Koroslampi on osakaskunnan lahja vesilinnuille

Teksti: Anna Kujala  Valokuvat: Pekka Ovaskainen ja Heikki Helle  28.11.2024
Kaksi mustakurkku-uikkua ui lammella.
Koroslammen suojelupäätös on saanut positiivista palautetta kyläläisiltä. Lammella viihtyvistä linnuista somessa jaetut valokuvat herättävät ihastusta. Kuvan lintupariskunta on mustakurkku-uikkuja.
Koroslammella oli vahva metsästysperinne, mutta se rauhoitettiin linnustukselta osakaskunnan yhteisellä päätöksellä. Metsästäjäliiton ja BirdLife Suomen hankkeen tavoitteena on lisätä häiriöttömiä vesilintujen levähdysalueita. SOTKA-levähdysalueverkosto kasvaa vapaaehtoisten avulla.

Pekka Ovaskaisen tapaa nähdä Pohjois-Savon Tervossa sijaitsevan Koroslammen rannoilla tarkkailemassa linnustoa, joskus kameran kanssa. Kuviaan hän jakaa muun muassa paikallisessa Facebook-ryhmässä, jossa varsinkin kuvat uikkuparista ovat olleet pidettyjä. Koroslammelta voi bongata myös esimerkiksi sinisorsia, telkkiä ja haapanoita.
 
Talluskylän osakaskunta rauhoitti tänä vuonna Koroslammen linnustukselta, ja lampi liitettiin osaksi SOTKA-levähdysalueverkostoa. Osakaskunnan puheenjohtajana Ovaskainen iloitsee suojelupäätöksestä, ja hän kannustaa muita osakaskuntia liittymään SOTKA-levähdysalueverkostoon.
 
Mallia suojeluun saatiin viereiseltä Rasvanki-Virmasveden osakaskunnalta, joka aiemmin oli suojellut levähdysalueita. Koroslammen suojelupäätökseen oli useita syitä, joista tärkein oli huoli hiipuvista vesilintukannoista.
 
– Koroslampi oli hyvin suosittu metsästyspaikka, linnustuksen aloituspäivänä heti klo 12 jälkeen saattoi kuulua kolmisenkymmentä paukkua, Ovaskainen kertoo.
 
Häntä myös huoletti tunnistuskysymykset pimeällä.
 
Osakaskunnan koko alue kattaa noin 2000 hehtaaria, ja sillä on hieman yli 1000 jäsentä. Ovaskainen ei itse enää metsästä, mutta osakaskunnan hoitokunnassa metsästäjät ovat enemmistössä.
 
– Kun vein suojeluehdotuksen hoitokuntaan, se meni kuitenkin heittämällä läpi. Sama tapahtui osakaskunnan vuosikokouksessa. Moni metsästäjä on myös kiinnostunut riistanhoidosta. Ehkä asiaan vaikutti myös se, että Koroslampi on suhteellisen pieni, noin kilometrin pituinen, ja osakaskunnan alueella on muita hyviä linnustuspaikkoja, hän pohtii.

Koroslampi on kilometrin pituinen kuvankaunis luonnonlampi Pohjois-Savon Tervossa. Se on tänä vuonna suojeltu vesilinnuille osana SOTKA-levähdysalueverkostoa.
Suojellulla Koroslammella viihtyy useampi lintulaji. Tarjoamalla häiriöttömiä ja hyvälaatuisia levähdysalueita vesilinnuille pyritään estämään niiden liian aikainen syysmuutto, ja lisätään todennäköisyyttä, että samat linnut palaavat keväällä hyväkuntoisi

Osaksi valtakunnallista verkostoa

Pekka Ovaskainen toteaa, että lammen rauhoittaminen antaa vesilinnuille osakaskunnan alueella yhden kokonaan rauhoitetun kosteikon. Suojelunäkökulmasta osakaskunta olisi voinut rauhoittaa lammen myös ilman levähdysaluehanketta.

– Nimetyssä verkostossa olemme silti osa suurempaa kokonaisuutta, mikä myös antaa positiivista näkyvyyttä tekemällemme suojelutyölle. Olemme saaneet ainoastaan hyvää palautetta suojelupäätöksestä.

Ovaskainen on pystyttänyt tienvarteen kyltin, jossa kerrotaan Koroslammen suojelusta ja SOTKA levähdysalueverkosto -hankkeesta.

Suojeluun liittyy olennaisena osana pienpetokannan pyynti, ja sen hoitavat paikalliset metsästäjät niin kuin ovat tehneet jo ennen rauhoituspäätöstäkin. Lintulaskennat ja raportoinnit taas sujuvat lintuja harrastavalta Ovaskaiselta itseltään.

– Tämä on monipuolinen kohde, jossa voi nähdä myös esimerkiksi korentoja pyydystäviä nuolihaukkoja. Vesilinnuista laskin ennen kauden alkua 8 telkkää ja 2 heinäsorsaa, ja viikon päästä samat linnut olivat edelleen lammella. Myös yhden joutsenparin poikasineen näin. Määrät eivät ole kovin suuria, mutta toisaalta tämä on ensimmäinen suojeluvuosi.

Osakaskunnan hallituksessa on tullut esille ajatus rakentaa ensi kesänä kelluva pesintälautta keskelle lampea edistämään pesintää. Vireillä on myös tekopesien teko.
 
– Lammella on jo telkänpönttöjä maassa, mutta ei vielä sorsaputkia.

Info
Metsästäjäliitto haluaa laajentaa vesilintujen levähdysalueverkostoa
Suomessa vesilintujen määrää on seurattu 39 vuoden ajan. Tämänkesäiset laskennat osoittavat, että monet lintukannat taantuvat edelleen. Taulukossa esimerkkejä vesilintulajien kehityksestä. Lähde: Luonnovarakeskus / Vesilintuseurannan tulokset 2024

Metsästäjäliiton ja Bird Life Suomen SOTKA levähdysalueverkosto -hankkeessa rauhoitetaan vesilintujen syysmuuttoon sopivia kosteikkoja. Taustalla on huoli taantuvista vesilintukannoista.

– Osakaskunnat, yhteisöt, metsästysoikeuden haltijat sekä yksittäiset maanomistajat ovat avainasemassa vesilintukantojen vastuullisessa hoidossa. Toivoisin, että useampi lähtisi mukaan levähdysaluehankkeeseen, sillä monen vesilintulajin kanta taantuu uhkaavasti, kannustaa lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.
 
Hän vinkkaa, että jos osakaskunnalla on kiinnostusta suojeluun, asiaa kannattaa pohtia nyt syksyn ja talven aikana. Silloin suojeluehdotus voidaan mainita vuosikokouskutsussa, ja myönteisen kokouspäätöksen jälkeen mahdollisesti saada alue mukaan levähdysalueverkostoon ensi vuonna.
 
Pekkarinen toimii hankevastaavana Metsästäjäliitossa, BirdLife Suomessa hankevastaavana on Heikki Helle.
 
Vesilintujen elinympäristöjen laadun huononeminen ja luontaisten ympäristöjen väheneminen vaikuttavat rajoittavasti poikastuotantoon ja tätä kautta syysaikaisten lintujen määrään. Suomessa vesilintujen on myös huomattu aloittavan syysmuuttonsa liian aikaisin.
 
– Tarjoamalla häiriövapaita levähdysalueita edistetään lintujen viipymistä Suomessa syksyisin, jolloin ne myös suuremmalla todennäköisyydellä palaavat hyväkuntoisina seuraavana keväänä pesimään läheisille alueille, sanoo Pekkarinen.
 
Levähdysalueverkostohanke alkoi kesällä 2020. Hankkeen tavoitteena on 150 levähdysaluekohdetta. Tällä hetkellä alueita on 30, yhteensä 695 hehtaaria. Alueiden koko vaihtelee 1 hehtaarista 250 hehtaariin. Mukaan halutaan niin lampia, merenlahtia ja järven osia kuin rakennettuja, padottuja kosteikkojakin, eli kosteikkoympäristöjä, joissa vesilinnut viihtyvät ja joilla niille on luonnostaan ravintoa ympäri vuoden. Levähdysalueverkostosta halutaan koko maan kattava.
 
Osallistuminen hankkeeseen perustuu vapaaehtoisuuteen, siitä ei makseta korvausta. Mukana olevat alueet pidetään kokonaan vesilinnustuksen ulkopuolella, eikä lintuja myöskään ruokita. Alueella hoidetaan pienpetopyynti, tehdään lintulaskentoja ja edistetään turvallista pesintää.
 
– Me pystymme tarjoamaan apua koulutuksen, neuvonnan ja viestinnän muodossa, Pekkarinen mainitsee.
 
Metsästäjien eurooppalainen etujärjestö FACE myönsi aiemmin syksyllä kunnianosoituksen Suomen Metsästäjäliitolle liiton tekemästä työstä vesilintujen elinympäristöjen eteen. SOTKA levähdysalueverkosto -hankkeen lisäksi Metsästäjäliitolla on toinen vesilintuhanke, joka toteuttaa haitallisten vieraspetojen eli minkkien ja supikoirien pyyntiä.
 
Yhteyshenkilö: Veli-Matti Pekkarinen, 050 472 8724, veli-matti <piste> pekkarinen <ät> metsastajaliitto <piste> fi
Lisätietoa hankkeesta.