Ensimmäisen eräilyretken Lenni Moilanen teki äidin ja isän kanssa 3-vuotiaana, kun käytiin tuvan nurkalla paistamassa nuotionakit. Sittemmin kokemusta on karttunut monenlaisista metsäretkistä ja neljä vuotta sitten Lenni sai metsästyskortin. Omaa asetta tai rinnakkaislupaa isän aseisiin on vielä odotettava viisitoistavuotiaaksi, mutta passissa on oltu yhdessä ja saalistakin on tullut.
– Ihan ensimmäinen riistasaalis oli kolme vuotta sitten tavi sorsastuksen aloituksessa. Parvi laskeutui eteeni ja kun linnut lähtivät uudelleen lentoon, pudotin siitä yhden, Lenni kertaa tapahtumaa.
Metsästysretkillä on aina mukana koira. Sorsastuksessa, jäniksessä ja pienpetopyynnissä mukana on monirotuinen Retu ja hirvimetsällä jämpti Veikko, joka on paperillakin puoliksi Lennin oma koira.
– Miten oikein voi metsästää ilman koiraa? Minä en ainakaan lähde ilman koiraa metsästämään mitään, Lenni tuumii.
Sorsastuksen aloitukseen koko perheellä
Sorsastus on metsästyskauden kohokohta ja aloitukseen lähdetään koko perheen voimin.
– Retu istuu päällikkönä veneen keulassa. Äiti lataa minulle asetta ja pitää koiraa kiinni silloin, kun ammutaan, Lenni kertoo.
Metsästävä koululainen on nykypäivänä harvinaistunut laji. Lennin yläkoulun rehtori oikein ilahtui viime syksynä, kun Lenni pyysi kaksi päivää vapaata sorsastuksen aloitukseen. Rehtori oli tuuminut, että tuolla perusteella voisi myöntää pojalle vaikka viikon loman.
Metsään Lenni lähtee mielellään muutenkin kuin metsästysmielessä.
– Parasta on, kun saa olla ulkona raittiissa ilmassa. Voin lähteä ihan vain koiran kanssa kävelylle metsään, eikä metsästystilanteessakaan se saalis ole tärkeintä. Talvella tykkään myös kalastaa, pidän koukkuja lähilammella. Saaliista on välillä antaa haukia mummolle ja naapurillekin.
Isän opissa ampumaradalla
Metsän lisäksi isä ja poika viettävät kesällä ja alkusyksystä paljon aikaa ampumaradalla. Aiemmin metsästysammunnassa kilpaillut isä Jukka on ollut Lennin paras opettaja.
– Isä on ampumisen lisäksi opettanut aseen oikeanlaista käsittelyä. Asetta pitää aina käsitellä niin kuin se olisi ladattu, varoen eikä ketään osoitellen, Lenni kertoo.
Viime talvena Lenni kävi ampumakoulussa, jossa rata-ammuntaa harjoitellaan ilmakivääreillä. Isänsä hirvikiväärillä hän ampui viime syksynä ampumaradalla noin kaksisataa harjoituslaukausta. Hirvenmetsästyksen aikana Lennillä olisi ollut lupa ampua passissa, mutta vielä ei tullut sopivaa tilaisuutta.
– Tilanteet olivat passissa niin nopeita, etten vain ennättänyt niihin. Jospa ensi syksynä jo pääsisi hirveäkin ampumaan.
Pienempään hirvieläimeen, valkohäntäpeuraan, Lenni pääsi kuitenkin tutustumaan viime syksynä Vampulaan isän kanssa tehdyllä metsästysreissulla. Siellä jännittävässä kyttäysjahdissa Lenni sai saaliikseen ensimmäisen isomman riistaeläimensä.
Hirvenkieli on herkkua
Lennin periaatteena on, että saalista maistellaan aina, pienpetoja lukuun ottamatta. Pakastimessa odottaa kokkailuhetkiä muun muassa lintujen kivipiiroja. Erityisesti hän on mieltynyt hirven kieleen.
– Kieli on helppo valmistaa. Laitetaan kattilaan vettä sen verran, että kieli peittyy. Veteen karkeaa suolaa desilitra, pippuria ja laakerinlehti. Keitetään neljä tuntia, nyljetään ja leikataan viipaleita ruisleivän päälle.
Lenni on maistattanut riistaruokia kavereillaan, jotka eivät harrasta metsästystä.
– Kyllähän osa on ollut aika epäluuloisia, varsinkin hirven kieltä ja sydäntä tarjotessani. Mutta ovat he kuitenkin maistaneet ja tykänneetkin, Lenni toteaa hymyillen tyytyväisenä.
Kokkaamisesta Lenni innostui 4H-eräkerhon myötä, sillä siellä opeteltiin fileroimaan kala ja alkeet kalaruokien tekemiseen. Sittemmin hän on opetellut ruuanlaittoa kotikeittiössä riistalihoilla. Hirvenlihasta syntyy niin murekkeet kuin käristyksetkin.
– Onhan se mukava tulla töistä, kun kotona odottaa valmis ruoka, isä Jukka Moilanen antaa kiitosta pojalleen.
– Ja nyt seiskaluokalla on kotitaloutta ja sieltä on tullut uutta oppia. Esimerkiksi se miten tehdään hyvä kiisseli. Joulun todistuksessa minulla oli kymppi kotitaloudesta, Lenni kertoo.
Metsästys yhdistää, tarjoaa unohtumattomia luontoelämyksiä ja opettaa tärkeitä elämäntaitoja. Se on vastuullinen, turvallinen ja palkitseva harrastus, joka parhaimillaan kasvattaa ihmistä luonnon ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Moni nuori aloittaa metsästyksen vanhempiensa jalanjäljissä, mutta metsästyksen voi aloittaa kuka tahansa asuinpaikasta ja perhetaustasta riippumatta. Nuorten leiri- ja kerhotoiminta ovat Suomen Metsästäjäliiton nuorisotyön keskeisimpiä toimintamuotoja. Metso-leireillä tutustutaan eränkäyntiin käytännössä aikuisten opastuksella ja ne ovat nuorelle erinomainen mahdollisuus tutustua metsästykseen turvallisesti.
Metsästäjäliitolla on myös nuorille metsästäjille oma Instagram.
