Merihanhi on suosittu metsästyksen kohde Suomessa lähes koko rannikkoalueella. Merihanhi pesii koko rannikoalueellamme Suomenlahden itäosista Perämeren pohjukkaan asti. Laji on alkanut hiljalleen levittäytyä myös sisämaahan, ja pesintöjä tunnetaan jo usealta sisämaan järveltä ja kosteikolta.
Merihanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma hyväksyttiin AEWA:n (African-Eurasian Waterbird Agreement) osapuolikokouksessa joulukuussa 2018. Merihanhen kansainvälisen kannanhoidon yksi keskeisistä tavoitteista on pienentää tehokkaalla metsästyksellä Länsi-Euroopassa pesiviä suuria paikallispopulaatioita, jotka aiheuttavat merkittäviä maatalousvahinkoja.
Suomessa kannanhoidon tavoitteet poikkeavat osittain Länsi-Euroopasta. Suomessa merihanhia on Länsi-Eurooppaa vähemmän, ja lajin levittäytymistä ja runsastumista on toivottu varsinkin sisämaassa, jonne merihanhia on pyritty levittämään siirtoistutuksilla ja rauhoittamalla laji metsästykseltä.
Kansainvälisen kannanhoidon kannalta on pulmallista, että Pohjois-Euroopassa pesivien merihanhien muuttoreitti kulkee samojen Länsi-Euroopan alueiden kautta, joilla esiintyy suuria paikallispopulaatioita.
Muuttavat ja paikalliset linnut voivat esiintyä samanaikaisesti samoilla alueilla. Suomessa pesivien merihanhien esiintymistä muuton ja talvehtimisen aikana ei tunneta, joten Länsi-Euroopan paikallispopulaatioiden pienentäminen tuo riskin Suomessa pesivien lintujen yliverotuksesta.
- Jotta Suomessa pesivät merihanhet voitaisiin huomioida kansainvälisessä kannanhoidossa, tutkimushankkeessa selvitetään GPS-lähettimiä käyttäen suomalaisten merihanhien muuttoreitit, muuton ajoittuminen, talvehtimisalueet ja muutonaikaiset levähdysalueet, kertoo tutkimushankkeen vetäjä Antti Piironen.
Erot muuttoreiteissä
Tällä hetkellä suomalaisten merihanhien muutosta ja talvehtimisesta tiedetään varsin vähän.
- Pienen rengaslöytöaineiston perusteella länsirannikolla pesivät linnut muuttavat Ruotsin kautta jonnekin Länsi- ja Lounais-Eurooppaan. Kaukaisimmat rengaslöydöt tältä muuttoreitiltä ovat Espanjasta asti, mutta ei tiedetä, missä Suomessa pesivät merihanhet pääasiassa talvehtivat, Piironen kertoo.
Rengaslöytöjen perusteella Suomenlahdella pesivät linnut näyttäisivät muuttavan niin sanottua keskistä muuttoreittiä pitkin Itämeren itäpuolella. Kaukaisimmat rengaslöydöt tältä muuttoreitiltä ovat Välimeren rannoilta Tunisiasta ja Algeriasta.
- Näiden kahden muuttoreitin välinen raja on epäselvä ja myös länsirannikolta rengastetuista linnuista on löytöhavaintoja, jotka sijoittuvat keskisen muuttoreitin puolelle. Toivottavasti GPS-lähettimet selkeyttävät käsitystä suomalaisten merihanhien muutosta ja talvehtimisesta, Piironen sanoo.
Vuonna 2019 käynnistetyssä tutkimushankkeessa merkitään lintuja eri puolilla rannikkoamme Suomenlahdella ja länsirannikolla pesivien lintujen muuttoreittien erojen havainnoimiseksi.
- Tutkimukseen yhdistetään Suomenlahdella ja länsirannikolla pesivien lintujen geneettinen vertailu. Näin saadaan selville, eroavatko eri puolella Suomea pesivät merihanhet geneettisesti, Piironen avaa.
- Harmaahanhiin kuuluva ja suurikokoinen hanhilaji: yleisilmeeltään harmaanruskea.
- Tuntomerkkejä: suuri ja oranssi nokka, lennossa selvästi erottuva siiven yläpinnan vaalea etureuna, äänet karkeat ja samanlaiset kuin metsähanhella.
- Merihanhi pesii koko Suomen rannikolla. Levinnyt myös sisämaan järviin ja kosteikollle.
- Nykyisen pesimäkannan kooksi on esitetty 5000‒6000 paria. Kannan arvioidaan edelleen kasvavan.
- Suosittu metsästyksen kohde lähes koko rannikkoalueella. Saalis vaihtelee noin kolmesta tuhannesta yksilöstä lähes kymmeneen tuhanteen lintuun.
- Pyyntitapa: yleensä kaaveiden ja houkutuspillien avulla pelloilta tai mereltä sekä varta vasten vesilinnustusta varten perustetuilta ruokintapaikoilta.
- Muutto ja pesintä: ensimmäiset merihanhet muuttavat Suomeen helmi-maaliskuun vaihteessa; huippu on noin kuukautta myöhemmin. Etelä-Suomessa poikasten pääjoukot kuoriutuvat normaalisti toukokuun puolessa välissä. Syysmuutto alkaa sorsastuskauden alussa. Pääjoukot poistuvat Suomesta syyskuussa.
- Muuttoa voi seurata osoitteessa https://satelliitti.laji.fi/
