Ilveksen jäljillä lumen avulla

Teksti: Leena Kangas ja Sandra Österbacka  Valokuvat: Niko Pekonen / Vastavalo  10.02.2026
Ilves talvella.
Talvinen lumi paljastaa salamyhkäisen suurpedon liikkeet ja tarjoaa arvokasta tietoa ilveksen elämästä ja kannan kehityksestä.
Ilveksen kannan seurantaa tehdään Suomessa talvikaudella laajasti lumijälkihavaintojen perusteella. Parhaillaan on käynnissä myös Metsästäjäliiton organisoima ilveksen erillislaskenta.

Jälkiä havainnoivat maastossa liikkuvat luonnonharrastajat ja metsästäjät, ja havainnot tallennetaan suurpetohavaintojen keruuseen tarkoitettuun Tassu-järjestelmään muun muassa riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöiden toimesta. Aineisto tuottaa jatkuvaa tietoa ilveksen esiintymisestä, liikkumisesta ja pentureviireistä, ja se muodostaa merkittävän osan ilveksen vuosittaisesta kannanarvioinnin havaintopohjasta. Tassu-järjestelmä puolustaa yhä paikkaansa havaintojen kirjaamisessa. Vuoden 2025 loppuun mennessä esimerkiksi ilveshavaintoja oli kirjattu ennätysmäärä, n. 51 000.

Ilveksen kanta-arvio Suomessa perustuu useiden havaintolähteiden yhdistämiseen. Keskeisiä aineistoja ovat pentuehavainnot, riistakolmioaineisto sekä riistakeskuksen ylläpitämä kuolleisuustilasto. Kanta-arvio rakennetaan yhdistämällä eri havaintolähteet yhteen tilastollisissa malleissa. Luonnonvarakeskus vastaa havaintojen kokoamisesta, tarkistamisesta ja analysoinnista sekä kanta-arvion tekemisestä. 


Metsästäjäliiton lumijälkitempaus

Metsästäjäliitto organisoi tänä talvena ilveksen lumijälkilaskennan. Lumijälkilaskennan tavoitteena on kartoittaa alueittain ilvespentueita ja myös yksittäisiä ilveksiä. Lumijälkilaskentaa toteutetaan ympäri maata erilaisissa ravinto- ja elinympäristöolosuhteissa. 

Suurpetojen lumiaikaan tehtäviä erillislaskentoja on tehty aiemminkin. Ensimmäinen iso laskenta järjestettiin Kainuussa vuonna 2008. Viimeisin isompi ilvestä koskeva erillislaskenta toteutettiin vuonna 2010 Länsi-Uudellamaalla. Lumijälkilaskentoja voidaan toteuttaa alueellisesti tai hankekohtaisesti täydentämään muuta havaintoaineistoa. On hyvä pitää mielessä, että erillislaskennat eivät kuitenkaan tuota tarkkaa estimaattia koko kannan koosta, sillä havaintojen kattavuuteen ja luotettavuuteen vaikuttavat muun muassa sää- ja lumisuhteet, jälkien tuoreuden arviointi, maaston saavutettavuus ja laskentareittien kattavuus sekä havaitsijoiden kokemus. 
 
Koskaan jälkien havainnointi tällaisella tempauksella ei kuitenkaan ole turhaa! Alueittain tehtävät lumijälkilaskennat voivat antaa erittäin hyödyllistä tietoa ilveksen paikallisesta esiintymisestä, liikkumisesta ja mahdollisten pentueiden sijainneista. Niiden avulla voidaan tarkastella ja vahvistaa tilannekuvaa tietyillä alueilla ja täydentää havaintopohjaa kanta-arvion tekemistä varten. Talven 2026 lumijälkilaskentojen tuloksia pääsemme tarkastelemaan myöhemmin tänä vuonna. 
 


Tämä on lyhennelmä tuoreen Jahti 1/2026 -lehden ilvesaiheisesta jutusta. Liittymällä Metsästäjäliiton jäseneksi saat Jahdin jäsenetuna painettuna kotiisi ja digitaalisena OmaMetsossa. Jäsenyyteen liittyy paljon etuja, joita hyödyntämällä edullinen jäsenmaksu maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Liity jäseneksi

 

Jahtimedia on Metsästäjäliiton verkkomedia.