Toimi näin susivahinkotilanteessa

Teksti: Erja Pekkala  Valokuvat: J. Borris / Lehtikuva  13.10.2021
Sudet tappavat kymmeniä metsästyskoiria vuodessa. Koiran omistaja voi hakea valtiolta korvausta vahingosta.
Sudet tappavat kymmeniä metsästyskoiria vuodessa. Koiran omistaja voi hakea valtiolta korvausta vahingosta.
Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Hädän hetkellä tulisi kuitenkin osata ilmoittaa asiasta oikeille viranomaisille ja varoa sotkemasta jälkiä.

Vuoden 2020 alusta suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvauskäytäntö muuttui ja tuotanto- ja lemmikkieläinten korvaukset eriytettiin porovahingoista. Sen ansiosta esimerkiksi koiravahingoissa korvaukset maksetaan täysimääräisinä ja entistä nopeammalla aikataululla.

Vuonna 2020 koirista maksettiin petovahinkojen vuoksi korvausta noin 205 000 euroa. Hakemukset koskivat 58 koiraa. Kolmen kohdalla hakemus jostain syystä hylättiin tai summa ei ylittänyt omavastuuta, joka on 170 euroa vuodessa.

Kuitenkin yksityisen henkilön sosiaalisessa mediassa ylläpitämässä listassa vahinkotapauksia oli tuolloin 82. Kaikista suden hyökkäyksen kohteeksi joutuneista koirista ei siis tehty virallista ilmoitusta, eikä siten myöskään haettu korvausta.

 

Toimi näin petovahingon sattuessa

  • Ilmoita petovahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja rhy:n suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
  • Varo jälkien peittymistä.
  • Ota kuvia.
  • Tallenna yhteystietoja puhelimeesi valmiiksi:

Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

 

Ilmoita heti maaseutuviranomaiselle

Suurpetovahingoissa korvausasioita hoitavat kuntien maaseutuviranomaiset. Maaseutuvirasto sulautui Ruokavirastoon vuonna 2019, joten kaikki petovahinkoihin liittyvä tieto löytyy sen nettisivuilta.

Metsästäjäliiton Oulun piirin puheenjohtaja Mikko Äijälä on virkatyössään Siikalatvan maaseutujohtaja ja käsittelee myös alueen petovahinkoja. Hän neuvoo, että susivahingon sattuessa on erittäin tärkeää ilmoittaa vahingosta viranomaisille välittömästi.

– Korvaushakemusta varten maaseutuelinkeinoviranomainen tekee maastotarkastuksen, ja paikan päälle pitäisi päästä mahdollisimman pian, jotta tekijästä löytyisi vielä todisteita.

Äijälä kertoo, että on ollut tapauksia, joissa koiran omistaja on ilmoittanut vahingosta vain poliisille ja ehtinyt jo haudatakin kuolleen koiransa tai sen jäänteet. Toisinaan koirasta ei jää jäljelle kuin muutama karvatuppo, jos sitäkään. Jälkien etsintä voi olla varsinaista salapoliisityötä, ja tehtävä vaikeutuu, mitä kauemmin jäljet ehtivät vanhentua maastossa.

– Etenkin silloin, kun koira on kadonnut kokonaan tai jälkiä on hyvin vähän, täytyy maastoa päästä tarkastelemaan nopeasti. Toisinaan se ainoa todiste siitä, mikä suurpeto on vienyt koiran, voi olla hyvinkin hienovarainen: yksi tassunpainallus pehmeässä ojanpenkassa tai joku muu vähäinen merkki, joita me tarkastuksen tekijät olemme tottuneet etsimään. Tapahtumapaikalla liikkumista kannattaa välttää, jotta se ainoa jälki ei katoaisi, Äijälä painottaa.

 

Myös petoyhdyshenkilö paikalle

Usein susi iskee hämärän tultua, jolloin virka-aika on ehtinyt päättyä. Äijälä neuvoo, että iltaisin ja viikonloppuisin paikalle kannattaa kutsua riistanhoitoyhdistyksen edustaja. Poliisille on myös hyvä tehdä ilmoitus, jotta petovahinkomerkintä tulee heidänkin tilastoihinsa.

– Petoyhdyshenkilö kutsutaan paikalle maastokatselmukseen meidänkin toimestamme. Hän on puo­luee­ton asiantuntija. Virka-ajan ulkopuolella hän on hyvä taho selvittämään tapahtunutta ja kirjaamaan todisteita. Valokuvia kannattaa ottaa joka tapauksessa. Niistä on paljon apua, etenkin silloin, kun me maaseutuvirastosta pääsemme paikalle vasta seuraavana arkena, sanoo Äijälä.

Koiran omistajalla on oikeus olla mukana maastotarkastuksessa ja lausua arviokirjaan oma näkemyksensä tapahtuneesta. Myös rhy:n edustaja antaa lausunnon. Korvaushakemus tulee tehdä 30 päivän kuluessa arviokirjan saannista. Siihen liitetään mukaan kopio koiran rekisteripaperista, jos koira on rekisteröity.

– Koirille on määritelty perusarvo, olipa se sitten puhdasrotuinen tai monirotuinen. Kennelliiton tietokannasta löytyvät rekisterin perusteella koiran saavuttamat näyttely- ja koepalkinnot sekä terveystutkimukset, jotka nostavat korvaussummaa perusarvon lisäksi, maaseutujohtaja Äijälä kertoo.

Susikanta on vahvistunut entisestään, eikä enää voida määritellä täysin susivapaita alueita. Äijälä suositteleekin, että pahimpaan kannattaa varautua ja tallentaa puhelimeen varalta paikkakunnan maaseutuviranomaisen ja rhy:n numerot. Hädän hetkellä niiden löytyminen voi olla vaikeaa. Maastossa voi sattua muitakin haavereita, joten 112-sovelluskaan ei ole pahitteeksi.

– Jos jahdissa ollaan vieraalla seudulla, voi tarkan paikan kertominen olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kannattaa hyödyntää karttasovelluksia, joista saa sijainnin koordinaatit, jos koiran paikanninta ei ole käytössä.

Info
Jos haet poikkeuslupaa:

Poikkeuslupahakemus

Niissä tilanteissa, joissa suurpedot aiheuttavat erityisen merkittäviä vahinkoja, eikä ennaltaehkäisystä ole riittävää apua, on suurpeto mahdollista tappaa Suomen riistakeskuksen päätöksellä myönnettävällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla.

Poikkeuslupa voidaan myös myöntää turvallisuusperusteisesti. Vahinkoperusteisia poikkeuslupia käytetään pääasiassa suden kohdalla. Ahman kohdalla on myönnetty poikkeuslupia vain merkittävien porovahinkojen estämiseksi itäisellä ja pohjoisella poronhoitoalueella.  Ilveksen ja karhun kohdalla käytetään pääasiassa kannanhoidollisia poikkeuslupia.

Vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää silloin, kun kaikki poikkeusluvan edellytykset täyttyvät. Poikkeuslupaharkinnassa on ensin harkittava pääperuste, kuten suden aiheuttamat vahingot, poikkeusluvalle.

Sen jälkeen on arvioitava, onko ongelmaan muuta tyydyttävää ratkaisua ja onko niitä otettu käyttöön. Lisäksi otetaan huomioon vahingot, uhka-arvio, hakemuksen kohdistaminen haittaa aiheuttavaan yksilöön ja susikannan koko sekä elinvoimaisuus alueella. Suomen Metsästäjäliitto tarjoaa jäsenseuroille puhelinneuvontaa susien poikkeuslupahakemusten laatimiseen. 

 

Hukka Help 

Puhelinneuvonnan tavoitteena on helpottaa poikkeuslupahakuprosessia ja parantaa hakemusten laatua. Neuvontapuhelin Hukka Help on avoinna keskiviikkoisin klo 10–12 numerossa 010 841 0070. Jos numero on varattu, voit lähettää kysymyksesi myös kirjallisesti lomakkeella, niin liiton asiantuntija ottaa sinuun yhteyttä.