Valkohäntäpeuran metsästys
Suomeen valkohäntäpeura saatiin vuonna tasan 90 vuotta sitten 1934 ja 1948 tehtyjen siirtojen perusteella, jossa asialla olivat Yhdysvaltoihin Minnesotaan päätyneet siirtolaiset. Koko Suomessa nykyisin oleva noin 120 000 valkohäntäpeuran kanta on peräisin siis muutamasta Vesilahteen Laukon kartanon maille tuodusta peurasta. Valkohäntäpeuraa kutsutaan myös joskus valkohäntäkauriiksi, vaikka metsästyslaki käyttää termiä valkohäntäpeura.
Valkohäntäpeuran metsästys alkaa nykyisin jo syyskuun alussa pelloilta tapahtuvana jahtina. Täyteen käyntiin se ajavalla koiralla pääsee syyskuun lopulla. Ajavan koiran säkäkorkeutta nostettiin vuonna 2019 28 senttimetristä 39 senttimetriin. Jahti päättyy helmikuun puolivälissä. Peurajahti vaatii metsästyslain 27 ja 28 pykälän mukaan aina hirvieläimen pyyntiluvan, metsästyksen johtajan sekä vähintään 500 hehtaarin yhtenäisen alueen.
Metsästysasetuksen 22 pykälän mukaan metsästyksessä on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. Oranssia tai oranssinpunaista väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta. Poliisi voi huomauttaa tai jopa sakottaa, jos asetuksen mukainen säädös ei jahdissa täyty. Kyse on myös turvallisuudesta, seuruejahdissa on hyvä näkyä myös muille. Punaisesta oranssiin siirryttiin 2013 siihen liittyvän silmän punaviherongelman vuoksi.
Metsästyksen turvallisuuden kehittäjänä Suomen Metsästäjäliitto on toiminut monesti etujoukoissa, siksi sen omistama osakeyhtiö, Eräkontti keskittyy nykyisin myös turvallisuuden kysymyksiin tuoteportfoliossaan.
Hirven metsästys
Hirvikannan suuruutta alettiin selvittämään 1950-luvulla ja vuosikymmenen alussa kaadettiin noin 725 hirveä. Hirvien määrä kasvoi kuitenkin runsaasti ja vuosikymmenen lopulla kaatomäärä oli jo liki 9 kertainen, yli 6000 hirveä. Vasojen kaatamista vastustettiin. Metsästäjien puutteellinen ampumataito ja hirvijahtien huonot osumat johtivat hirvikokeen säätämiseen. Vuonna 1954 perustettiin vapaaehtoinen hirvimerkki- ja hirvimestarimerkki ammunta saksanhirvikuvioon. Hirvikoe määrättiin pakolliseksi 5.5.1959. Samana vuotena tuli pakolliseksi punaisen päähineen käytöstä hirvijahdissa ja myös liikenteessä alettiin varoittamaan hirvistä.
Hirvisaalis oli vuonna 2023 runsaat 32000 hirveä. Vuoteen 1992 hirviluvalla sai kaataa vain yhden hirven ja 1993 metsästyslain uudistuttua aikuisen luvalla vaihtoehtoisesti kaksi vasaa. Kaksituhatta luvun alussa ammuttiin muutamana vuotena ennätykselliset yli 80 000 hirveä. Hirvi on ollut selkeä hyötyjä metsätalouden muutoksissa vuosikymmenen aikana.
Hirven metsästys alkaa valkohäntäpeuran tapaan pelloilta vahtimalla syyskuun ensimmäinen päivä. Suuret hirvenmetsästysmassat ovat liikkeellä lokakuun toisena viikonloppuna, kun jahti laajamittaisesti käynnistyy. Hirvenmetsästystä sääntelee monet samat säännöt koirien käytön kuin turvallisuusoranssin käytöstä. Ampumakoe tulee olla suoritettu. Valkohäntäpeuraa saa metsästää jousella, kun taas hirveä ei.
Käytettävissä luodeissakin on eroa:
a) Valkohäntäpeuralla luodin paino on vähintään 6 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea kun taas hirvellä se on oltava vähintään 9 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea;
tai
b) Valkohäntäpeuralla luodin paino on 8 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea kun taas hirvellä se on oltava vähintään 10 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 2 000 joulea
tai
c) Valkohäntäpeuralla lyijyttömän luodin paino on 5,1 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea kun se taas hirvellä on lyijyttömän luodin paino oltava vähintään 7,5 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 900 joulea
Metsästä pöytään
Sorkkajahdin merkitys yli sadantuhannen metsästäjän keittiössä on melkoinen. Noin neljä miljoonaa kiloa hirvenlihaa ja yli kaksi miljoonaa kiloa muiden hirvieläinten lihaa kulkee vuosittain metsästysseurojen lahtivajojen läpi. Saalis käsitellään lahtivajoissa siihen tarkoitukseen kehitetyin tuottein.
Metsästäjien saaliinkäsittelytaidot ovat vuosikymmenien aikoina hioutuneet ja nykyisin arvokkaan ja arvostetun lihan paikka on juhlapöydässä paraatipaikalla. Pääset tutustumaan parhaisiin riistaresepteihin tästä. Riista käsitellään nykyisin myös Sous-Vide -laittein ja leikataan laadukkain japanilaisin keittiöveitsin. Riistalihaa arvostetaan tarinoin, joita jaetaan yhteisesti ruokapöydässä ja monesti samalla katsotaan valokuvia jahtihetkistä ja tapahtumista siellä. Riistaliha on myös terveellistä, sen hankkiminen tuo tunnetusti hyvinvointivaikutuksia ja kaiken kaikkiaan se on eettistä ja ekologista.
Hirven ja valkohäntäpeuran metsästys Suomessa on kiistattomasti arvokkainta metsästystä, jos katsotaan niiden tuottamaa lihamäärää tai harrastuksen liikuttelemaa metsästäjämäärää ja näissä liikkuvia euroja. Voidaankin perustellusti todeta jahtimuotojen kruunaavan kunkin vuoden metsästyskauden.
Mikäli etsit tuntemallesi hirven tai valkohäntäpeuran metsästäjälle joululahjaa tai syntymäpäivälahjaa, kannattaa tutustua Eräkontin laajaan valikoimaan lahjoja metsästäjälle -kategoriaan tai käydä kurkkaamassa liiton logoin varustetut Metso-tuotteet.
