta

Teemu Simenius
Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö
Metsästys supistuu somekeskusteluissa usein pelkäksi eläinten tappamiseksi varsinkin silloin, kun metsästys ei ole oman harrastuksen tai lähipiirin kautta tuttua. Eläinten kaatamisesta puhumista väitetään epärehelliseksi. Asia on kuitenkin täysin päinvastoin. Metsästämisessä ei puhuta tappamisesta, koska kyse on paljon laajemmasta asiasta, kuin elollisen olion hengiltä ottamisesta.

Metsästys perustuu metsän ja riistan kestävään käyttöön ja se kohdistuu lajeihin, jotka kestävät pyyntiä tai rajattua metsästystä. Metsästyksen tavoitteena voi olla esimerkiksi kantojen halutulla tasolla pitäminen sekä luonnonsuojelulliset näkökulmat.

Taustalla on riistanlaskentaa, kanta-arvioita ja paljon monen eri tahon harjoittamaa tieteellistä tutkimusta. Metsästäjät tuottavat tätä tietomäärää avuksi esimerkiksi riistakolmiolaskennoin. Näiden riistakanta-arvioiden perusteella metsästysmäärää rajataan kestäväksi.

Metsästyksen yhteydessä ollaan luonnossa, kuljetaan erilaisissa metsissä ja tehdään luontohavaintoja säästä riippumatta. Ahkerimmat käyttävät tähän vuoden aikana jopa satoja tunteja. Yksittäinen metsästäjä on laskenut vapaaehtoisena riistaa tai seurannut lähiluontoaan ja tietää, mitä lajeja alueella esiintyy. Hän on oppinut tuntemaan sekä eläinten luontaista käyttäytymistä että lukemaan luontoa, mistä riistalajin voisi sieltä hyvällä onnella löytää.

Jo pelkät havainnot ja luonnossa olo ilahduttavat, eikä saaliin saaminen ole aina päivän tärkein tavoite. Suurin osa metsästäjän metsästysajasta kuluukin kaikkeen muuhun, kuin saaliin saamiseen.

Joskus näiden vuosien aikana hankittujen tietojen ja taitojen avulla päästään kuitenkin tilanteeseen, jossa eläin on mahdollista saada saaliiksi ja siten käyttää joko ravinnoksi (mm. hirvieläimet, villisika, jänis) tai turkikseksi (mm. ilves, kettu). Vielä tässäkin tilanteessa metsästäjä pohtii, onko kyseinen yksilö kestävällä tavalla sopiva, onko tavoite vähentää tiheäksi paisunutta kantaa tai onko eläimen sukupuoli tai ikä sopiva.

Kaadosta seuraa saaliin käsittely ja lopulta ravinnoksi jalostaminen. Tätä kokonaisuutta kuvaa sana metsästys tai pyynti. Metsästyksessä ei oteta, vaan saadaan tai pyydetään. Suurriista kaadetaan. Sanat kuvaavat arvostusta sekä metsän antimia että riistaeläimiä kohtaan. Sanonnat pitävät sisällään tuon kaiken taustatiedosta saatavan tarkoituksenmukaisuuden.

Metsästyksessä ei oteta, vaan saadaan tai pyydetään. Suurriista kaadetaan. Sanat kuvaavat arvostusta sekä metsän antimia että riistaeläimiä kohtaan. 

Metsästyksen ydin ei ole elävän tappaminen

Metsästyksen yhteydessä sana tappaminen mitätöi tarkoitusperät ja on eläintä kohtaan epäkunnioittava ja vähättelevä. On vähintäänkin nurinkurista, että he, jotka puhuvat eläinten kunnioittamisen lisäämisen puolesta tahtovat käyttää metsästyksen yhteydessä termejä, jotka vähentävät kunnioitusta eläimiä kohtaan.

Yksilöitä, joista halutaan päästä eroon vain niiden aiheuttamien haittojen ja vahinkojen vuoksi hyötykäyttämättä niitä, tapetaan. Näin tapahtuu valkoposkihanhille, rotille, haitallisille vieraspedoille, vaaraa ja vahinkoa aiheuttavalle suurpedolle tai vaikkapa hyttyselle.

Tappamisen termi kuvaa erittäin huonosti sitä, mitä ja miksi ollaan tekemässä, ja johtaa suorastaan harhaan. Tappamisen, joksi metsästys tieten halutaan harhaanjohtaa ja typistää, voidaan ajatella olevan se sekunti, kun liipaisinta painetaan ja eläin kuolee.

Tappaminen ei todellakaan kuvaa kaikkea sitä satojen tuntien toimintaa, mitä metsästämiseen sisältyy ennen ja jälkeen riistalaukauksen; sen valtiotasolta säädettyjä, harkittuja ja asetettuja luonnonhoidollisia tavoitteita, saaliin hyödyntämistä ja niitä eettisiä periaatteita, joita jokainen metsästäjä on harrastuksessaan sitoutunut noudattamaan.

Se, että metsästyksestä ei käytetä sanaa tappaminen, ei ole kiertoilmausten käyttämistä, vaan asialle on olemassa oikeammat ja laajemmin kuvaavat termit. Kun joku tarkoituksella arvostelee metsästämällä saaliin saamista pelkistäen sen tappamiseksi, se on metsästäjän näkökulmasta harhaanjohtavuudessaan epärehellistä ja tarkoitushakuista. 

Kun luet tai kuulet jonkun käyttävän metsästyksestä sanaa tappaminen, tiedät heti, että joko hän ei tunne metsästystä tai pyrkii tieten tahtoen johtamaan sinua harhaan.

Lue lisää

Aleksi Lumme pohtii juttusarjassa, mikä oikeuttaa riistalihan syömiseen?

Metsästys on sukupolvia yhdistävä elämäntapa ja harrastus, jossa korostuvat hyöty ja luontoelämykset sekä yhdessäolo myös koko perheen kesken. Niin ikään ruoan eettisyys ja ekologisuus merkitsevät yhä enemmän kuluttajille. Metsästys yhdistää ikään katsomatta.

Kestävässä riistaruokinnassa huomioidaan ruokintaan liittyvät haitat ja hyödyt, ruokittavan riistalajin tarpeet. Lisäksi otetaan huomioon myös eläintaudit sekä itse ruokinnasta että eläinten maastoon sijoittumisesta johtuvat mahdolliset haitat. Kestävän riistaruokinnan ohjeet.

Metsästäjiä ja metsässä liikkumista metsästysaikaan ei tarvitse pelätä tai varoa. Tästä jutusta opit, miten metsästyksessä taataan turvallisuus kaikille metsän käyttäjille.