Suomalaiset ovat aina olleet vuorovaikutuksessa metsäluonnon kanssa.
Metsäsuhde voi olla käytännöllinen tai romanttinen, se voi liittyä metsän omistamiseen, työhön tai vapaa-aikaan. Läheisin metsä voi olla marja-, halko- tai hirvimetsä.
Suomen Metsämuseo Lusto on kehittänyt metsäsuhdeajattelua pitkäjänteisesti. Vuonna 2020 alkaneessa Metsäsuhteiden Suomi 2035 -hankkeessa Lusto laajentaa tätä työtä ja kutsuu yhteisöjä, kansalaisia, liikkeitä ja ryhmiä viemään suomalainen metsäsuhde Unescon kansainvälisen elävän perinnön listalle vuonna 2023
– Suomella on paljon annettavaa maailmalle, kun puhutaan luontoon liittyvästä elävästä perinnöstä. Kansainvälisessä luettelossa on toistaiseksi vielä vähän luontoon liittyviä kohteita, kertoo Reetta Karhunkorva, vastaava metsäkulttuuriasiantuntija Lustosta.
Mestästäjäliitto vaalii eräkulttuuria
Eränkäynnin tietotaito, suomalainen metsästyskulttuuri ja riistan hyödyntäminen ovat myös Metsästäjäliiton tärkeitä arvoja. Suomalaisen metsästyskulttuurin, monipuolisten metsästysmuotojen sekä eränkäynnin perinteiden vaaliminen on toimintamme ydin. Riistaa pyydämme hyötykäyttöön: ruuaksi, turkiksiksi ja nahoiksi.
Juhlavuoden aikana tuomme esille metsästyksen historiaa. Askelet vievät yhteisellä eräpolulla myös seuraavalle vuosikymmenelle.