Neljän päivän aikana suomenmestaruuksia ratkottiin kaikkiaan kuudessa eri lajissa: luotilajeissa 100 metrin matkalta metsästyshirvi ja -luodikko ja 50 metrin matkalta pienoishirvi ja -luodikko sekä haulikkolajit metsästystrap ja metsästyshaulikko. Näytöslajina ammuttiin lisäksi compak sporting.
Kilpailun johtaja Veikko Piuva kilpailut järjestäneestä Jupon Erästä kertoi, että kilpailu onnistui kohtuullisen hyvin. Ison hirven elektroninen osumien näyttö ei toiminut kunnolla ja lopulta otettiin käyttöön osumien manuaalinen tarkistus.
– Ongelmat ehkä johtuivat siitä, että laitteisto on jo kymmenen vuotta vanha. Pikkuhirvellä nelivuotias laitteisto toimi moitteita sen jälkeen, kun päästiin alun signaalihäiriöstä. Kiitos kaikille kilpailijoille kärsivällisyydestä, kiitti Veikko Piuva.
Tätä kilpailua oli toteuttamassa 102 talkoolaista. Kisajärjestelyjen iso haaste tulevaisuudessa on se, että talkooväki ikääntyy ja talkoolaisten määrä vähenee, muistutti Veikko Piuva. Jupon Erän ampumaurheilukeskus saa kiitosta siitä, että kilpailualueella on hyvin toimiva infra: suuri sisäravintola, pesutilat ja majoitusaluetta omatoimiyöpyjille. Pessalompolossa nyt käyty kilpailu oli järjestyksessä jo 18. Jupon Erän toteuttama Metsästäjäliiton SM-kilpailu kesä- ja talvikilpailut yhteen laskien.
Jari Venäläinen ampui kaikki 6+1 kilpailulajia:
Kannustan metsästäjiä radoille!
Jari Venäläinen Hämeenlinnasta edustaa Etelä-Hämeen piiriä. Jari kilpaili miesten yleisessä sarjassa ampuen kaikki kuusi metsästysammunnan kilpailulajia (kiväärillä metsästyshirvi ja -luodikko, pienoishirvi- ja luodikko sekä haulikolla metsästyshaulikko ja -trap). Edellisten lisäksi hän ampui näytöslajin compak sportingin.
Jarin pääkilpailumuotona on kansainvälisen metsästysammunnan kilpailulajit, jossa ammutaan useita eri lajeja yhden päivän aikana ja sen vuoksi hän pitää Metsästysammunnan SM-kisoja eräänlaisena harjoituksena.
– Compak Sporting on omasta mielestäni haulikkoammunnan kuninkuuslaji. Kuudesta kahdeksaan heittimeltä tulee eri kulmissa ja eri vauhdeilla kiekot, ettei ole samaa lentoradan ampumista. Joka päivä on eri rata.
Jari myös metsästää monipuolisesti. Hänellä on kaksivuotias dreeveri, jota käyttää peuran, jäniksen ja ketun ajoon. Hän pyytää myös pienpetoja ja kanalintuja. Metsästysammunnan harjoittelu kehittää metsästysampumataitoa.
– Kehottaisin metsästäjiä lähtemään enemmän kilpailuihin. Mitä enemmän ammutaan, sen enemmän meillä on turvallisia laukauksia ja tulee rutiinia ammuntaan. Meitä taitaa olla yleisessä sarjassa neljä, jotka ampuvat kaikki lajit.
Jari kannustaa metsästäjiä menemään rohkeasti radalle ja tarvittaessa pyytämään neuvoja kilpa-ammuntaa harrastavilta. Hän toivoo erityisesti, että nuoret tulisivat radalle, ja hän opastaa myös itse nuoria radalla.
– Metsästysseurojen kilpailuihin tulisi voida mennä matalalla kynnyksellä. Tämän pitäisi olla kivaa.
Suomessa on pohjoismaiden metsästysammunnan kilpailut Pietarsaaressa viikko Pessalompolon kisojen jälkeen. Siellä on Suomelta täysi 45 kilpailijan joukkue kasassa ja näihin kisoihin myös Jari suunnistaa Pessalompolosta.
Kaikki kuusi lajia ampui yhteensä 13 kilpailijaa Pessalompolossa.
Metsästystrapin SM-kultamitalisti Tuija Toivonen:
Ampumaharrastuksen pystyy aloittamaan metsästyshaulikolla
Tuija Toivonen on kotoisin Kuhmosta ja edustaa Kainuun piiriä. Hänellä haulikkolajit onnistuivat SM-kilpailuissa hienosti: Metsästystrapista hän saavutti henkilökohtaisen kullan ja sai lajista myös joukkuekultaa. Metsästyshaulikon kilpailussa hän sijoittui prossille ja saavutti joukkuehopean. Tuija on aloittanut kilpailemisen vuonna 2006.
Metsästystrapissa ammutaan viisi laukausta kultakin ampumapaikalta poispäin lentävään kiekkoon. Se muistuttaa metsästyksellisesti poispäin pompusta lentoon lähtevää lintua.
Metsästyshaulikossa ammutaan puoliympyrän muotoiselta ringiltä seitsemästä eri paikasta ohi lentävää kiekkoa. Ringin keskellä on vielä kahdeksas paikka. Kilpailussa ammutaan vähän kuin lentoon ohi menevää lintua, kertoo Tuija.
Niin metsästystrapissa kuin metsästyshaulikossa ammutaan 25 kiekkoa. Metsästysammunnan valmiusasennossa ase on lonkalla, ei valmiiksi poskella, muistuttaa Tuija.
Haulikkoammunnan harrastamisen aloittamiseen ei tarvita erillistä kilpahaulikkoa:
– Ihan kyllä pystyy harrastamaan metsästysaseella. Tulee tutuksi se oma ase.
Tuija aloitti kilpailemisen omille mitoille tehdyllä aseella. Tällä hetkellä kisa-ase on kuitenkin melkein tehdassäädöissä, mutta siinä on säätöposkipakka.
Alkuvuosina harjoittelua saattoi olla viitenä päivänä viikossa ja laukauksia kertyi tuhansia. Nykyään harjoituslaukauksia on tuhannen kappaletta vuodessa. Aseen käsittely on lihasmuistissa sen jälkeen, kun sen on kunnolla opetellut.
– Rohkeasti vain kokeilemaan ja aina on joku, joka osaa neuvoa, vaikka ei osaisi sääntöjä. Kannattaa kuunnella neuvoja, kannustaa Tuija.
Opit eivät ole menneet hukkaan. Tuija ampui 13 vuotta sitten metsästystrapin Suomen ennätyksen ja ennätys on edelleen hänellä hallussaan.
Moninkertainen suomenennätysten haltija Tuula Räty:
Tärkeintä ampumaharrastuksessa on yhteisöllisyys
Tuula Räty tulee Kuopiosta ja edustaa Pohjois-Savon piiriä. Tuula ampui pienoishirven ja metsästyshirven mestaruudet suomenennätyslukemilla naisten yli 65-vuotiaiden sarjassa. Tuula ampui myös pienoisluodikosta ja metsästysluodikosta mestaruudet suomenennätyslukemin. Hän harrastaa myös hirvenhiihtoa ja -juoksua käytössään pitkään olleella 308-kiväärillä. Myös ilma-ase on tullut valikoimaan mukaan ja aiemmin hän on ollut mukana myös kansainvälisen metsästysammunnan kilpailussa. Tuula metsästää ja erityisesti hirveä.
Metsästysammunnan SM-kilpailuihin hän on osallistunut 15-vuotiaasta lähtien isän kannustamana poikien sarjassa, kun ei ollut vielä naisten sarjoja. Tuula on harjoitellut hirvenhiihtoa ja -juoksua muutaman vuosikymmenen ajan täydentäen piirin joukkuetta.
– Isä kannusti aina osallistumaan metsästysammunnan kisoihin. Siellä on hyviä kavereita. Ei se palkinnon saaminen ole tärkeintä, vaan yhteisöllisyys, Tuula muistuttaa.
Nelinkertainen kultamitalisti Frans Laukka kannustaa nuoria:
Tulkaa kisoihin! Täällä on erittäin hyvä tunnelma
Frans Laukka on 20-vuotias loimaalainen ja edustaa Varsinais-Suomen piiriä.
Frans ampui Pessalompolossa kaikki luodikkolajit: metsästyshirvi ja -luodikko sekä pienoishirvi ja -luodikko. Hän ampui myös metsästystrapin. Kisat menivät ”aika täydellisesti”, metsästystrappia lukuun ottamatta. Luodikkolajeista hän nappasi mestaruudet kaikista lajeista, metsästystrapissa lohkesi 4. sija. Tällä hetkellä hän suorittaa varusmiespalvelusta urheilukoulussa.
– Ammunnan kannalta sinne hain ja pääsin. Kiva asia että pystyy harjoittelemaan ammuntaa palveluksen yhteydessä.
Frans treenaa pääasiassa ilma-aseella. Se on edullista ja ammuntaan saa paljon toistoja, jotta tekniikan saa kuntoon. Kesäkaudella hän ampuu pienoiskiväärillä. Korkeapaineaseella hän ampuu herkistelyn ja varsinaiset treenit. Tavoitteena on jäädä armeijan palvelukseen asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Myös Frans metsästää ”kaiken näköistä”.
Nuoria Frans innostaa osallistumaan kilpailuihin:
– Tulkaa kisoihin! Täällä on erittäin hyvä tunnelma. Tänne on helppo tulla ja kaikilla on hyvä fiilis, Frans kannustaa.
Metsästäjäliiton metsästysampumalajeihin voi tutustua tarkemmin täältä.
Metsästysammunnan SM-kisojen kaikki tulokset löytyvät osoitteesta hirviurheilu.com.
Jahtimedia on Metsästäjäliiton verkkomedia.
