Jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija.
Luonnon käyttämiseen jokaisenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään.
Testaa Suomen Metsäyhdistyksen sivuilla: tunnetko jokaisenoikeudet?
– Luonnon edessä olemme kaikki yhdenvertaisia ja jokaisenoikeudet kuuluvat kaikille. Jokaisenoikeudet-termi kuvaa tätä hyvin. Sanat vaikuttavat ajatteluumme, ja haluamme olla viestinnällämme mukana edistämässä tasa-arvon toteutumista, Metsähallituksen viestintäjohtaja Liina Aulin perustelee.
Termin muutos tukee osaltaan myös Euroopan neuvoston ja Suomen kielen lautakunnan suosituksia sukupuolineutraalin kielen käytön edistämisestä. Jokaisenoikeudet-muotoa on jo aiemmin käytetty esimerkiksi joissakin tiedotusvälineissä sekä yritysten ja järjestöjen viestinnässä. Termi ei kuitenkaan vielä ole täysin vakiintunut yleiskieleen.
– Metsähallitus hallinnoi valtion maa- ja vesialueita, yhteensä kolmannesta Suomen pinta-alasta, ja alueilla liikkuu vuosittain miljoonia ihmisiä. Jokaisenoikeuksien sisällöstä muistuttaminen on osa säännöllistä viestintäämme. Siksi näemme, että meillä on mahdollisuus toimia esimerkkinä. Samalla haluamme kannustaa muitakin organisaatioita viestimään jokaisenoikeuksista. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että uusi termi vakiintuu käyttöön ja tasa-arvo etenee sana kerrallaan, Aulin sanoo.
- Jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokaisenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään.
- Jokaisenoikeudella toimiminen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle.
- Kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa, vaan alueilla voi olla tiukempia rajoituksia esimerkiksi liikkumiseen ja leiriytymiseen liittyen.
- Mitä jokaisenoikeuksilla saa tehdä:
- liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä
- ratsastaa
- oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua
- poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja
- onkia ja pilkkiä (virallisesti maksuttomia yleiskalastusoikeuksia)
- veneillä, uida ja peseytyä vesistössä ja kulkea jäällä
- Mitä jokaisenoikeuksilla ei saa tehdä?
- haitata maanomistajan maankäyttöä
- kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla
- kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita
- ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta
- ottaa sammalta tai jäkälää
- tehdä avotulta toisen maalle
- häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla
- roskata ympäristöä
- ajaa moottoriajoneuvolla maastossa
- häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
- häiritä eläimiä
- kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
- päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle
- pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella
- pitää koiraa kytkemättömänä 1.3.–19.8. välisenä aikana
