Aseen omistamiseen ja käyttöön tarvitsee lähtökohtaisesti aseen hallussapitoluvan, joka on nykyisin nimeltään aselupa.
Henkilön, jolla ei ole aselupa on kuitenkin mahdollista
- ampua radalla, jos ampumista valvoo aseluvan haltija
- metsästää, jos riistanhoitomaksu on maksettu, hänellä on lupa metsästää alueella, ampumista valvoo aseluvan haltija ja aseen hallintaa on harjoiteltu radalla
- saada rinnakkaislupa esimerkiksi perheenjäsenen aseeseen, jos hakija on yli 15-vuotias
Valvominen tarkoittaa sitä, että aseluvan haltijan eli valvojan on oltava “käsivarren mitan päässä” valmiina puuttumaan aseen käyttöön. Valvoja ei voi esimerkiksi olla samaan aikaan hirvipassissa, kun aseluvaton sorsastaa haulikolla lähilammella. Valvoja ei voi myöskään itse sorsastaa samaan aikaan, sillä huomion täytyy tällöin keskittyä täysin ammutettavan aseen käyttöön.
Mikäli yli 15-vuotiaalla on rinnakkaislupa täysi-ikäisen aseeseen, katsotaan tällöin rinnakkaisluvan haltijan hallitsevan aseen käyttö itsenäisesti.
Valvoja voi olla aseen omistaja, tai henkilö jolla on aselupa vastaavan aseen hallussapitoon ja joka on hänellä lainassa (katso aseen lainausehdot Ampuma-aselaki 87§). Valvojan ei siis tarvitse välttämättä käyttää omaa asettaan. Hänen täytyy olla täysi-ikäinen.
Minkä ikäisenä voi aloittaa ampumaharjoittelun?
Ampumaharrastuksen aloittamiseen ei ole alaikärajaa. Sen voi aloittaa heti, kun ase pysyy kädessä.
Ampumaradoilla voi olla ratakohtaisia ikärajoja, mutta ampuma-aselaissa harrastuksen alaikää ei ole määritelty.
Oma aseenkatolupa eli virallisesti aselupa voidaan myöntää kuitenkin vasta 18-vuotiaana (pienoiskivääriin, kivääriin ja haulikkoon). 15-vuotiaasta ylöspäin rinnakkaislupaa voi hakea täysi-ikäisen aseeseen (pienoiskivääriin, kiväärin ja haulikkoon) huoltajan suostumuksella.
Lue myös: Aikuinen, vie nuori metsään turvallisesti. Vanhemman metsästäjän kanssa metsällä käyvä nuori saa turvallisen aloituksen harrastukseen. Yhteinen harrastus lähentää, ja metsä rauhoittaa myös teini-iän tunnemyrskyjä.
Voiko ilman aselupaa metsästää?
Metsästämiseen vaaditaan metsästäjätutkinto ja voimassaoleva riistahoitomaksu, mutta omaa aselupaa ei välttämättä tarvita. Metsästäjätutkintoonkaan ei ole ikärajaa tai muita erityisvaatimuksia. Motivaatio oppia ja kiinnostus metsästykseen riittävä. Lue Jahtimedian vinkit metsästäjätutkintoon.
Aseluvaton metsästäjä voi käyttää asetta valvojan hallinnassa, kuten alussa on kerrottu, eli valvojan on oltava “käsivarren mitan päässä” valmiina puuttumaan aseen käyttöön.
Aseluvattoman metsästäjän täytyy osata käsitellä asetta. Radalle mennään harjoittelemaan ampumista, mutta metsästystilanteessa aseen turvallisen hallinnan ja riistalaukauksen on oltava jo hallussa.
Ampuma-aselaki löytyy kokonaisuudessaan Finlexistä.
Lue myös: Aseenkantolupa on oikealta nimeltään aselupa. Näin hankit sen.
Ilman asetta voi loukuttaa haitallista vieraslajia, minkkiä, hetitappavilla raudoilla. Lue lisää minkin poistosta Jahtimedian jutusta.
Miksi hirvikoetta ei voi suorittaa laina-aseella, mutta metsälle voi lähteä laina-aseella?
Koe on ammuttava aseella, johon ampujalla on olemassa lupa (pois lukien alle 15-vuotiaat), mutta metsälle voidaan mennä laina-aseella.
Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt ampumakokeesta erillisen asetuksen, johon vaatimus perustuu:
7 § Ampuma-aseet ja patruunat sekä jouset ja nuolet
Ampumakokeessa on käytettävä asetta, johon ampujalla on ampuma-aselaissa (1/1998) tarkoitettu voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa.
Jos ampuja on alle 15 vuotta, saa hän käyttää ampumakokeessa 18 vuotta täyttäneen henkilön asetta siten, kuin ampuma-aselain 88 §:ssä säädetään.
Asiaa perusteltiin vuonna 2006 sillä, että metsästäjät käyttäisivät kokeessa omaa asetta ja että se olisi kohdistettu.
” Ampumakokeessa korostetaan harkitun ja tarkan riistalaukauksen merkitystä sekä sitä, että kokeessa käytetty ase on entuudestaan tuttu ja kunnolla kohdistettu.” Lähde: https://riista.fi/metsastys/palvelut-metsastajalle/ampumakoe/
