Kisasuoritus kätevästi kotiradalla

Teksti: Ira Honkonen  Valokuvat: Pekka Rousi  18.08.2023
Kotiratacupissa ammutaan pienoiskiväärillä liikkuvaan hirveen. Timo Minkkinen näyttää ammunnan mallia ja Jorma Wegelius toimii suorituksen valvojana sekä tulosten kirjaajana.
Kotiratacupissa ammutaan pienoiskiväärillä liikkuvaan hirveen. Timo Minkkinen näyttää ammunnan mallia ja Jorma Wegelius toimii suorituksen valvojana sekä tulosten kirjaajana.
Uudenlaisen Kotiratacup-nimisen pienoiskiväärikilpailun suoritukset voi ampua tutulla lähiradalla. Ensi vuonna cup laajenee koko maan kattavaksi.

Metsästäjäliiton viidessä piirissä, Etelä- ja Pohjois-Hämeessä, Kymessä, Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla, on tämän kesän aikana ammuttu uudenlaista kilpailumuotoa, pienoishirven Kotiratacupia. 

Kotiradoilla suoritettava, ampumaharjoitteluun kannustava kisa kehitettiin idean saaneen Jorma Wegeliuksen, liiton metsästysammunnan kansallisten lajien koordinaattori Timo Minkkisen ja liiton metsästysammunnan päällikkö Jussi Partasen yhteisen pohdinnan tuloksena. 

Cupin ensimmäiset ammunnat olivat toukokuun alussa.

– Lähtökohtana on, että jokaisen on mahdollisimman helppoa osallistua. Ampumisen voi suorittaa omalla radalla tai vaikka ihan eri piirin alueella, esimerkiksi lomamatkan varrelle sattuvalla ampumaradalla, Wegelius kertoo.

Kisatulokset ilmoitetaan aina parillisen viikon lopuksi, ja elokuun loppuun kestävässä cupissa kilpailukertoja ennättää tulla kaikkiaan yhdeksän kappaletta. Tulokset lasketaan yhteen neljästä parhaasta suorituksesta. Jos ei osallistu oman piirin tai seuran ”viralliseen” kisapäivään, on tulos aikaa ampua koko viikko maanantaista sunnuntaihin asti. 

Muualla suoritetulla ampumisella on oltava mukana todistaja, eli yksin tulosta ei voi ampua.

Osallistumisen voi suorittaa omalla radalla tai vaikka ihan eri piirin alueella, esimerkiksi lomamatkan varrelle sattuvalla ampumaradalla.

Varmuutta hirvimetsälle

Kisassa ei ole osallistumismaksua, eikä siinä jaeta palkintoja – vain mainetta ja hyvää mieltä.

– Tavoitteena on saada metsästäjät harjoittelemaan ammuntaa enemmän, koska nykyinen hirvimerkin ammunta ei siihen erityisemmin kannusta. Tässä kisassa jokainen kilpailee ennen kaikkea itsensä kanssa, kehittyy ja oppii tuntemaan oman tasonsa, jota osaa sitten soveltaa oikeassa metsästystilanteessa, Wegelius kertoo.

Hirvenmetsästäjien ampumaharjoittelu on vähentynyt huomattavasti nykyisen merkinammunnan myötä. Koronarajoitusten aikana harjoittelu väheni entisestään, ja nyt viimeisenä patruunoiden ja latauskomponenttien hintojen nousu ja huono saatavuus ovat karsineet ratakäyntejä.

Kun samalla rahalla saa yhden hirvikiväärin patruunan tai laatikollisen pienoiskiväärin patruunoita, on helppo tehdä valinta harjoitteluaseen suhteen.

– Pienoiskiväärillä ampuminen on halpaa ja myös mukavaa, kun aseessa ei ole rekyyliä. Nykyiset ympäristövaikutuksetkin tulee huomioitua, kun pauke ei ole niin kova kuin järeämmillä aseilla.

Turvalippu aseessa viestii muille ampujille, että ase on lataamaton.

Kannustimena panokset seuralta

Wegelius myöntää, että odotti Kotiratacupin saavan suuremmankin suosion. Hänen seuransa haastoi riistanhoitoyhdistyksen muut metsästysseurat mukaan, mutta melko heikolla menestyksellä. 

Kaikkiaan kilpailuun osallistui neljän ensimmäisen cup-viikon aikana 165 ampujaa reilusta 50 seurasta.

– Meidän metsästysseuramme, Toivaalan metsästysseura, päätti jopa ostaa panokset kisaan osallistuville, joten ampuminen ei ole ainakaan rahasta kiinni. Noin puolet seuramme hirvijahtiin osallistuvista jäsenistä onkin käynyt ampumassa kisassa. Idea on vapaasti hyödynnettävissä muissakin metsästysseuroissa, Wegelius vinkkaa.

Kaikilla ampumaradoilla ei ole karjurataa, jolla pienoishirvi ammutaan. Pienoishirvi ei taas sovellu käytettäväksi ison hirven radalle, sillä taulun kulkunopeus on erilainen ja hirviradalla on ampuminen periaatteessa kielletty lyhyemmältä matkalta. Ampumaradoilla voi erityyppisten ratojen hallinnointi olla eri järjestöillä, mikä voi hankaloittaa pienoishirven ampumista. 

Järjestäjät kuitenkin toivovat, että yhteinen tavoite, ampumataitojen ylläpito ja harrastuksen jatkuvuus, nähdään niin tärkeäksi, että rata-aikaa riittää kaikille harrastajille.

Jorma Wegelius jaTimo Minkkinen.

Ensi vuonna kaikki piirit

Tämän kesän kokemusten pohjalta kisaa laajennetaan ensi vuonna koko maan kattavaksi.

– Meillä on hyvä ja toimiva tulospalveluohjelmisto hirviurheilu.com, jossa riittää kapasiteettia valtakunnallisenkin kisan tarpeisiin. Cup-kisan tulokset ilmoitetaan piirien yhdyshenkilöille sovittuun määräaikaan mennessä ja he tallentavat tulokset hirviurheiluun. Ensi talvena voitaisiin käydä vastaavanlainen cup ilma-aseilla, Timo Minkkinen kertoo.

Minkkinen näkee erityisen tärkeäksi sen, että metsästäjät saavat ampua omissa sarjoissaan ja halutessaan omalla radallaan ja tutussa porukassa. Silloin osallistumiskynnys on mahdollisimman pieni. 

Pienoiskiväärille ei ole muuta vaatimusta, kuin että se on kaliiperiltaan .22 LR ja siihen saa kiinnitettyä kiikaritähtäimen. Rata-aseista saa kilpailuetua, mutta tavallisella metsästyskäyttöön valmistetulla pienoiskiväärillä ja avotähtäimilläkin voi pienoishirveä ampua.

Info
Kotiratacup
  • Ammutaan pienoishirvitauluun .22 LR -kaliiperin pienoiskiväärillä 50 metrin matkalta.
  • Kisassa ammutaan liikkuvaan hirveen 20 laukausta/ suoritus, yksi tulos jakson aikana.
  • Tuloksen voi ampua omalla kotiradalla todistajan valvonnassa.
  • Joukkuekisassa on kilpa- ja metsästäjäsarjat viisihenkisille joukkueille.
  • Yksilökisassa on kilpa-ampujille kaikki Metsästäjäliiton sarjat ja metsästäjille kaksi sarjaa: alle ja yli 60-vuotiaat. Cup-kilpailussa huomioidaan neljä parasta tulosta.