Ennakko-odotukset eivät olleet aivan huipussaan, kun 33 ampujan joukkueemme matkasi Pohjoismaisten metsästysammuntojen PM-kilpailuihin Ruotsiin. Syynä varovaisuuteen oli se, että kaikki katsastuskilpailuissa kärkeen sijoittuneet eivät olleet lähteneet kisamatkalle. Niinpä arvelimme, että vaikka kuinka hyvin onnistuisimme parantamaan viime vuoden joukkuesijoitusta, joka oli neljäs eli viimeinen, niin aivan kärkeen emme todennäköisesti yltäisi.
Ensimmäiset harjoitukset osoittivat, että suomalaiset pärjäävät bravuurilajissaan, kaurisammunnassa, varmastikin jälleen hyvin. Täysiä sadan pisteen sarjoja tuli useita. Myös trap-radalla osuttiin. Kun jokaista kiekkoa saa yrittää kahdella laukauksella, oli joillakin jopa vaikeuksia ampua ohi – aivan väkisinkin pyrki 25 kiekon harjoitussarja tuomaan täydet 25 pudotusta.
Hirviammunnassa haasteena oli ruotsalainen hirvikuvio. Sitä kuvannee parhaiten termi ”hyökkäävä hirvi”. Myös ampumamatka on meille oudohko, 80 metriä. Toki nämä seikat olivat jo entuudestaan tiedossa. Aseiden säätäminen tuohonkin kuvioon ja etäisyyteen oli onnistunut, ja harjoitusten perusteella näytti hirviammuntakin olevan suomalaisilla kohdillaan.
Sporting-rata oli erikoinen. Yhtäkään normaaliin tapaan heitettyä kiekkoa ei tähän rataan kuulunut. Yksi singottiin ampuma-alueen edestä kohtisuoraan ylös taivaalle, ja lakipisteen jälkeen se syöksyi vauhtia kiihdyttäen alas. Kaikki muut lensivät ampujaan päin kaarella taivasta vasten.
Harjoituksissa niihin osumisessa auttoi hyvän joukkuehenkemme osoituksena se, että ampumavuorossa olevan ampujan taakse tuli joukkuetoveri kertomaan, mistä hauliparvi oli mennyt ohi. Kokeneemmat myös opastivat vähemmän ampuneita, millä ennakolla kaikkein nopeimpiin kiekkoihin saisi osumaan.
Ensimmäisenä päivänä johtoasemissa
Ensimmäisenä päivänä yleisen sarjan lajeina olivat kauris- ja trap-ammunta. Naisilla, nuorilla ja ikämiehillä oli vuorossa hirvi- ja sporting-ammunnat. Kilpailijat ampuivat viiden ampujan erissä, kukin erä vuorollaan aamu- ja iltapäiväeränsä. Näin rytmitettynä kilpailijoilla oli hyvin aikaa paitsi keskittyä omaan ammuntaansa, myös seurata muiden suoriutumista ja vaihtaa kuulumisia pohjoismaisten kilpakumppaniensa kanssa.
Kun ammuntojen äänet illansuussa hiljenivät, olivat tuloslistat meille mieluisaa luettavaa. Yleisen sarjan kärjessä oli Janne Huotari. Trapissa täydet 100 pistettä ja kauriissa vain yksi ysi, siis yhteensä 199 pistettä. Heti hänen jälkeensä oli Jarkko Salomaa. Haulikkotaituri oli onnistunut nyt myös luotiaseella, sillä hän oli saanut kauriista 97 pistettä trapin 100 pisteen lisäksi.
Viime vuoden pronssimitalisti Ronnie Skata oli myös hyvin kärjen tuntumassa. Hänen 100 pisteen kauristuloksensa oli kilpailun paras ja trapissa vain kaksi kiekkoa jäi ehjäksi, joten siitä oli tullut 92 pistettä. Suomen kaksi naisampujaa pitivät hienosti lippua korkealla hirviammunnassa. Niina Rauma oli kisan paras 82 pisteellä ja Liina Laine kakkonen yhden pisteen jääneenä.
Toisena päivän lajit vaihtuivat päittäin, eli yleinen sarja ampui hirviammunnan ja sportingin, muut sarjat kauriin ja trapin.
Huikea Jarkko-show
Hyvin sujuneen ensimmäisen kisapäivän jälkeenkään Jarkko Salomaa ei lähtenyt rinta rottingilla ampumaan, vaan hyvinkin varovaisesti pohdiskeli, että ensimmäisen päivän mentyä yläkanttiin, toinen päivä pudottaisi hänet takaisin maan pinnalle. Hän ennakoi sijoituksensa valuvan tuloslistalla roimasti erityisesti hirviammunnan jälkeen. Toisin kuitenkin kävi.
En nähnyt Salomaan ammuntaa, mutta menin hänen juttusilleen heti hirviammunnan jälkeen. Hyvä, että tulosliuskat pysyivät tärinältä miehen näpeissä. Hänellä oli lähes epäuskoinen ilme, kun hän ääni väristen kertoi:
– Ammuin 85 pistettä hirveen! Ikinä ennen en ole läheskään näin hyvin kisoissa ampunut!
Mahtava onnistuminen oikeassa paikassa juuri oikeaan aikaan. Odotukset olivat tietysti korkealla, kuinka Salomaa hoitaisi hänelle vahvaksi lajiksi ennakoidun sporting-ammunnan. Hän oli vuorossa viimeisenä, joten tätä herkkua piti jännittää koko pitkä päivä. Kun ammunta alkoi, ei tärinöistä tai jännittämisestä ollut tietoakaan. Kiekot rikkoontuivat Salomaalle tyypilliseen tapaan lähes välittömästi, kun heitin oli ne lavasta irti singonnut.
Suomalaiset ovat jo tähän huikeaan reagointiin ja ampumanopeuteen tottuneet, mutta muiden maiden edustajat päivittelivät:
– Miten voi joku ampua noin nopeasti ja vielä osua noin hyvin?
Salomaan ammunta pysyi mahtavasti kuosissa loppuun saakka ja tuotti osuman jokaiseen kiekkoon. Hän olikin kilpailujen paras haulikkoampuja, joka rikkoi ainoana kaikki 50 kiekkoa.
Kokonaiskilpailusta tuli Salomaalle hienosti hopeaa. Ainoastaan useamman vuoden tämän lajin huippuihin kuulunut Ruotsin Emil Håkansson pisti kaksi pistettä paremmaksi.
Suomelle eniten mitaleita
Suomi oli kahdeksan ampujan joukkuekilpailun ykkönen 2 886 pisteellä. Ruotsi hävisi yhden pisteen, ja Norjalle tuli pronssia 25 pistettä Ruotsin takana. Tanska osallistuu aina muita pienemmällä joukkueella, ja oli nyt neljäs 200 pistettä Suomelle hävinneenä.
Kokonaiskilpailussa Ville Koskinen voitti nuorten sarjan 344 pisteellä ja Ville Määttänen oli kolmas 333 pisteellä. Naisissa Liina Laine voitti 15 pisteen erolla Ruotsin Cornelia Dagobertiin. Yleisessä Jarkko Salomaa oli siis toinen, Jari Soltin neljäs ja Janne Huotari sijoittui viidenneksi. Ikämiehissä Asko Alatalolle annettiin hopeaa 17 pisteen erolla voittajasta.
Ville Koskinen voitti kauriin 96 pisteellä. Ronnie Skata ja Jari Soltin ampuivat ainoina molemmat 100 pistettä, ja uusinnassa Skata oli vahvempi. Ikämiehissä kolme tarkinta ampuivat kaikki 97 pistettä. Heistä Asko Alatalo laittoi ruotsalaiset ojennukseen ampumalla molemmat laukaukset kymppiin. Mats Larsson ampui 10 ja 8 ja Jan Carlsson hermoili molemmat kokonaan ohi renkaista. Naisissa Niina Rauma ja Liina Laine olivat alkukilpailussa tasan yhtä hyviä 96 pisteellä. Rauma sai kumartamalla mestaruuden, sillä Laineen piti kiirehtää jo seuraaviin cup-kisoihin ja joutui siksi jättämään uusinnat ampumatta.
Saavutettiinpa näissä kisoissa harvinainen neloisvoittokin, johon ylsivät hienosti meidän junioriampujamme. Ville Koskinen ja Viktor Holmlund osuivat alkukilpailussa kaikkiin 25 kiekkoon. Uusinnassa Koskinen oli parempi. Kolmanneksi tuli yhden kiekon ohi ampunut Ville Määttänen ja neloisvoiton varmisti Joonas Vainio 23 rikotulla kiekolla.
Yleisen sarjan trapissa kaikkiaan 12 ampujaa ampuivat kaikki 25 kiekkoa. Uusinnassa suomalaisista paras oli Janne Huotari, joka osui uusinnassa kahdeksaan kiekkoon ja sijoittui tässä osalajissa viidenneksi. Veteraaneissa Kari Laksoselle tuli kultaa täydellä 25 kiekon tuloksella. Pronssi meni Bjarne Vestivikille, jolta jäi yksi kiekko ehjäksi.
Hirviammunnassa Joonas Vainio oli toinen 80 ja Ville Koskinen kolmas 76 pisteellä. Ikämiehissä Asko Alatalo oli toinen 90 pisteellä vain yhden pisteen Ruotsin Mats Larssonille jääneenä. Kari Rouhiainen oli kolmas. Niina Rauma sai toisen osalajivoiton, kun hän voitti naisten hirviammunnan 82 pisteellä. Liina Laine hävisi pisteen ja oli toinen.
Sportingissa Ville Määttänen pokkasi nuorten sarjan hopeaa ammuttuaan kolme kiekkoa ohi. Yleisessä sarjassa paras oli Jarkko Salomaa, joka kisan ainoana osui kaikkiin 25 kiekkoon. Ikämiehissä Kari Laaksonen oli kolmas tuloksella 23 kiekkoa.
Ensi vuonna Mäntsälässä
Kukin pohjoismaa järjestää PM-kilpailut vuorollaan, ja ensi vuonna on Suomen vuoro toimia kisaisäntänä. Kilpailutapahtuma alkaa heinäkuun viimeisellä viikolla harjoitusammunnoilla. Kisapäivät ovat heinä-elokuun vaihteen perjantaina ja lauantaina.
Kilpailujen järjestäminen on myönnetty kokeneelle kisajärjestäjälle, Mäntsälän Kennel- ja Metsästysseuralle. Ensi kevään aikana ammutaan katsastuskilpailuja, joissa valikoituu joukkue puolustamaan nyt saavutettua joukkuemestaruutta. Sen vähempäähän tavoite ei voi kotikisoissamme olla.
