Metsästäjät omistavat ison osan Suomen yksityismetsistä ja siksi metsästäjillä on konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, että myös riistaeläimet viihtyvät metsissä.
Hyvästä riistametsästä riistalajit löytävät tarvitsemaansa ravintoa ja suojaa tai lajille sopivan paikan soitimelle ja pesintään. Riistametsänhoidon tavoitteena on kehittää tärkeimpien riistalajien kantoja parantamalla elinympäristöjä.
Jos eläin saisi valita, se lymyilisi mieluiten sekametsässä, jossa puuston koko ja tiheys vaihtelevat. Ihanne on vähintään kolmen puulajin metsä, jossa on runsaasti aluskasvillisuutta ja riistatiheikköjä. Esimerkiksi sinisenä hohtavat mustikkamättäät ovat tärkeitä kanalintupoikueille, jotka tarvitsevat varvikon suojaa ja mustikan lehdillä eläviä ötököitä. Metsätalouden ei siis tarvitse hiljentää metson soidinta tai teerien kukerrusta.
Riista huomioon metsien käytön suunnittelussa
Riistanhoito kannattaa ottaa huomioon metsien käytön suunnittelussa. Riistametsänhoidon perusteet ovat helppoja ja ne sopivat kaikkiin talousmetsiin.
Koko metsätilaa koskevan riistapainotteisen metsäsuunnitelman laatiminen on ensimmäinen askel. Suunnitelma parantaa edellytyksiä metsätalouden kannattavuuden ja riistan elinympäristöjen hoidon yhteensovittamiselle läpi koko metsän kiertoajan. Lähtökohdaksi tarvitaan tietysti tietoa metsässä piileskelevistä riistalajeista.
Luonnon monimuotoisuutta on mahdollista lisätä talousmetsissä varsin tehokkaasti ja monin pieninkin teoin. Eniten tarvitaan halua ja osaamista. Aina ei ole tarpeen tehdä edes laajamittaista suunnitelmaa vaan metsänhoidollisia toimenpiteitä tehdessä voi pitää mielessä seuraavanlaisen muistilistan:
- Säästä tiheikköjä.
- Jätä alikasvostoa kaikenikäisiin metsiin.
- Suosi sekapuustoisuutta. Säästä ja suosi erityisesti lehtipuita – myös taloudellisesti vähäarvoisia lajeja.
- Raivaa vain ainespuun tyveltä – vältä liiallista siistimistä.
- Säästä varvustoa ja pensaskerrosta.
- Säilytä korvet sekä suon ja kankaan väliset vaihettumisvyöhykkeet metsäpeitteisinä.
- Käytä jatkuvan kasvatuksen menetelmiä sopivilla kohteilla.
- Kunnosta vähäpuustoisia ojitusalueita riistasoiksi.
- Jätä säästöpuut ryhmiin.
- Säästä edes yksittäinen erityisen suuri ja vanha puu.
- Säästä mahdollisuuksien mukaan kuolleita puita.
- Säästä tai käsittele varoen vesistöjen ja korpien reunametsiä.
- Tee tekopökkelöitä metsänhoidon eri vaiheissa.
Tarjolla tukea myös vapaaehtoiseen suojeluun
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (Metso) myönnetään taloudellista tukea metsänomistajille, jotka haluavat vapaaehtoisesti suojella omia metsiään pysyvästi tai määräaikaisesti tai tehdä talousmetsien monimuotoisuutta lisääviä luonnonhoitotoimia.
Alue voidaan liittää Metsoon joko määräajaksi tai pysyvästi. Erityisesti suojelukohteiksi haetaan sellaisia metsiä, joista näkee, että se on ollut pitkään hoitamattomana. Tällöin puusto on pääsääntöisesti yli 100-vuotiasta.
Mikäli alue katsotaan sopivaksi Metso-ohjelmaan, metsänomistajalle tehdään korvauslaskelma. Määräaikaisessa sopimuksessa korvataan vain osa metsän hakkuuarvosta. Korvaus 10 vuoden määräaikaisesta suojelusta on yleensä korkeintaan kolmasosa puuston hakkuuarvosta.
Kohteen maapohja jää maanomistajan omistukseen. Maanomistaja kuitenkin päättää edelleen esimerkiksi metsästyksestä alueella.
Lähteet: metsonpolku.fi, metsään.fi, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus
Liity Metsästäjäliiton jäseneksi
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.