Vieraslajien on arvioitu olevan maailmalla toiseksi suurin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen syy.
Viime vuosisadalla Suomeen levinneet vieraspedot, Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva minkki sekä Kaakkois-Aasiasta alun perin tullut supikoira vaarantavat etenkin Suomen vesilintukannat.
Suomen sorsalajeista jo yli puolet lajeista on luokiteltu jollain tasolla uhanalaisiksi. Uudet tutkimukset osoittavat syyttävällä sormella vieraspetojen suuntaan.
Vieraspetojen lisäksi vesilintukantojen taantumiseen vaikuttavat useat tekijät, joista monet liittyvät vesien liialliseen rehevöitymiseen.
Supikoira – mainettaan pahempi munarosvo?
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseon Luomuksen kolme vuotta kestäneissä kenttäkokeissa riistakameroihin tallentui runsaasti kuvia vieraslajeista rosvoamassa keinopesiä.
Tarhattujen sinisorsien munilla varustettuja keinopesiä tehtiin 290 kappaletta Uudellemaalle, Hämeeseen ja Pohjois-Savoon. Pesät perustettiin ympäristöihin, joissa sorsat normaalistikin pesivät. Tulokset olivat mielenkiintoisia.
– Supikoira oli yleisin nisäkäspeto kaikissa Suomessa tutkituissa ympäristöissä. Supikoira kävi tuhoamassa pesiä odotetusti rannoilta ja yllättävän usein myös metsästä vesistöjen läheltä, kertoo tutkijatohtori Sari Holopainen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Tulokset osoittavat, että supikoira on luontaisia nisäkäslajeja yleisempi pesärosvo.
Lue lisää: Huoli vesilinnuista motivoi Kristiinaa supikoirien loukuttamiseen
Kuva: Kim Jaatinen
Kuuntele Tulilla-podcast, jossa haastattelussa tutkija Sari Holopainen
Metsästäjäliitto · Tulilla: Tutkija Sari Holopainen - vieraspetojen pesäpredaatio
Kuva: Eija Vallinheimo
Katso video: supikoira maapesällä
Videot: Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo
Minkit napsivat poikasia ja aikuisia lintuja
Minkin rooli oli tässä tutkimuksessa supikoiraa pienempi, mutta muista tutkimuksista tiedetään, että minkki käyttää enemmän ravintonaan muun muassa linnunpoikasia ja jopa aikuisia lintuja, sammakkoeläimiä, piennisäkkäitä, kaloja, raatoja sekä marjoja ja sieniä.
Lintuluodolla tai -kosteikolla minkki voi saalistaa enemmän lintuja kuin se kykenee syömään. Minkki tehdä nopeasti selvää koko alueen lintupoikueista.
Varsinkin saaristoluodoilla minkki voi aiheuttaa vesilintujen pesinnälle täydellisen tuhon.
Emolintujen syöminen on lintujen pesimäkantojen kehitykselle jopa poikasten syömistä haitallisempaa.
Kuva: Tomas Kansanaho
Loukut ja koirat vesilintujen suurin pelastus
Haitallisten vieraspetojen pyytäminen on konkreettista luonnonhoitotyötä. Supikoirien suosittuja pyyntitapoja ovat loukkupyynti tai haaskalta vahtiminen.
Tehokkainta supikoirien poistaminen on asiansa osaavien koirien avulla. Lue lisää siitä, mitä luolametsästyksessä tapahtuu ja miten se pidetään eettisenä.
Myös minkkiä voidaan pyytää koiran avulla, elävänä pyytävällä minkkiloukulla tai heti tappavalla minkkiraudalla.
Kuva: Nanna Salonen
Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke
Metsästäjäliitolla on käynnissä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella toimivaMökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, jonka tarkoituksena on aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta.
Hankkeen tavoitteena on saada mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä roolinsa vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja tieto on tärkeää, jotta pienpetoja saadaan vähennettyä.
Hankkeessa luodaan maakunnalliset ja paikalliset verkostot avun löytämiseen loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi. Hankkeessa luodaan myös paikallisille metsästysseuroille ja alueen metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen.
Lue hankkeesta, josta saat apua mökkirannan minkinpoistoon >>
Kuva: Hannu Huttu
Tekstit: Eija Vallinheimo