Metsästyskauden alku on hyvää marja- ja sieniaikaa. Tällöin on normaalia suurempi mahdollisuus törmätä metsässä myös muihin ulkoilijoihin. Metsät ovat aina avoinna kaikille, niin metsästäjille kuin muillekin virkistyskäyttäjille. Mikäli joku, jolle metsästysharrastus on vierasta, tapaa oranssitakkisen metsästäjän, voi se aiheuttaa monenlaisia tunteita, jopa pelkoa. Onko metsässä silloin enää turvallista liikkua?
Metsästys vaatii asukkaiden luvan
Metsästysmaat sijaitsevat yleisesti haja-asutusalueilla, sillä metsästäminen vaatii tilaa. Laajat peltoaukeat ja metsäalueet löytyvät parhaiten sieltä, missä asutusta on vähän tai ei ollenkaan. Taajamissa ei yleensä harjoiteta aseellista metsästystä.
Metsästyslaki kieltää eläimen ampumisen ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa 150 metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan. Mikäli alueella siis aiotaan metsästää aseella, täytyy asukkailta pyytää ja saada siihen lupa.
Haitallisia vieraspetoja, kuten minkkiä ja supikoiraa, voidaan loukuttaa elävänä ja kuljettaa lopetettavaksi pois asutusalueelta. Minkkiä on myös mahdollista poistaa hetitappavalla loukulla asutuksenkin keskellä, kunhan tämä tapahtuu pyyntipaikan omistajan luvalla.
Joskus riistanhoidollinen tilanne vaatii, että haittaeläimiä joudutaan poistamaan taajamista. Pieneläimiä, kuten villikaneja, voidaan metsästää asutuksenkin keskellä turvallisissa paikoissa esimerkiksi äänettömällä metsästysjousella, josta ei aiheudu melua ympäristöön, ja ampumamatkat turvasektoreineen ovat lyhyitä. Tällaiselle pyynnille vaaditaan yleensä pyyntipaikan omistajan ohella kunnan lupa, josta tiedotetaan poliisia.
Asutuksen keskelle eksyneen suurriistan poistotilanteet hoitaa ja koordinoi yleensä poliisi. Ne eivät ole metsästystä.
Lue myös: Näin hirvenmetsästys pidetään turvallisena - huomioi nämä
Turvallinen aseenkäsittely ja muiden huomioiminen
Metsästäjiä ja metsässä liikkumista metsästysaikaan ei tarvitse pelätä tai varoa. On täysin sopivaa kysyä kohdatulta metsästäjältä pyyntiaikomuksia ja kertoa omasta liikkumisesta, jotta reitit osataan huomioida puolin ja toisin.
Hirvijahdissa käytetään yleisesti radiopuhelimia pyynnin organisoinnissa ja muista alueella liikkuvista on tapana tiedottaa koko porukalle.
Kun metsästäjä tapaa luonnossa muita ihmisiä, rikkoo reipas tervehtiminen yleensä jään. Metsästäjä voi kertoa oma-aloitteisesti pyyntisuunnitelmistaan ja niitä voi myös kysyä. Näin kumpikin osapuoli voivat suunnitella metsässä liikkumisensa hyvässä yhteisymmärryksessä.
Mikäli metsästäjät ilmoittavat jahdista kyltein, voi käyttää omaa harkintaa, onko mahdollista vaihtaa itse kulkusuuntaa. Metsästysseurue voi puolestaan vaihtaa passipaikkaa, jos alueella alkaa päivän valjetessa olla enemmän kulkijoita.
Metsästyksen tahallinen häiritseminen on kiellettyä.
Metsästystornit lisäävät turvallisuutta
Ampumasektorit valitaan turvallisesti niin, että luodin lentorata suuntautuu maata tai mäkeä vasten hallittavalla etäisyydellä. Jos sektorilla havaitaan mitään turvallisuudesta poikkeavaa, ampuminen ei tule kyseeseen. Siten metsässä kulkeminen on metsästyksestä huolimatta turvallista.
Turvallisin ampumasuunta on alaviistoon. Siksi metsästystornien käyttö on erityisen suotavaa. Alaspäin ammuttaessa luodin matka päättyy maahan, eikä vaaraa kimmokkeista ole.
Metsästäjät ovat itse vastuussa omasta maineestaan. Reipas tervehdys ja metsästystilanteen selittäminen vievät kohtaamisia jo pitkälle.
Myös aseet voivat olla niitä tuntemattomille pelottavia, mikä kannattaa huomioida: piipun nostaminen turvalliseen suuntaan ylös tai alas, patruunoiden poistaminen tai kertominen aseen varmistuksesta luovat luottamusta ja turvaa.
