Hämärän pakkasaamun tunnelma maatalon pihapiirissä Halikossa on odottava ja hieman jännittynyt. Koolla on 35 kokenutta metsästäjää. Suurin osa heistä pyytää ensimmäistä kertaa sutta.
Susijahdin ensikertalaisia on kokoontunut kahteen muuhunkin ryhmään 130 000 hehtaaria kattavalla Aura–Paimio-kiintiöalueella. Passiin lähtee noin 70 metsästäjää 25 metsästysseurasta. Suomen Riistakeskus oli myöntänyt Aura–Paimion alueelle Suomen suurimman kaatokiintiön, 13 sutta.
Varsinais-Suomessa oli päästy kahtena ensimmäisenä jahtipäivänä jo hyvään vauhtiin. Kustavin alueella oli ammuttu neljä sutta seitsemästä ja Aura–Paimion alueella kuusi sutta.
Odotukset kolmannellekin päivälle ovat suuret, sillä edellisenä iltana satanut muutaman sentin lumikerros helpottaa susien sijainnin selvittämistä. Kahdeksan asteen pakkanen on metsästäjillekin siedettävä. 13 suden kaatokiintiön täyttymiseen kolmantena päivänä ei kuitenkaan vielä aamulla uskota.
Lue viikolla 7 ilmestyvästä Jahti-lehdestä, miten metsästys eteni! Jahti on Metsästäjäliiton jäsenlehti. Liity sinäkin liiton jäseneksi – saat painetun Jahti-lehden kotiisi, ja digilehti löytyy OmaMetso-palvelusta. Jäseneksi voi liittyä yksityishenkilö tai metsästysseura. Jäsenyyteen liittyy paljon etuja, joita hyödyntämällä edullinen jäsenmaksu maksaa itsensä nopeasti takaisin.
Metsästäjäliitto toivoo tarkempaa tietoa susikannasta
Susien todellisesta määrästä Suomessa on erilaisia käsityksiä. Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen ja varapuheenjohtaja Marko Laine arvioivat todellisen luvun olevan 800:n ja tuhannen yksilön välillä. Molemmat kannustavat metsästäjiä ja luonnossa liikkujia keräämään susien jätöksiä, jotta susien määrää saataisiin tarkennettua DNA-näytteiden perusteella. Myös näköhavaintoja susista pitää edelleen ilmoittaa aktiivisesti petoyhdyshenkilöille Tassu-järjestelmään kirjattavaksi.
– Kiintiöt päätetään jatkossakin Tassu-havaintojen, syntyneiden vahinkojen ja vaaratilanteiden perusteella, Laine muistuttaa.
Petteri Lampinen esittää tehokkaan kannanhoidon tueksi suden metsästysajan aikaistamista. Nykyinen laki sallii sudenmetsästyksen aloitettavaksi joulukuun alussa ja se päättyy helmikuun 10. päivä.
– Parempi aloitusaika olisi elokuussa. Silloin kyseisen vuoden pennut ovat vielä hyvin tunnistettavissa ja poistaminen voitaisiin kohdistaa niihin. Sudet opettavat loppukesällä ja syksyllä pentujaan saalistamaan. Kun metsästys alkaisi jo silloin, vältyttäisiin ainakin osittain kotieläinvahingoilta, Lampinen perustelee.
Suomen Riistakeskus jakoi alkuvuoden lupakiintiöitä sillä perusteella, että kokonaisia laumoja saataisiin poistettua. Riistakeskuksen mukaan kokonaisten laumojen hävittämisellä saataisiin lisättyä susien geneettistä monimuotoisuutta. Laumakohtaisen kiintiömetsästyksen vaikutukset susikantaan ovat Ruotsista saatujen kokemusten perusteella hyvin ennakoitavissa.
Metsästäjäliitto näkee, että yksilöiden poistaminen laumapoiston sijaan ehkäisisi paremmin susien aiheuttamia sosioekonomisia haittoja.
– Kun laumoista poistetaan yksilöitä, jotka ovat jatkossa toivottavasti pääosin kyseisen vuoden pentuja, oppivat laumat parhaiten ihmisaroiksi, Lampinen sanoo.
Laine muistuttaa, että laumoista erkaantuu aina yksilöitä, jotka sekoittuvat muihin laumoihin tai liikkuvat niiden liepeillä. Laumojen koon ja reviirirajojen määrittely on siksi usein hankalaa.
Puheenjohtajat lupaavat, että edunvalvontatyö suden, ja myös karhun ja ilveksen, kannanhoidollisen metsästyksen osalta jatkuu. Ensimmäinen tavoite on vasta saavutettu.
Jahtimedia on Metsästäjäliiton verkkomedia.