Se kuinka Outi Röksästä tuli koiranomistaja on oma tarinansa. Ennen Rovaniemeä Röksä asui Vantaalla, ulkoilutti naapuriston koiria ja haaveili omasta.
– Siellä se luonto oli Kuusijärven tekojärvi, nyt olen tajunnut että luonto voi olla paljon muutakin. Silti sinne piti päästä, se antoi jonkinlaista kummallista energiaa.
Nykyään luontosuhteeseen kuuluu metsästäjä-keräilijän status. Riistan lisäksi metsästä haetaan sienet ja marjat.
Metsästyskortin Röksä suoritti, kun innostui miehensä koirista ja halusi oman venäläis-eurooppalaisen laikan. Alkuvuodet meni harjoitellessa, mutta viime vuonna Röksä sai niin sanotun täysosuman. Hirvi kaatui omalle koiralle. Metsästys on myös antanut paljon reilun puolen vuosikymmenen aikana.
– Ymmärrys metsästystä kohtaan on kasvanut. Esimerkiksi valikoiva metsästys nousee täällä harvoilla hirvialueilla arvoon.
Tänä syksynä Outi lähti Sissin kanssa myös ensi kertaa kisaamaan. Suuntana oli Koppelohaukut Savukoskella.
Kisan osallistujat arvottiin suuren ilmoittauttujamäärän vuoksi. Jännitystä kokeen alla riitti ja lopulta tuli tieto, että parivaljakko pääsee mukaan kisaan.
Naisten oma kisa
Koppelohaukut on naisten oma kilpailu, aivan kuten ajokoirajärjestön Naisten Kilpa tai saksanseisojakerhon Ladie’s Trial. Kisa kerää naisosallistujia ympäri Suomen. Koirakokeen lisäksi asiaan kuuluu yhteinen ajanvietto.
Outi Röksä teki oman koiransa kanssa historiaa, sillä Sissi oli ensimmäinen venäläis-eurooppalainen laika, joka osallistui kisaan. Tänä vuonna pystykorvien LINT-kokeena toimiva kisa oli merkitty Savukosken maastoihin.
Kisan järjestäjät olivat kesällä ihmeissään: elokuun loppupuolella järjestettäviin Koppelohaukkuihin ilmoittautui naisia ja pystykorvaisia koiria yli sata kappaletta.
Koppelohaukkujen yksi tarkoitus on lisätä kiinnostusta LINT-kokeita kohtaan. Tällä kertaa voi arvella tavoitteen täyttyneen. Ensikertalaisia oli kaikkiaan 53, osa jopa sellaisia jotka eivät koskaan olleet vastaavaan kokeeseen osallistuneet. Kokeeseen mahtui 65 koirakkoa sekä edellisen vuoden voittaja ja kaikkiaan kisaan ilmoittautui 108 koirakkoa.
– Ennätysmäärä. Oli laskettu että otetaan 50, isonnettiin määrää lopulta 65 koirakkoon, sanoo Jarmo Ahtinen, kokeen ylituomari ja maastomestari.
Mikä sitten naisia vetää pohjoiseen? Osa osallistujista tuli jopa tuhannen kilometrin päästä.
– Moni joka tuli, niin sanoi, ettei Lapissa tarvitse pelätä susia, vaan voi löysätä koiran irti huoletta. Susipelko on varmasti yksi asia joka vaikuttaa. Savukoski on varsinkin kanalinnustuksessa suosittu paikka.
Vastavuoroisesti tuomariksi
Röksä on kouluttautunut myös LINT-kokeen tuomariksi. Se kuuluu oikeastaan pakettiin, jos mielii kisata.
– Siihenkin puoliso sai houkuteltua. Aluksi pidin sitä vaikeana, mutta kun pääsi metsään ja opastettiin, niin ei se niin vaikeaa ollutkaan, Outi kuvailee.
Metsässä haetaan koiralle hyvää ja se kokemus oli myös Savukosken reissusta.
– Palkintotuomari-harjoittelija koitti kiivetä puuhun, että koppelo olisi lähtenyt ja olisi saatu koiralle seuraamispisteitä.
Sissi ei ole ensikertalainen kisaamassa, se on esimerkiksi kaksinkertainen laikojen Taiga-haukkujen mestari, kuluvalta ja viime vuodelta.
– Tapahtumana koppelohaukut oli tosi iso, kaikki oli hyvin järjestetty. Positiivinen kuva jäi ja kaikki sujui jouhevasti. Kiva oli nähdä muuta samanhenkistä porukkaa. Metsässä kerkeää juttelemaan eniten ja toki matkalla maastoon, Röksä kuvailee.
Mikä koira?
Venäläis-eurooppalainen laika on pienin laika roduistamme.
Se on kotoisin taigavyöhykkeeltä Koillis-Euroopasta. Omana rotunaan sitä alettiin jalostaa toisen maailmansodan jälkeen sen hetkisen Neuvostoliiton alueella. Ulkonäössä on hyvin samanlaisia piirteitä muiden syntyperältään Euroopan puoleisen Venäjän koirien kanssa.
Venäläis-eurooppalainen laika on säilyttänyt alkuperäiset ominaisuutensa erittäin hyvin, niin ulkomuoto- kuin käyttöominaisuutensakin.
– Ne on hyväluonteisia koiria ja lapsenkin kanssa mennyt kaikki loistavasti. Se on sellainen pusupiika ja persoona.
Rotumääritelmän mukaan venäläis-eurooppalainen laika on keskikokoinen metsästyskoira; voimakasrakenteinen, lihaksikas ja vahvan luuston omaava. Uroksen säkäkorkeus on 52–58 cm ja nartuilla 48–54 cm. Venäläis-eurooppalainen laika on rotuna terve, ja sillä on harvoin perinnöllisiä sairauksia.
Se on kaiken riistan koira, jolle kelpaa iso ja pieni riista. Kausi alkaa sorsatuksesta, jonka jälkeen siirrytään kanalinnustukseen ja hirvestykseen. Se soveltuu myös pienpetojen, esimerkiksi näädän pyyntiin.
Venäläis-euroopplainen laika kiintyy perheeseensä ja se on niin sanottu yhden isännän/emännän koira.
– Sissi tykkää metsäkanalinnuista, se haukkuu hirveä ja on tappanut joitain ketunpoikasia, Röksä kertoo omasta koirastaan.
Venäläis-eurooppalaiset laikat ovat verrattain pieni rotu, viime vuosina rekisteröityjä pentueita on 5-7 kappaletta vuodessa.
Järjestetty vuodesta 1996 lähtien.
Naiskoiranhohjaajille ja pystykorville.
Suomeeen pystykorvajärjestön virallinen arvokisa.
Tarkoitus saada naisia ja tyttöjä mukaan toimintaan.
Koppelohaukuissa eri puolilla Suomea asuvat pystykorvanaiset saavat tilaisuuden tavata toisiaan, ja siten edistetään pystykorvia harrastavien naisten yhteishenkeä.
Kilpaillaan voimassa olevien linnunhaukkukokeen (LINT) sääntöjen ja ohjeiden sekä tämän järjestämisohjeen mukaan.
