Ruokavirasto päättää tartuntavyöhykkeen perustamisesta ja lakkauttamisesta hallintopäätöksellä. Kielto on voimassa niin kauan, kunnes voidaan riittävällä varmuudella osoittaa, ettei enää ole vaaraa tartunnan leviämisestä. Tähän menee todennäköisesti useita viikkoja.
Miksi metsästyskielto?
Ensisijaisesti metsästyskiellon tarkoituksena on, ettei lintuja hätistellä tartunta-alueelta poispäin, ja samalla lisätä riskiä, että myös virusta leviäisi tiedetyltä tartunta-alueelta laajemmalle. Sairastuneet linnut oletettavasti pysyvät paremmin paikallaan, kun niiden annetaan olla rauhassa niillä sijoillaan.
Metsästäjien henkilösuojausta ajatellen myös riski joutua sairaan tai virusta kantavan linnun kanssa tekemiseen on suurempi, jos metsästetään alueilla, joilla lintuja on jo joukoittain kuollut lintuinfluenssaan.
Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu pitää hyvin epätodennäköisenä, että vastaavaa kieltoa annettaisiin koko maata koskien, mutta lisää rajattuja alueita voidaan perustaa.
−Koko maan kattava kielto edellyttäisi tartuntojen laajaa esiintymistä käytännössä ainakin lähes koko maan alueella yhtä aikaa. Tartuntavyöhykkeen rajoitusten ja kieltojen tarkoituksena on estää tartunnan leviäminen vyöhykkeen ulkopuolelle ja vyöhykkeen sisällä siipikarjan/lintujen pitopaikkoihin. Koko maata koskevat metsästysrajoitukset tai -kiellot vaatisivat poliittisen päätöksen, joten niistä päätettäisiin maa- ja metsätalousministeriön johdolla, Kiviruusu sanoo.
Vastaava metsästyskielto otettaisiin Kiviruusun mukaan hyvin todennäköisesti käyttöön, jos ASF todettaisiin luonnonvaraisissa villisioissa ja olisi tarpeen antaa, jotta ei sairaita villisikoja karkotettaisi muille alueille. Kielto koskisi kaikkea metsästystä alueella. ASF:stä on kerrottu aiemmassa Jahtimedian jutussa
Sairasta tai kuolleina maastosta löydetyistä linnuista ilmoitettava eteenpäin
Luonnonvaraisten lintujen syysmuuton käynnistyminen lisää lintuinfluenssan leviämisriskiä myös muualla Suomessa. Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, jos linnut ovat suorassa tai epäsuorassa kontaktissa keskenään. Niinpä myös suojavyöhykkeen ulkopuolella on syytä pitää silmät auki ja tarkkailla sairaita tai kuolleita lintuja. Tällaisista epäilyttävistä tapauksista tulisi ilmoittaa mahdollisimman nopeasti kunnaneläinlääkärille. Ohjeita löytyy Ruokaviraston nettisivuilta.
−On tärkeää, että lintujen joukkokuolemista tai sairastuneista linnuista saadaan viipymättä tietoa, jotta lintuja saataisiin nopeasti tutkittavaksi. Erityisen nopeasti tietoa tulisi saada alueilta, joilla ei lähiaikana ole lintuinfluenssaa todettu, tai jolla on kaupallisia siipikarjatiloja. Lisäksi on tärkeää huolehtia hyvillä hygieniakäytännöillä siitä, ettei levitä mitään luonnonlinnuissa esiintyviä taudinaiheuttajia ihmisen pitämiin lintuihin, Kiviruusu muistuttaa.
Lintuinfluenssa tarttuu huonosti ihmiseen
Ruokavirasto kehottaakin tehostamaan siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojausta tartuntojen estämiseksi koko maassa. Siipikarja ja kaikki kotieläiminä pidettävät linnut tulisi pitää sisällä tai suojata kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin. Ruokavirasto ei suosittele luonnonvaraisten sairaiden tai loukkaantuneiden lintujen hoitoon ottamista sellaisiin paikkoihin, joissa on kotieläimenä pidettäviä lintuja. Lintuinfluenssan leviäminen siipikarjan pitopaikkoihin aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sekä sairastuneiden lintujen lopettamisen, hävittämisen ja tilojen saneerauksen.
Tyypillisiä lintuinfluenssan oireita linnuilla ovat apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus ja jopa korkea kuolleisuus. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä. Joissakin tapauksissa havaitaan keskushermosto-oireita kuten asentovirheitä ja epänormaaleja liikkeitä.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Useimmilla A(H5-ja H7N9)-virusinfektioihin sairastuneilla henkilöillä on todettu vakava hengitystieinfektio, kuten keuhkokuume ja äkillinen hengityksen vajaatoiminta. Taudinkuvaan on kuulunut kuumetta, yskää ja hengenahdistusta.
Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutuksen voi nyt suorittaa myös verkkokurssina omaan tahtiin 30 päivän aikana. Koulutuksen kävijät rekisteröidään Ruokaviraston tietokantaan. Koulutuksen suorittanut henkilö saa tarkastaa ruhon ja sisäelimet jo pyyntipaikalla
