Tässä artikkelissa:
- Hanki ja selvitä metsästämiseen tarvittavat luvat
- Mitä omalla pihalla saa metsästää?
- Huomioi nämä rajoitukset omalla tontilla metsästämisessä
Hanki ja selvitä metsästämiseen tarvittavat luvat
Oman tontin riistalihasta haaveilevan on tietysti ensin suoritettava metsästäjätutkinto, jossa todistetaan teorian, lakien ja asetusten hallitseminen sekä lajitunnistuksen osaaminen.
Tämän jälkeen valtiolle maksetaan riistanhoitomaksu, jolla lunastetaan kunkin vuoden metsästysoikeus.
Metsästäjätutkintoa ei tarvita, jos aiot pyytää tontillasi haitallisia vieraspetoja eli supikoiraa ja minkkiä. Vieraslajien pyyntiä ei katsota metsästykseksi, vaan niihin sovelletaan haitallisten vieraslajien pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiä. Supikoiran ja minkin kohdalla viitataan metsästyslain säädöksiin rauhoittamattomista lajeista, jotka koskevat esimerkiksi linnuista varista, harakkaa, naakkaa, harmaalokkia, merilokkia, kesykyyhkyä ja räkättirastasta, joiden pyyntiin ei myöskään siis tarvita metsästystutkintoa ja riistanhoitomaksua, eli ”metsästyskorttia”.
Vieraspedotkin tulee osata lopettaa eläinsuojelulain mukaisesti. Käytännössä tämä rajaa aseettoman henkilön pyynnin vain minkinpyyntiin talven ja syksyn ajaksi, jolloin pyynnissä voi käyttää hetitappavaa rautapyydystä, eikä minkkiä tarvitse lopettaa itse. Pesimäkauden aikaan minkinpyydys kannattaa olla elävänä pyytävä, jolloin imettävä emo voidaan tarvittaessa vapauttaa.
Supikoiraa voi loukuttaa elävänä pyytävällä loukulla ympäri vuoden. Lopettamiseen tarvitsee olla asianmukainen ase lupineen. Lopettamisesta kannattaakin sopia paikallisen metsästäjän kanssa. Supikoiraa ei saa lopettaa esimerkiksi kapulalla kolkkaamalla.
Mitä omalla pihalla saa metsästää?
Lähtökohtaisesti metsästyskortillisella maanomistajalla on lupa metsästää kaikkea sallittua riistaa omalla maallaan. Sallittu tarkoittaa tässä yhteydessä, että riistalajin metsästysaika on meneillään, eikä sille tarvita erillistä pyyntilupaa. Tarkista aina metsästysajat, sillä ne vaihtelevat vuosittain kannan koon mukaan. Myös rauhoittamattomilla linnuilla on pesimäaikaiset rauhoitusajat!
Lupavapaita riistalajeja, eli lajeja, joille ei tarvita erillistä riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa metsästyskortin ja -oikeuden lisäksi, eli joita saat omalla maallasi metsästää, ovat nisäkkäistä villikani, metsäjänis, rusakko, orava, kanadanmajava, tarhattu naali, kettu, mäyrä, kärppä, hilleri, näätä, villisika, metsäkauris ja linnuista kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.
Huomioi hanhien ja kanalintujen kohdalla mahdolliset alueelliset rajoitukset ja ilmoitusvelvollisuus saaliiksi saadusta metsäkauriista, villisiasta, hilleristä, merihanhesta, metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta. Seuraa lainsäädäntöä, sillä aika-ajoin muutoksia voi tulla.
Metsästyskortin ja -oikeuden lisäksi erillinen anottava pyyntilupa tai poikkeuslupa vaaditaan ahmalle, ilvekselle, saukolle, karhulle, sudelle, euroopanmajavalle kuusipeuralle, hirvelle, valkohäntäpeuralle, metsäpeuralle ja muflonille.
Lisäksi itämeren norpalla ja hallilla on vuosittainen alueellinen kiintiö ja ilmoitusvelvollisuus saaliista.
Ampumiseen tarvitaan lupa 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Katso jutun lopusta myös muut rajoitukset.
Huomioi yllä mainitun lisäksi, että hirvi tarvitsee 1000 hehtaarin ja muut hirvieläimet metsäkaurista lukuun ottamatta 500 hehtaarin minimipinta-alan sekä riistakeskuksen antaman pyyntiluvan, minkä vuoksi niitä ei voi metsästää omalta pihalta, ellei tontti kuulu metsästysseuran tai seurueen vuokraamiin riittävän suuriin alueisiin ja luvanhaltija sallii ampua luvan tarkoittamaa yksilöä kyseiseltä paikalta. Kaikki hirvieläimet metsäkauris mukaan lukien ja villisika sekä karhu tarvitsevat kiväärillä pyytämistä varten myös hyväksytysti suoritetun ampumakokeen.
Eri lajeille on erilaisia vaatimuksia luodille, haulille ja nuolelle. Luotiaseella on eläimen koon mukaiset vähimmäisvaatimukset luodin painolle ja energialle. Hauleja ei saa käyttää metsäkaurista suurempiin, eikä haulikon täyteistä hirvelle ja karhulle. Jousta ja nuolta saa käyttää muille lajeille, paitsi hirvelle ja suurpedoille. Tarkista vaatimukset metsästysasetuksesta.
Hirvieläimistä metsäkaurista voi siis metsästää omalla pihalla. Kaadosta täytyy tehdä ilmoitus OmaRiista -palveluun 7 vuorokauden sisällä.
Huomaa, että saaliiksi saatu eläin tulisi löytyä ampumisen jälkeen omalta maalta, sillä kuolleena löydetty riistaeläin kuuluu alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos tällä on oikeus metsästää samaa riistaeläinlajia alueella. Jos tällä ei ole metsästysoikeutta tai hän ei halua pitää saalista, saa ampuja saaliin. Siten alueen tulisi olla vähintään sen kokoinen, että eläimen voi olettaa löytyvän ampumisen jälkeen omalta alueelta.
Huomioi nämä rajoitukset omalla tontilla metsästämisessä
Ajantasainen metsästyslaki ja -asetus löytyy Finlex -sivustolta.
Naapurit
Omalla pihalla metsästämiselle asettavat rajoituksia muun muassa naapurit. Ampuma-asetta (ruutiaseet, metsästysjousi) käytettäessä lähimpään asuttuun rakennukseen täytyy olla vähintään 150 metriä, ellei jokaiselta tämän alueen sisäpuolella olevilta naapureilta ole kysytty ja saatu lupaa metsästykseen.
Lupa kannattaa kattaa myös luvan etsiä kaadettu riistaeläin naapurin pihasta, mikäli eläin sattuu kaatumaan naapurin maalle.
Loukkuja tai rautoja (kani, näätä, vieraspedot) on mahdollista virittää omalle maalle ilman naapurin lupaa. Eläimet täytyy kuitenkin lopettaa ampumalla, ellei kyseessä ole hetitappava näädän- tai minkinloukku, tai kani, jonka pystyy lopettamaan eettisesti napakalla iskulla takaraivoon. Ampumista koskevat jälleen 150 metrin varomatkat. Loukutetun eläimen voi myös kuljettaa loukussa kauemmas lopetusta varten.
Taajama
Järjestyslaissa yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen taajamassa on kielletty. Käytännössä ampuminen on kaupungissa kiellettyä ja taajamassa liki mahdotonta, mikäli toiminnan vaikutus ulottuu yleiselle paikalle. Taajamatontilla metsästämisessä kannattaa käyttää omaa harkintaa, vaikka lähimmät naapurit olisivatkin suopeita metsästyksen suhteen; taajama aiheuttaa haasteita myös turvallisten taustojen ja ampumamatkojen suhteen. Lisäksi ampumisesta syntyy aina melua. Kaikki ihmiset eivät ole sinut aseiden kanssa, ja heidän pelkojaan on syytä kunnioittaa.
Haja-asutusalueella tilanne on usein toinen, kun ympärillä on enemmän väljyyttä, eikä metsästyksen äänistä aiheudu kohtuutonta haittaa.
Tiet
Millaisia teitä lähistöllä sijaitsee? Riistaeläintä ei saa ampua yleisen tien eikä rautatien yli. Ampuja ei saa myöskään ampua tällaiselta tieltä.
Yleisen tien tunnistaa sinisestä tai vihreästä viitasta.
Yksityiseltä tieltä ei saa ampua milloinkaan metsäkanalintuja.
Turvallisuus
Omaa tonttia metsästysmielessä katsellessa on otettava huomioon turvallisuus, eikä maalaisjärjen käytöstäkään haittaa ole.
Onko luodin tai haulien lentoradalla asutusta tai muuta omaisuutta? Onko tausta turvallinen? Missä lähimmät ihmiset liikkuvat? Missä lähimmät kotieläimet sijaitsevat? Minne riistaeläimet kaatuvat? Miten mahdollisen haavakon etsintä ja lopetus toteutetaan?
Jos oma piha on liian ahdas eikä metsästysseuran jäsenyyteen ole mahdollisuutta, kannattaa selvittää vaihtoehdot valtion maiden käyttöön. Lue tästä lisää Jahtimediasta: Metsästys ilman metsästysseuraa: metsästä valtion mailla.
