Lyijyhaulirajoitukset ovat astuneet voimaan

Euroopan unionin lyijyhaulirajoitukset kosteikoilla ja niiden läheisyydessä ovat nyt voimassa. Lyijyhauleja ei saa käyttää metsästyksessä eikä ammunnassa kosteikoilla eikä sataa metriä lähempänä kosteikkojen reunoja.

Mikäli siis tulevaisuudessa metsästät lyijyhauleilla, joudut suunnittelemaan metsästämisen tarkasti. Suuressa osassa maata liikkuva metsästäminen lyijyhaulipanoksilla on haastavaa. Liikkuvalla metsästyksellä tarkoitetaan metsästysmuotoja, joissa joko kävellään tai vaihdellaan passipaikkoja metsästyksen aikana.

– Kosteikot ja kosteikkojen sadan metrin suoja-alueet rajaavat luvalliset alueet tietyissä osissa maata niin rikkonaisiksi, että voi olla helpompi siirtyä suosiolla liikkuvissa metsästysmuodoissa korvaavien haulimateriaalien käyttöön, Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen toteaa.

Lyijyhauleja voi käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi kyttäysjahdissa, kunhan kyttäyspaikka on reilusti rajoitusalueen ulkopuolella.

Rajoitusalueet selviävät maastokartalta

Tällä hetkellä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) tukeutuu kosteikkoalueiden tulkinnassaan Maanmittauslaitoksen maastokarttoihin. Esimerkiksi vaikeakulkuinen puuton suo tulkitaan kosteikoksi, eli sillä tai sataa metriä lähempänä sitä ei saa metsästää. Viivamainen oja tai puro ei ole kosteikko, mutta kahdella viivalla karttaan piirretty, yli viisi metriä leveä joki puolestaan on. Karttamerkkeihin perustuva rajaus on hankala käyttää, mutta antaa sentään jonkinlaisia raameja kiellon tulkintaan.

Tukesin tulkintaohje kosteikkoalueista ei ole oikeudellisesti sitova. Se on tarkoitettu tulkinnan avuksi metsästäjille ja valvoville viranomaisille. Vastuu on lopulta metsästäjällä.

Tukes julkaisee ennen metsästyskauden alkua karttapalvelun, josta selviävät alueet, joilla ei saa metsästää lyijyhauleilla. Toivottavasti karttapalvelu saadaan liitettyä myös metsästyskarttasovelluksiin, jotta metsästäjä voi maastossa liikkuessaan varmistua kieltoalueista.

Metsästäjäliitto on tehnyt muutamia alla näkyviä karttavedoksia, joiden perusteella voi hahmottaa, miltä rajoituskartat voisivat näyttää.

Haulimateriaalit jahdin mukaan

Haulikolla metsästetään laajalla kirjolla erilaista riistaa. Haulipatruuna kannattaa valita entistä tarkemmin kohderiistan mukaan. Jahtimuodoissa, joissa metsästetään pienriistaa ja laukausmäärät ovat suuria, valinta on usein teräshaulipatruuna. Teräshaulipatruunat ovat edullisia, joten niiden käyttäminen ei ole kustannuskysymys.

Ilves-, majava- ja kaurisjahdeissa vuotuiset laukausmäärät jäävät vähäisiksi, minkä lisäksi haulilataukselta vaaditaan tehoa kyseisissä jahdeissa. Panosten korkeampi hinta ei näyttele suurta roolia, joten on perusteltua siirtyä raskaiden, tehokkaiden ja kalliiden korvaavien haulimateriaalien käyttöön.

Volframia sisältäviä patruunoita myydään muun muassa Tungsten tai Una-Tungsten tuotenimillä ja niiden tehovaikutus on hyvä suuremmallekin riistalle. Volframia sisältävillä latauksilla on samat kriteerit aseelle kuin teräshaulipatruunoilla.

Teräshaulipatruunat on testattava

Suuri osa haulikkometsästäjistä siirtynee käyttämään pienriistan metsästyksessä teräshaulipanoksia. Teräs on haulimateriaalina edullista, mutta kovaa ja hieman kevyempää lyijyyn verrattua. Nykyaikaiset teräshaulipatruunat ovat käyttökelpoisia pienriistan metsästyksessä. 

Ennen teräshauleihin siirtymistä täytyy varmistua, millaisia teräshaulipatruunoita omalla haulikolla voi ampua. Vanhojen aseiden kiinteä, täyssuppea piippu täytyy myös avarruttaa puolisuppeaksi asesepällä.

– Haulikkoon sopivan teräshaulipatruunan kuvion testaamiseen kannattaa käyttää aikaa. Sopivan teräshaulipatruunan löytäminen ei ole helppoa. Teräshaulipatruunat pitää myös testata kaikilla käytettävillä supistajilla. Ja teräksen kanssahan ei suositella käytettäväksi puolisuppeaa suppeampia supistajia, Partanen muistuttaa.

Lyijyhaulirajoitukset vaikuttavat maahantuojien ja eräliikkeiden ensi syksyn patruunavalikoimiin. Tänä vuonna patruunaostoksille kannattaa suunnata hyvissä ajoin.