Suomessa elää kaksi erillistä merihanhikantaa

Teksti: Antti Piironen  30.06.2023
Merihanhia lennossa. Ensimmäisellä hanhella on tutkimusta varten kiinnitetty kaularengas. Kuva: Esa Sievänen.
Merihanhia lennossa. Ensimmäisellä hanhella on tutkimusta varten kiinnitetty kaularengas. Kuva: Esa Sievänen.
Metsästäjäliiton tukema tutkimushanke paljasti, että muuttoreitit jakavat Suomen merihanhipopulaation kahteen osaan. Eri muuttoreittejä käyttävät linnut eivät juuri esiinny samoilla alueilla, mikä on oleellista metsästyksen sääntelyn kannalta.

Turun yliopisto on merkannut yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa GPS-lähettimillä yhteensä 75 merihanhea eri puolilla rannikon pesimäalueita vuosina 2019–2022. Lähetinlintujen ja noin 400 kaularengastetun linnun avulla on saatu hyvä käsitys Suomessa pesivien merihanhien liikkeistä koko vuodenkierron aikana.

Tutkimuksen tärkein havainto on, että eri puolella Suomea pesivät merihanhet jakaantuvat kahdelle muuttoreitille.

Perämeren hanhet muuttavat niin sanottua läntistä muuttoreittiä. Ne lentävät Suomesta Pohjanlahden yli levähdysalueille Ruotsiin, josta ne jatkavat talvehtimisalueilleen Tanskaan ja Länsi-Eurooppaan.

Suomenlahden linnut taas muuttavat niin sanottua keskistä muuttoreittiä. Ne menevät Suomesta Baltian maiden ja Puolan yli talvehtimisalueilleen Keski-Eurooppaan.

Satakunnan ja Pohjanmaan linnut hajaantuvat molemmille reiteille. Pohjanmaan merihanhista noin kaksi kolmasosaa muuttaa läntistä reittiä ja Satakunnan linnuista noin viidesosa. Loput linnut kummastakin maakunnasta muuttavat keskistä reittiä pitkin.

Lue lisää: Seuraa Metsästäjäliiton kummihanhien muuttoa

Suomalaisten GPS-merihanhien liikkeet elo–syyskuussa. Valtaosa Perämeren linnuista lähtee ennen elokuun loppua, kun taas Etelä-Suomen muutto ajoittuu syys–lokakuuhun ja on karttakuvissa vasta alkamassa.

Perämereltä muutetaan aikaisemmin

Maan eri osissa pesivät linnut paitsi muuttavat eri reittejä, myös ajoittavat syysmuuttonsa eri tavalla. Koko rannikolta ensimmäiset merihanhet voivat lähteä Suomesta jo elokuun alkupäivinä. Nämä varhaisimmat muuttajat edustavat kuitenkin hyvin pientä osaa Suomen merihanhista, eikä niillä ole muuton kokonaiskuvaan juuri vaikutusta.

Perämerellä hanhien muutto käynnistyy toden teolla hieman ennen elokuun puoliväliä, ja toinen huippu muutossa on elokuun 20. päivän jälkeen. Elokuun viimeisinä päivinä Perämerellä on enää hyvin vähän merihanhia. Muutolle lähdettyään Perämeren hanhet lentävät tavallisesti pysähtymättä Ruotsiin Tukholman länsipuolelle, jossa ne tankkaavat aina lokakuulle asti.

Etelä- ja Länsi-Suomessa pesivien merihanhien muuttoaikataulu on varsin erilainen Perämeren hanhiin verrattuna. Ennen syysmuuttoa Etelä-Suomen hanhet viipyvät pitkään Suomessa ja lähtevät muutolle vasta syys-lokakuussa. Ennen muuttoaan ne liikkuvat ympäri Etelä-Suomea ja viihtyvät erityisesti tunnetuilla merihanhien kerääntymisalueilla, kuten Mynämäen Mietoistenlahdella, Kemiönsaaren Sjölaxissa, Salon Viurilanlahdella sekä laajoilla alueilla Länsi-Uudellamaalla.

Muutolle lähdettyään nämä linnut lentävät tavallisesti suoraan lähelle talvehtimisalueitaan Keski-Eurooppaan.

Suomalaisten GPS-merihanhien muuttoreitit. Perämeren hanhet muuttavat läntistä muuttoreittiä (musta) kun taas Suomenlahden ja Saaristomeren hanhet keskistä muuttoreittiä (punainen). Satakunnan ja Pohjanmaan hanhet hajaantuvat molemmille reiteille.

Vaikutus metsästykseen

Metsästyksen kannalta merihanhien muutossa on kaksi oleellista asiaa. Perämeren hanhet eivät esiinny käytännössä lainkaan samoilla alueilla muun Suomen hanhien kanssa. Eteläsuomalainen pyynti ei siten vaikuta Perämerellä pesiviin lintuihin tai päinvastoin.

Toiseksi, Etelä-Suomessa merihanhet ovat vuosittain vähintään kuukauden pidempään metsästettävissä kuin Perämerellä. Hanhenpyyntikausi on siis eteläisessä Suomessa merkittävästi pidempi.

Suomessa siis esiintyy kaksi erillistä merihanhijoukkoa, jotka ovat hyvin eri tavalla metsästettävissä. Metsästyksen sääntelyn kannalta merkityksellistä on, onko merihanhikannan kehitys erilaista maan eri osissa ja onko lintujen kuolleisuudessa eroja eri puolilla maata.

Merihanhikannan tähänastinen kehitys eri puolilla maata tunnetaan puutteellisesti, joskin viitteitä alueiden välisistä eroista on. Tulevasta kannankehityksestä saataneen tietoa Luonnonvarakeskuksen vuonna 2021 aloittamista merihanhilaskennoista.

Merihanhien kuolleisuutta taas tutkitaan parhaillaan Turun yliopistossa. Tutkimuksessa hyödynnetään GPS-lähettimillä ja kaularenkailla merkattuja lintuja eri puolilla rannikkoa. Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että merihanhien kuolleisuus on suurempaa Perämerellä kuin muualla Suomessa. Suurin osa kuolleisuudesta vaikuttaisi tapahtuvan Suomessa, eikä muuttomatkan varrella.

Tutkimusta ovat tukeneet Metsästäjäliitto, Riistakeskus, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, Kartanon Riista Oy, Uittokalusto Oy, G2 Invest Oy, Swarovski Optik ja Raaseporin kaupunki.

Info
Merihanhen muuton tutkimus
  • Vuonna 2019 aloitettu Turun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja lukuisten vapaaehtoisten tutkimushanke.
  • Tavoitteena tuottaa tietoa merihanhen ekologiasta kannanhoidon tueksi.
  • Tähän mennessä merkattu 75 merihanhea GPS-lähettimillä ja yli 400 kaularenkailla.
  • Selvitetty suomalaisten merihanhien jakautumista kahdelle muuttoreitille, talvehtimis- ja levähtämisalueita sekä muuton ajoitusta.
  • Jatkossa tutkitaan merihanhien kuolleisuutta eri alueilla.
  • GPS-lähettimellä merkattuja lintuja voi seurata osoitteessa satelliitti.laji.fi