Vuolemisen sietämätön keveys

Teksti: Eija Vallinheimo  Valokuvat: Kari Kuitunen  18.06.2020
Pajupillin teko
Muistatteko, kun lapsena lähdettiin ukin kanssa metsäretkelle, tehtiin nuotio ja kaivettiin puukot esiin. Elävän tulen äärellä vuoltiin pajupilli ja makkaratikku, syötiin eväitä ja juteltiin mukavia. Jos ette, nyt on korkea aika suunnata metsäretkelle ja opettaa perinteisen pajupillin teko jälleen uusille polville.

Mutta hetkinen, mitenkäs se pajupilli tehtiinkään?

Onneksi Facebookista löytyy Vuoleminen-ryhmä, jonka taustalla häärii mies nimeltä Aki Brusila.  Aki kertoo, että paras aika pajupillin tekoon on – juuri nyt – lehtien puhkeamisesta noin juhannuksen tienoille ja Pohjois-Suomessa vieläkin pidemmälle kesään. Sopivan ajan määrittelee se, kun pajun kuori irtoaa vielä helposti.

– Vaikka pajupilli on periaatteessa helppo tehdä, on jutun juoni se, että pilliä on yllättävän vaikea saada soimaan. Yrityksen ja erehdyksen kautta sekin lopulta yleensä onnistuu.

 

Mutta takaisin pajupillin tekoon. Ensin katkaistaan parinkymmenen sentin pätkän suht paksua pajun vartta ja veistetään pää vinoksi, koverretaan ilma-aukko ja – ja…mitenkäs se sitten menikään?

– Sitten viilletään parin sentin päähän oksan ympäri viilto, jota myöten kuori irrotetaan naputtelemalla, Aki Brusila auttaa ja muistuttaa, että YouTubesta löytyy kyllä selkeitä ohjeita myös pajupillin tekoon.

Entä millainen vuolemiseen sopivan puukon pitää olla?

– Riippuu siitä, mitä vuolee. Puukon pitää olla ennen kaikkea terävä, omaan käteen sopiva ja toimiva. Sen ei tarvitse olla kallis, ihan tavaratalon halpispuukkokin voi olla hyvä alussa. Jos vuolemisesta innostuu enemmän, kannattaa varmistaa, että puukon terä on tarpeeksi kovaa. Yleensä työpuukot ovat riittävän hyviä hinta-laatusuhteeltaan.

Kädentaidot perintönä

– Nuorempana tuli vuoleskeltua kaikkea ja kerran isä haki linkkuveitsetkin kevätjuhlien jälkeen pois rehtorin huoneesta, Aki naurahtaa.

– Lapsena koluttiin kavereiden kanssa lähimetsiä, tehtiin jousipyssyjä ja ritsoja. Aikuisena puuala alkoi kiinnostamaan enemmän ja aloitin puuartesaaniopinnot. Minulla oli ajatuksena perustaa yritys, jossa olisin tehnyt käyttöesineitä vuolemalla. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat matkan varrella.

– Kait se käsillä tekeminen tulee vähän perintönä, koska myös isäni on käsityöläinen, lasimestari. Uskon, että käsillä tekemisen taito on tullut sieltä. Kaikkea näperrellään ja tehdään itse, eikä vain osteta kaupasta valmiina. Olen tehnyt mm. ovenkahvoja, oksanhaaranaulakoita ja kirveen varsia. Suomen bambusta eli pajusta olen suunnittelut tekeväni yöpöytiä, Aki Brusila kertoilee.

 

Vuoleminen kasvattaa luonnetta

Vuoleminen vaatii ennen kaikkea aikaa ja kärsivällisyyttä. Käsityöläisyys vaatii aikaa, eikä aina synny valmista, vaikka olisi vuollut pitkäänkin, koska oksankohta vain sattuu olemaan väärässä kohdassa. Se kasvattaa luonnetta ja samalla voi oppia itsestään uusia piirteitä.

– Toisaalta vuoleminen on ainakin itselleni sellaista omaa laatuaikaa, jota voisi verrata vähän rantaongintaan.

 

Pajupilli mukana metsällä

Mutta onpa pajupillillä metsästäjälle käyttöäkin! Tiesittekö, että minikokoista, 3-5 cm pitkää pilliä käytettiin aikoinaan pyypillinä. Entisajan linnustaja rakensi pyypillinsä useimmiten kuusesta, mutta myös pajua, leppää ja katajaa käytettiin. Pyypiiskuja on tehty samaan tapaan myös lintujen sulista.

Vuosi 2020 on Metsästäjäliitossa metsästyskulttuurin vuosi, joten nyt kaikki joukolla testaamaan ensin pajupillin tekoa ja sitten pyyn pillitystä, "tiiii-tiii-ti-ti-ti"!

 

PAJUPILLIN VALMISTUS
Paras aika valmistaa pajupilli on Etelä- ja Keski-Suomessa juhannuksen tienoilla. Pohjois-Suomessa pillikausi alkaa hieman myöhemmin.

1. Kaada noin sormen paksuinen paju ja katkaise siitä haluamasi pituinen kappale. Muista kysyä kaatoon lupa maanomistajalta. Ohut pilli soi korkeasti, paksu matalammin. 

2. Vuole kappaleen toinen pää vinoksi. Tämä on suukappale.

3. Vuole puukolla suukappaleen alle, noin 2-3 cm päähän lovi, joka ulottaa kuoren yli puuhun asti.

4. Paina puukolla noin 5-10 cm päähän lovesta kappaleen ympäri niin, että kuori katkeaa. 

5. Irrota kuori koputtelemalla varovasti viillon ja suukappaleen välistä. Älä käytä voimaa, vaan kärsivällisyyttä. Naputtele ja kierrä kuorta edestakaisin. Vedä kuori varovasti pois ehjänä.

6. Veistä soittopään ja loven välistä palanen pois pinnasta.

7.  Suurenna lovea, koko vaikuttaa pillin ääneen.

8. Aseta kuori takaisin. Sitten vaan soittelemaan.