Metsästäjäliitto vastaa Suomessa metsästysammunnan kilpailutoiminnasta. Niissä kaikissa on mahdollisuus kilpailla SM-tasolla sekä kansainvälisissä lajeissa myös PM- ja EM-tasolla. PM-mestaruuskilpailut järjestetään vuorovuosina Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Kisat saatiin tänä vuonna vietyä läpi Mäntsälän Hirvihaaran ampumaradalla hyvissä, ajoittain jopa ankaran helteisissä olosuhteissa.
Itse kilpailussa tehtiin hienoja suorituksia ja kokonaiskilpailussa Suomi pärjäsi hyvin. Tarkemmat kilpailun tulokset löytyvät hirviurheilu.com-sivustolta.
Mutta kiinnitetäänpä tällä kertaa huomio kilpailutulosten ja kilpailijoiden sijasta kilpailun varsinaisiin sankareihin – talkoolaisiin.
Talkoolaiset ovat kilpailujen kädet, jalat ja selkäranka
Metsästysammunnan kilpailut rakennetaan lähes täysin talkoovoimin, joten jokaisen talkoolaisen työpanos on tapahtuman onnistumiselle tärkeä.
− Harmillista on se, että talkoolaisia on koko ajan vaikeampi saada mukaan. Ylimääräset kädet olisivat tänäänkin tarpeen, etenkin nyt kun on paljon sairastapauksia. Töitä on tehty paljon jo ennen kilpailuja, mutta näin tapahtumapäivänä jokaisessa lajissa on kiinni useampi ihminen, sillä jokainen laji tarvitsee sekä tuomarin että useampia rata-avustajia, huokaisee kilpailun johtaja Matti Kainulainen kisan tiimellyksessä.
− Tällaiset kilpailut ovat kuitenkin kuin kylä pienoiskoossa, joten tarjolla on monenlaisia tehtäviä eri alojen osaajille. Tietysti koulutustakin on tarjolla tarpeiden mukaan, Kainulainen kannustaa talkoista kiinnostuneita.
Kilpailutoimintaa ei olisi ilman aktiivisesti toimivia tuomareita
Yksi kilpailujen tärkeimmistä rooleista on tuomarilla. Kuvitelkaapa vain, millaisia olisivat metsästysammunnan kilpailut ilman tuomareita. Eihän siitä mitään tulisi.
Tuomarointi on tärkeä osa laadukasta lajikokemusta niin kilpa- kuin harrasteampuille. Tämän tietää lähes 50 vuoden kokemuksella myös Eero Pietilä, joka toimi Mäntsälän kilpailussa luodikkolajien Kauris-kilpailun päätuomarina eli lajijohtajana. Lajijohtaja johtaa kyseesä olevaa lajia, eli on yleensä kokenein toimitsija, tuomari tai päätuomari.
Eero Pietilä on huolissaan siitä, että ampumaurheilussa harrastajamäärät vähenevät koko ajan.
− Vanhan kaartin tilalle ei enää tulee nuoria samaa tahtia kuin olisi tarvetta. Yksi syy voi olla se, että aselupien saaminen on yhä hankalampaa, jolloin nuorten on varsinkin yksin yhä vaikeampi lähteä harrastamaan, Eero suree. Myös tuomaroinnin pariin tarvittaisiin lisää väkeä.
− Kannattaa lähteä mukaan tuomarikursseille, jos vähänkin kiinnostusta. Sääntökirjoihin pitää tietysti perehtyä, mutta ne oppii aika nopeasti.
Hyvä tuomari osaa tietysti kilpailusäännöt kannesta kanteen, mutta tarvitaan myös rauhallisuutta ja määrätietoisuutta.
− Silloin kilpailijatkin huomaavat, että homma on hanskassa. Turhasta niuhottamisesta ei ole mitään hyötyä. Kritiikkiä tietysti tulee kilpailijoilta, jos jotakin tyrii, mutta yleensä kaikki sujuu mukavasti, kun osaa käsitellä ihmisiä, Eero Pietilä kiteyttää.
Kaurista kävi Eero Pietilän valvovan silmän alla ampumassa myös Raippaluodosta kotoisin oleva Christian Höckert, joka pudisteli päätään ammunnan jälkeen.
− Hermot eivät kestäneet loppuun saakka ja tuli yksi matala kasi. Ei sentään pummia, mutta mitalia on turha odottaa. Tyytyväinen olen silti, hän kertoi suorituksensa jälkeen.
− Ankara taulu, mutta sama kaikille, Eero Pietilä lohdutti Christian Höckertia tulosten selviämisen jälkeen.
Pohjoismainen metsästysammunta
Pohjoismainen metsästysammunta koostuu kahdesta haulikko- ja kahdesta luodikkolajista. Jos haluat kilpailla tutussa metsästyskuosissa, olet kaltaistesi joukossa. Lajissa haetaan luonnonmukaista metsästystunnelmaa. Samalla taidot karttuvat tositilanteita varten.
Kustakin osalajista voi saada 100 pistettä, joten maksimipistemäärä on 400 (rikottu kiekkomäärä x 4). Molemmissa luodikkolajeissa 10 laukausta antaa automaattisesti maksimipisteiksi 100.
Sarjat ovat: 20-vuotiaat, naiset, yleinen, 60-vuotiaat sekä 70-vuotiaat. PM-mestaruuskilpailut järjestetään vuoron perään Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Niissä noudatetaan osanottajamaiden hyväksymiä virallisia sääntöjä. Suomen omissa kilpailuissa haulimateriaalina on sallittua käyttää kilpailun järjestäjän ilmoittamia materiaaleja ja lisäksi trap-ammunnassa ampumapaikat voivat olla metsästystrap-sääntöjemme mukaisesti suorassa linjassa.
Haulikkokilpailu koostuu kahdesta lajista:
- Metsästystrap ammutaan Suomalaisen metsästystrapin tapaan, mutta kiekkoa saa ampua kaksi kertaa
- Toinen haulikkolaji voidaan suorittaa riistapolku- tai Metsästys Sporting -ammuntana. Polku on maastoon tai esim. Skeet-radalle rakennettu 5–7 ampumapaikkaa käsittävä rata. Monipuolisessa Sporting -ammunnassa kiekko voi tulla ampujasta nähden lähes mistä kulmasta hyvänsä
Kilpailun luodikkolajit:
- Hirviammunnassa ammutaan kymmenen juoksua 100 m hirviradalla
- Kauris ammutaan kolmesta eri asennosta: 4 laukausta makuulta, 3 polvi- tai istuma-asennosta ja 3 pystystä
- Kaliiperin on oltava:
• Hirvessä vähintään 6,5 mm
• Metsäkauriissa vähintään kal. 222
• Patruunoiden on oltava keskisytytteisiä
- Aseen paino ei saa ylittää 5,5 kg, laukaisuvastus oltava vähintään 1 kg ja äänenvaimennin on sallittu.
