”Jokainen pyydetty minkki on luonnonsuojeluteko”

Villiminkit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta aiheuttamalla suurta tuhoa alkuperäislajeille. Suurimpana ongelmana nähdään minkkien vahingollinen vaikutus lintukantoihin.

– Luonnon kannalta minkki on haitallinen vieraslaji, joten sen pyynnillä pystytään tarjoamaan paremmat edellytykset onnistuneeseen pesintään monelle lintulajille, jolla ei ole luontaisesti kehittynyt suojautumiskeinoja minkkiä vastaan, sanoo kokenut minkinpyytäjä ja metsästäjä Ari Maukku Kellon Metsästysseurasta.

Tutustu minkkiin Jahtimedian esittelyssä.

– Jokainen pyydetty minkki on merkittävä luonnonsuojeluteko, joten sitä on hyvä jatkaa aktiivisesti myös tulevaisuudessa ja viedä tietoa pyyntitavoista ja -taidoista edelleen nuorille uusille metsästäjille, hän korostaa.

Ahkeraa pyyntiä

Vuodesta 1955 toimineessa Kellon Metsästysseurassa harjoitetaan ahkerasti villiminkin poistopyyntiä. Seura järjestää säännöllisesti pienpetopyyntiä myös saaristossa Kellon edustalla. Kello kuuluu Ouluun ja on osa Kellon suuraluetta, entistä Haukiputaan kuntaa.

– Meillä on useita aktiivisia minkinpyytäjiä. Olen myös huomannut, että uudet metsästäjät ovat kiinnostuneita tästä pyyntimuodosta, Maukku havainnoi. Monet nuoret ovat ymmärtäneet pienpetojahdin vaikutuksen luonnon monimuotoisuudelle. Lue jutusta lisää. 

Tällä hetkellä alueen minkkikanta on pysynyt maltillisena juuri poistopyynnin ansiosta, joten ympärivuotinen pyynti on tarpeen.

– Uskon, että jos minkkejä ei pyydettäisi, tämä tulisi näkymään lintukantojen vähenemisenä. Isoin vaikutus sillä olisi sorsalintuihin, mies arvelee.

 

Hävittäminen on vaikeaa

Alun perin Pohjois-Amerikasta kotoisin olevaa villiminkkiä esiintyy eniten saaristossa ja vesistöjen varsilla. Siellä se tuhoaa etenkin maapesijöiden, vesilintujen ja kahlaajien pesiä.

– Minkit viihtyvät rannoilla, jokisuistoissa ja ihan metsäojien varsilla. Myös venesatamien läheisyydessä niistä on ollut havaintoja, Maukku kertoo.

Minkki voi pesiä myös esimerkiksi kesämökkien rakenteissa. Jahtimedia kertoo, miten silloin pitäisi toimia. Talvesta selvinneet minkit lisääntyvät keväällä, joten niiden poistopyynti ennen lisääntymistä on tehokkain keino vähentää kantaa.

Pyyntiä kannattaa harjoittaa vesilintujen pesimäympäristöissä ja muilla metsästysalueilla, joissa havaitaan merkkejä minkeistä, esimerkiksi niiden jälkiä talvella. Vesistöt ohjailevat minkkien kulkua, ja myös laiturien aluset ja rannan läheisyydessä olevat rakennelmat ovat hyviä paikkoja pyydykselle.

Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys päätti aloittaa tehopyyntihankkeen petojen poistamiseksi herkästä saaristolaisluonnosta. Hankkeesta voi lukea Jahtimedian jutusta.

 

Riistanhoitotyö motivaattorina

Villiminkkiä saa pyytää ilman rajoituksia eikä siihen tarvita metsästyskorttia.  Minkin pyynti ei kuitenkaan ole helppoa, ja siihen onkin tarjolla useampia tapoja. Sitä voidaan pyytää joko koiran ja lehtipuhaltimen avulla taikka vaihtoehtoisesti loukuttaa minkki elävänä tai käyttää heti-tappavaa rautaa.

– Minkki on haastava pyydettävä. Itselleni sopivimmaksi pyyntimuodoksi on osoittautunut loukkupyynti hetitappavilla raudoilla, mutta olen myös päässyt ampumaan minkin muun jahdin yhteydessä, Maukku kuvailee.

Loukkupyynnissä raudat sijoitetaan suojaputkeen, joka estää muiden eläinten joutumista rautoihin. Pyydykset pyritään sijoittamaan minkkien suosimille kulkupaikoille. Luonteeltaan uteliaat minkit ovat kiinnostuneita tutkimaan niille uusia asioita, mikä usein ajaa niitä pyydykseen.

Lue lisää hetitappavien rautojen turvallisesa käytöstä

– Hommasin ensin muutamia loukkuja minkinpyyntiä varten, ja onnistumisten myötä innostus kyseistä pyyntimuotoa kohtaan on lisääntynyt, mies kertoo ja sanoo ajattelevansa minkinpyyntiä riistanhoitotyönä, jolla edistetään lintujen pesintärauhaa.

Loukkupyynti ei myöskään Maukun mukaan vie aikaa muulta metsästykseltä, sillä hän pystyy seuraamaan loukkuja muutenkin luonnossa liikkuessaan.

Kevät on osoittautunut otolliseksi pyyntiajaksi, mutta saalista on saatu myös talven aikana.

– Pyyntini painottuu pääasiassa talveen ja kevääseen, jolloin seuraan lumijäljistä minkkien liikkeitä ja sijoittelen loukkuja sen perusteella mahdollisille kulkupaikoille ja alueille, joissa minkeistä on havaintoja, Maukku kertoilee.

– Eniten tässä motivoi riistanhoidollinen näkökulma. Käsittelen myös kaikki pyytämäni minkit ja otan niiden nahat talteen niin kuin muistakin pienpedoista, joita saaliiksi saan, hän perustelee.

Maukku sanoo metsästävänsä monipuolisesti pienpetoja, pienriistaa ja hirvieläimiä.

– Useimmiten pyydän hirvieläimiä eli kaurista, valkohäntäpeuraa ja hirviä, koska omistan mäyräkoiran – se on kauriin ja valkohäntäpeuran ajometsästyksessä loistava metsästyskaveri, hän vakuuttaa.