Uusi järjestys jakoi mielipiteitä, ja kilpailujen aikana oli mahdollista vastata kyselyyn omasta mielestään parhaasta päiväjärjestyksestä. Vastaukset kallistuivat lievästi vanhan mallin kannalle, mutta myös tämä uusi kokeilu sai kannatusta.
Vaihtoehdoksi tarjottiin myös kilpailujen supistamista 2-päiväiseksi, jolloin hiihtelypäivänä hiihdettäisiin myös viestit. Mikäli osallistujamäärä hiihdossa ja hiihtelyssä jää alle 400, niin kilpailu on puolen päivän rypistys. Tällöin ehtisi hiihtää myös viestit saman päivän aikana. Myös viestien muotoon tuli ehdotuksia mm. osuuksien määrästä, sprintti-viestistä, aikasakkojen käyttämisestä ym.
Vaihtoehtoja tulee kokeilla ensin piiritasolla ja jakaa sitten kokemuksia tulevia sääntöpäivityksiä silmällä pitäen. Yhteinen tavoitteemme on saada uusia harrastajia myös näihin ”hikilajeihin”.
Hyvät olosuhteet
Olosuhteet olivat hirvenhiihdolle myöhäisestä ajankohdasta huolimatta lumitilanteen suhteen hyvät. Myös kilpailukeskus Urheilutalolla toimi erinomaisesti, ja ampumaradan läheisyys mahdollisti saman lähtö- ja maalialueen käyttämisen myös viesteissä.
Voimakas puuskittainen tuuli toi omat haasteensa ampumapaikkatoimintaan ja huipputulokset jäivät melko vähiin. Tuuliraon kyttäilyt osaltaan aiheuttivat kilpailijoille lauantain hiihtelyssä yliaikavähennyksiä melko runsaasti.
Henkilökohtaisissa kilpailuissa käytettiin sähköistä ajanottoa, ja kilpailijat varustettiin numerolappusirujen sijaan nilkkapannoilla. Tämä toimi hyvin, mutta muutamia sekaannuksia jouduttiin oikomaan omasta lähtöajastaan myöhästyneistä kilpailijoista johtuen.
M60 sarjan mestaruuden voittanut Tapio Kiiskinen oli urakoinut talven aikana myös ampumahiihdon puolella. Hän voitti ampumahiihdon M60 normaalimatkan suomenmestaruuden sekä IBU:n Veteraanien Masters Sprint Competition pronssin 2019 Kontiolahdella.
Tapion mielestä SM-hirvenhiihtojen ja –juoksujen aikataulua tulisi tiivistää ja suunnitella päiväjärjestys niin, että se tukee kauempaa matkaavien päiväohjelmaa ja majoitustarpeita. Myös viestien muotoa tulisi Tapion mielestä kehittää.
Myös naisten sarjoissa on varmoja ja tarkkakätisiä ampujia; yksi heistä on Tuula Räty, jonka ampumatulos jää ”normaaliolosuhteissa” harvoin alle 90 pisteen.
Miten paljon Tuula harjoittelet ammuntaa?
– Talvella en juurikaan käy harjoittelemassa, vaan tuntuma säilyy kilpailuissa ammuttujen laukausten mukana. Kesällä sitä vastoin jään seuran viikoittaisten hirvenjuoksuharjoitusten jälkeen vielä itsekseni harjoittelemaan ammuntaa, myös hirveä ja luodikkoa.
Entä laukausmäärät?
– Eihän niitä mahdottomasti tule, kun isolla aseella ammutaan. Viime vuosina on yhteenlaskettu laukausmäärä pyörinyt 1600-1900 laukauksen välillä, sisältäen kaikki kilpailu- ja harjoituslaukaukset, Tuula toteaa.
Sako-cupin parhaan pistemäärän lauantain ja sunnuntain yhteistuloksissa keräsi Tapani Kari Lapin piiristä pistein 2237. Täydelliset tulokset löytyvät hirviurheilu.com:sta. Seuraavan kerran Ilomantsi on SM-hirvenjuoksujen kisa-areenana 2.-4.8.2019.
