Metsästäjäliiton ilma-aselajien SM-kilpailut pidettiin 11.–13. huhtikuuta Merikarvialla Satakunnassa. Kisat huipentuivat sunnuntaina yleiseen, naisten sekä nuorten sarjoihin. Viimeisenä kisapäivänä nähtiin huikeita suorituksia ja jopa uusia Suomen ennätyksiä.
Hyvien tulosten taustalla on kova harjoittelu. Ampumaurheilu ei ole onneksi vain yksinäistä puurtamista. Parhaimmillaan se on koko perheen harrastus, jossa osaaminen kulkeutuu sukupolvelta toiselle. Inkoosta kisoihin saapunut Wilkmanin perhe on tästä oiva esimerkki. Isä Anders Wilkman on harrastanut sekä ammuntaa että metsästystä pitkään. Pyssymiehen niksit ovat kulkeutuneet pojille, 14-vuotiaalle Wilmerille ja 18-vuotiaalle Williamille. Yhteistä rata-aikaa on takana satoja tunteja.
Poikien tapauksessa kilpailuihin on päädytty metsästyksen kautta.
– Pojat ovat olleet noin kymmenvuotiaasta lähtien kanssani metsällä. Kun radalla alettiin käymään enemmän, tavoitteena oli alun perin paremmat riistalaukaukset eikä niinkään kilpailu. Siitä kuitenkin lähti into myös kisaamiseen, isä Anders kertoo.
Tätä nykyä pojilla on valmentaja Ampumaurheiluliitosta, ja ratapäiviä on keskimäärin kolme viikossa. William kertoo laukauksia kertyneen viime syksynä ja talvena yhteensä 12 000. Vaikka treenaamisen suhteen ollaan tosissaan, ei harrastaminen saa olla liian totista. Kantavana voimana on rakkaus lajiin.
– Isoin motivaatio on se, että ampuminen on hauskaa. Lisäksi näin onnistuu myös metsällä paremmin, kun harjoittelee paljon. Ei kisoissa voittaminen ole kaikki kaikessa, sanoo William.
Wilkmanit pitävät ilma-ammuntaa erinomaisena sen edullisuuden ja käytännöllisyyden vuoksi – ampumaan pääsee talvella sisäradalle ja paukut maksavat murto-osan ruutiaseiden patruunoista. Jännitystä riittää kisatessa, ja hermojen kesto onkin suurin haaste ampujalle.
Treenaamisen käytetty aika näkyi Wilkmaneilla myös tuloksissa. William voitti S20-sarjan luodikossa. Wilmer sijoittui viidenneksi ilmahirven S16- sarjassa.
Matalalla kynnyksellä kisoihin
Kilpailujen johtaja Reijo Holmi on kokenut konkari kisojen järjestämisessä. Merikarvialla on entuudestaan järjestetty jo neljät vastaavat ilma-aseiden SM-kisat, ja mies on ollut mukana niissä kaikissa.
Paikallisessa ampumaseurassa Holmi on nähnyt, kuinka nuoret ampujat ovat käyneet vähiin. Uusien harrastajien saanti olisi tärkeää koko maan tasolla, jotta harrastuskenttä pysyy vireänä.
Metsästäjäliiton ilma-aseiden SM-kisoissa ei ole esikarsintaa, ja kisaamaan pääse aloittelijakin. Holmi kehottaakin kaikkia nuoria osallistumaan kisoihin matalalla kynnyksellä.
– Ihan aluksi voi ottaa yhteyttä ampuma- tai metsästysseuraan, mikä nyt sitten paikkakunnalta löytyykään. Kisoihin kannattaa heti mennä, ja niihin pääsee myös seuran vehkeillä. Jos harrastuksen kokee omaksi jutuksi, niin sitten vasta alkaa pohtimaan omia varustehankintoja.
Ilma-ammunnan aloittaminen on helppoa, vaikka vanhemmilla ei olisi ammunta- tai metsästystaustaa. Aikuinen voi ostaa ilma-aseen kauppaan kävelemällä, koska hankinta ei vaadi lupia toisin kuin ruutiaseet.
Nuoret otettiin huomioon kilpailujen palkinnoissa, jotka olivat eri tasoisia virvelisettejä. Kaikki S13-sarjan osallistujat saivat palkinnon.
– Kalastus kiinnostaa nuorisoa, ja kaikki metsästäjät ovat melkeinpä kalastajia. Tyytyväisiä näyttivät palkinnon saajat olevan, kertoo Holmi hymyillen.
Lapset innokkaita, kun saavat mahdollisuuden
30 vuotta ammuntaa harrastanut Päivi Vähä-Jaakkola on tuttu näky on Metsästäjäliiton kisoissa. Hän on sunnuntaina kisaamassa 16-vuotiaan Anna-tyttärensä kanssa. Vähä-Jaakkolan koko perhe harrastaa ammuntaa ja samoin moni sukulainen.
Päivi Vähä-Jaakkola vetää parinkymmenen lapsen ammuntaryhmää Punkalaitumella. Hänen näkemyksensä mukaan lapset saa harrastukseen yhdessäolon kautta.
– Kun lapsia saa mukaan, niin heidän kaverinsa tulevat ja sitten kavereiden kaverit. Kaverit innostavat toinen tosiaan. Ei saa olla alkuun veristä urheilua vaan yhdessäoloa ja hauskaa tekemistä, Vähä-Jaakkola selittää.
Alku voi olla haastavaa, mutta kun osumat paranevat, harrastus imee mukaansa. Ampumisesta oppii myös asioita, joista on hyötyä kaikkialla.
– Ampuminen kehittää keskittymiskykyä. Vilkkaatkin lapset pystyvät tähtäämään kaikessa rauhassa. Kilpailuissa oppii myös käsittelemään tunteita, kun toinen voittaa ja toinen häviää. Osaa olla myös iloinen toisen onnistumisesta. Nämä ovat sellaisia tärkeitä taitoja, joita ei välttämättä tietokoneella pelatessa opi.
Vähä-Jaakkolan mielestä nykyisten ammuntaa harrastavien aikuisten vastuulla on saada uusia tulokkaita mukaan.
– Väki vähenee kilpailuissa kovaa vauhtia eikä uusia tyhjästä tule. Kyllä lapset ovat innokkaita, mutta tarvitaan vetäjiä ja aktiivista toimintaa.
Anna Vähä-Jaakkola harrastaa äitinsä tavoin montaa muutakin lajia ilma-ammunnan lisäksi. Mitaleja on kertynyt kiitettävästi. Päälajina on sadan metrin liikkuva hirvi. Ilmakiväärikisat ovat eräänlainen välietappi.
– Haastavinta on se, että pysyy rauhallisena ja keskittyy vain ammuntaan. Nyt se onnistui varsin hyvin, tokaisee ampumasta tullut Anna.
Anna sai S16-sarjassa ilmahirvessä hopeaa. Hänen äitinsä sijoittui pronssisijalle naisten sarjassa samassa lajissa.
Uusia ennätyksiä
Kilpailuissa nähtiin eri sarjoissa yli kymmenkunta Suomen ennätystä. Näistä mainittakoon esimerkiksi Katri Torvastin tulos ilmaluodikossa S16-sarjassa ja Iida Heikkilän tulos ilmahirven naisten sarjassa. Naiset ja tytöt pärjäsivät erityisen hyvin. Heikkilän tulos ilmahirvessä oli korkeampi kuin miesten yleisen sarjan voittajan.
Ennätysten takomista selittää osaltaan vuoden 2022 sääntömuutos, joka lisäsi kilpailussa ammuttavien laukausten määrää. Kokeneiden ampujien kanssa keskustellessa moni sanoo siltikin tason selkeästi nousseen.
Kisoissa oli erilliset kilpailut ilmahirvelle sekä ilmaluodikolle. Ilmahirvessä ammutaan liikkuvaan hirvitauluun, kun taas ilmaluodikossa pisteet saadaan ampumalla paikoillaan olevaan metsotauluun.
Kisat järjestivät Lauttijärven Metsästysseura ry ja Merikarvian Seudun Ampujat ry sekä liuta vapaaehtoisia paikallisia toimijoita.
Kilpailuihin oli ilmoittautunut 263 ampujaa eri puolilta Suomea. Ampumasuorituksia kertyi kummastakin lajista yhteensä hieman vajaa 500.
Ilmahirven SM 2025 tulokset tästä.
Ilmaluodikon SM 2025 tulokset tästä.
Ilma-ammunta on erinomainen valinta harrastukseksi lapselle tai nuorelle. Monelle ammunta toimii porttina metsästysharrastukseen, mutta se voi olla myös itsessään riittävä ja kiinnostava laji.
Ilma-ammunta on helposti aloitettava ja suhteellisen edullinen harrastus. Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä paikalliseen ampuma- tai metsästysseuraan. Usein lajia on mahdollista kokeilla seuran varusteilla, ja hankkia omat varusteet vasta myöhemmin. Ilma-aseiden hankkiminen on helpompaa kuin ruutiaseiden, koska ilma-aseet eivät ole luvanvaraisia. Kisaamaan pääsee matalalla kynnyksellä ja kilpailuja järjestetään eri ikäluokille.
Ampuminen vaatii rauhallisuutta, tarkkuutta ja hetkessä olemista. Tämä kehittää keskittymistä ja tunteiden hallintaa, mistä on hyötyä koulussa, työelämässä ja ihmissuhteissa.
Ilma-ampumista voi harjoitella itsekseen tai yhdessä muiden kanssa. Lajista voikin tulla kaveriporukan tai perheen yhteinen juttu, ja kisojen tai treenien kautta syntyä yhteisöllisyyttä ja uusia ystävyyksiä.
