Lokakuun lopussa Päntäneen metsästysseuran maastoissa koettiin jälleen kansainvälinen tunnelma, kun noin 50 osallistujaa Suomesta, Virosta ja Tanskasta kokoontui nuorten hirvijahtiin. Metsästäjäliiton ja Päntäneen metsästysseuran yhdessä järjestämä tapahtuma tarjosi nuorille mahdollisuuden tutustua hirvenmetsästykseen käytännössä, verkostoitua muiden harrastajien kanssa sekä kokea suomalaisen yhteisöllisen metsästyskulttuurin parhaimmillaan.
Jahti oli onnistunut myös saaliin puolesta. Useampi nuori pääsi kokemaan ensimmäisen hirvikaatonsa, joukossa myös ensikertalaisia. Päivän tapahtumat käytiin läpi yhteisellä iltanuotiolla, jossa kokemuksia jaettiin yli kieli- ja maarajojen.
Miten nuori pääsee mukaan?
Yksi tapahtuman keskeisistä teemoista oli metsästysharrastuksen saavutettavuus. Etenkin nuorelle, jonka perheessä ei metsästetä, harrastuksen aloittaminen voi tuntua vaikealta.
Rovaniemeläinen Sören Kauremaa on tästä hyvä esimerkki. Hän aloitti metsästyksen 12-vuotiaana, vaikka suvussa ei ollut lainkaan metsästäjiä.
– Kun hankittiin koira, suoritettiin äidin kanssa metsästyskortit. Muutimme myöhemmin Rovaniemelle, ja siellä metsästysharrastus lähti kunnolla käyntiin. Naapurissa asui metsästysseuran puheenjohtaja, jonka ovelle kävin koputtamassa ja kysymässä pääsisinkö mukaan. Hän vastasi heti, että tule ihmeessä, Kauremaa kertoo.
Hänen kokemuksensa osoittaa, että joskus harrastuksen aloittamiseen tarvitaan vain rohkeutta kysyä ja seura, joka ottaa tulijat vastaan avoimin mielin.
Seuroilla suuri merkitys
Päntäneen metsästysseuran puheenjohtaja Jenni Mäkiranta näkee seurat avainasemassa uusien harrastajien tavoittamisessa. Seura on hiljattain uudistanut sääntöjään niin, että jäsenyys ei enää edellytä paikkakuntalaisuutta tai maanomistusta. Jäseneksi voi päästä seuran jäsenen suosituksella.
– Haluamme estää seuran ukkoontumista ja saada keski-ikää alaspäin. Tavoitteena on saada etenkin nuoria, naisia ja aktiivisia toimijoita mukaan, Mäkiranta kertoo.
Tällä hetkellä noin kolmannes seuran jäsenistä voidaan lukea nuoriksi, mutta ikärakenne painottuu edelleen vanhempiin harrastajiin.
– Suurin haaste on murtaa niitä mielikuvia, joita metsästyksestä edelleen on. Moni ei tiedä, kuinka helposti mukaan voi päästä. Aina löytyy joku opastamaan ja näyttämään käytännössä, miten asiat tehdään.
Mäkirannan mukaan seura tarjoaa mahdollisuuksia tutustua monipuolisesti eri metsästysmuotoihin.
– Jos kiinnostusta löytyy, voi tulla tutustumaan esimerkiksi koiratoimintaan, hirvi- tai peurajahtiin, kanalintumetsästykseen tai jänisjahtiin. Meidän vahvuutemme on avoin porukka.
Metsästys yhdistää ihmisiä
Iranista kymmenen vuotta sitten Suomeen muuttanut Albert Mannervuo kiinnostui metsästyksestä muutama vuosi sitten ystävänsä kautta. Metsästäjätutkinnon hän suoritti vuonna 2025.
– Aluksi minua kiinnostivat luonto ja ulkoilu. Sitten kiinnostuin metsästyksestä, koska se vaikutti kestävimmältä tavalta hankkia lihaa. Mitä enemmän olen tutustunut harrastukseen, sitä enemmän olen ymmärtänyt, että siinä on kyse paljon muustakin, hän kertoo.
Mannervuo opiskelee nykyisin luontoalaa ja näkee metsästyksen jatkuvan oppimisen ympäristönä.
– Tämä on ollut silmiä avaava kokemus. Olen saanut keskustella ihmisten kanssa eri puolilta Suomea sekä esimerkiksi Virosta ja Tanskasta. Metsästys tuo ihmisiä yhteen tavalla, jossa yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat jatkuvasti läsnä.
Hänen mukaansa seuraan pääseminen ei kuitenkaan ole aina helppoa henkilölle, jolla ei ole valmiita kontakteja metsästyspiireihin.
– Olen yrittänyt hakea muutamiin metsästysseuroihin. Se ei ole aina ollut helppoa. Siksi tällaiset tapahtumat ovat erittäin tärkeitä. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua ihmisiin, metsästyskulttuuriin ja eri metsästystapoihin.
Hyväksyttävyys puhuttaa
Metsästyksen hyväksyttävyys nousi tapahtuman keskusteluissa esiin useaan otteeseen. Kaupunkien ja maaseudun välillä nähdään edelleen eroja siinä, kuinka hyvin metsästyksen merkitys ymmärretään.
Monen nuoren mielestä avoimuus on avainasemassa ennakkoluulojen murtamisessa. Kun ihmiset näkevät, mistä metsästyksessä todella on kyse, ymmärrys lisääntyy. Samaa mieltä on myös Mäkiranta, jonka mukaan seurat voivat tehdä paljon kertomalla toiminnastaan aiempaa avoimemmin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Olemme aktivoituneet viime vuosina sosiaalisessa mediassa, viimeisimpänä TikTokissa. Haluamme näyttää nuorille metsästyksen positiivisia puolia ja madaltaa kynnystä tulla mukaan.
Yhteistyöllä tulevaisuuteen
Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkisen mukaan tapahtuman kaltaiset viikonloput ovat tärkeä osa työtä, jolla suomalaisen metsästyskulttuurin jatkuvuutta turvataan.
– Haluamme, että perinteet jatkuvat ja että yhdistykset saavat tulevaisuudessakin uusia aktiivisia toimijoita. Tärkeintä on, että nuorille ja nuorille aikuisille löytyy mahdollisuuksia päästä mukaan toimintaan.
Mäkisen mukaan tapahtuma on kasvanut vuosien aikana paikallisesta ideasta kansainväliseksi kohtaamispaikaksi, jossa nuoret voivat verkostoitua ja löytää uusia ystäviä myös yli rajojen.
Samalla tapahtuma osoittaa, mitä voidaan saavuttaa, kun liiton, piirien ja paikallisten seurojen voimavarat yhdistetään.
Päntäneellä viikonlopun aikana nähtiin, että metsästysharrastuksen tulevaisuus ei ole kiinni vain saaliista. Yhtä tärkeää on se, että uusille harrastajille annetaan mahdollisuus tulla mukaan, oppia ja löytää oma paikkansa yhteisössä.