Elämäntapana metsästys

Pohjois-Kymenlaaksossa, Kouvolassa, toimii yksi alueen suurimmista metsästysseuroista, yli 200-jäseninen Jaalan Metsästysseura. Vireää seuraa on luotsannut jo reilut kymmenen vuotta tarmokas nainen, Anu Pentinniemi. 

– Suomalainen metsästys- ja eräkulttuuri ovat niin ainutlaatuisia, että haluaisin niiden säilyvän ja saavan ansaitsemansa arvon, Pentinniemi korostaa.

– Toivon, että osaisimme sopeutua yhteiskunnan muuttuviin olosuhteisiin oman tärkeän tehtävämme ja roolimme säilyttäen. Metsästysharrastuksessa on niin monia osa-alueita, jotka antavat sisältöä ja tuovat hyvinvointia elämään.

Nuorisotyö sydämenasia

Pentinniemen omassa elämässä metsästys ja siihen liittyvä vapaaehtoistoiminta ovat mukana erittäin vahvasti. Seuransa puheenjohtajuuden lisäksi hän on toiminut Metsästäjäliiton Kymen piirin piirihallituksessa 16 vuotta. Aktiivinen tekijä valittiin Kymen piirin Vuoden Erähenkilöksi 2014.

– Kun jostakin innostun, niin tuppaan siihen uppoutumaan kyynärpäitä myöten – olivatpa kyseessä sitten työ-, opiskelu- tai harrastusasiat. Olen aika kova organisoimaan ja järjestelemään, sellainen excel-ihminen, ja otan vastuuta asioista, joten ehkä siksikin päädyn mukaan kaikenlaiseen, Pentinniemi naurahtaa.

Pentinniemi edistää aktiivisin ottein myös Metsästäjäliiton nuorisotoimintaa. Seuraavan Metso-leirin järjestelyt ovat jo täydessä vauhdissa. 

– Nuorisotyö on kaikkein lähinnä sydäntäni ja siksi Metso-leirien suunnittelu, organisointi ja johtaminen ovat pitäneet minut kiireisenä aika monena vuonna. 

Kymessä Metso-leirejä on järjestetty jo vuosikymmenten ajan. Myös eräkerhotoimintaa ja monia muita projekteja nuorten metsästys- ja luontoharrastuksen lisäämiseksi on toteutettu useina vuosina. 

– Yritän opetustyössänikin tuoda metsästys- ja eräkulttuuria sekä luontoharrastusta mahdollisimman paljon esille ja järjestän esimerkiksi erilaisia valinnaiskursseja tai pajoja aiheesta aina, kun mahdollista, sanoo luokanopettajana Kouvolassa toimiva Pentinniemi.

Ampuja, koiraharrastaja ja metsästäjä

Pentinniemi tunnetaan niin ikään taitavana ampujana. 

– Aluksi kiinnostuin juuri ammunnasta metsästysharrastuksen osa-alueena koirien ohella. Kilpailuja en ole ehtinyt kovin aktiivisesti kiertämään, mutta joukkuetrapin kultamitali on taskuun jäänyt vuoden 2007 metsästysammunnan SM-kisoista. 

– Minulla on linnunhaukkukokeiden tuomarikortti ja olen myös ampumakokeen sekä metsästäjätutkinnon vastaanottaja. Erityisesti metsästäjätutkintoa haluaisin hyödyntää enemmän myös työssäni, hän suunnittelee.

Tänä päivänä metsästysharrastus on Pentinniemelle ehkä enemmän elämäntapa kuin harrastus. 

– Minulla on kolmas vuosikymmen metsästäjänä hyvässä vauhdissa. Alkuun innostuin koirista ja ammunnasta, sitten lähdin mukaan hirvijahtiin ja sen jälkeen olen ehtinyt tutustua vähän kaikkeen: kyyhkyyn, sorsaan, jänikseen, peuraan, villisikaan ja pienpetoihin, hän luettelee.

Nykyään Pentinniemen kaiken liikenevän ajan vievät hirvenmetsästys ja metsäkanalinnut sekä suomenpystykorva Pihka.

– Luonnossa liikkuminen oman koiran kanssa on rentouttavaa ja auttaa unohtamaan kaiken epäolennaisen kiireisen arjen vastapainoksi, toteaa Pentinniemi.

– Seuratoiminnassa tai seuruejahdissa taas saa viettää aikaa huumorintajuisessa ja samanhenkisessä seurassa. Saalis ei ole minulle se tärkein juttu, vaikka toki hyvä ja onnistuneeseen riistalaukaukseen päättyvä jahtitapahtuma synnyttääkin hienoja muistoja. 

Koko perheen harrastus

Pentinniemen johdatti aikoinaan metsästysharrastuksen pariin isä Erkki Pentinniemi. Heidän suvussaan on aina ollut paljon metsästäjiä, joten harrastus on ollut vahvasti läsnä eri muodoissaan.

– Myös mieheni metsästää. Teini-ikäisen tyttäreni houkuttelu harrastuksen pariin on vielä työn alla.

Pentinniemi haaveilee toisen koiran hankinnasta, jotta hirvijahtiinkin löytyisi karvainen kaveri omasta taloudesta. Metsästysmaat ovat niin lähellä, että viikollakin ehtii koiran kanssa heittää lenkin silloin tällöin.

– Ne kirpeän kuulaat syyspäivät, kun rauhassa kävelet koiran kanssa kauniissa suomalaisessa luonnossa. Sitten jostain alkaa kuulua koiran haukku. Siinä hetkessä unohtuvat kaikki murheet ja harmit, kun keskittyy vain siihen hetkeen ja tapahtumaan, Pentinniemi kuvailee.

Metsästysseuratoiminta tukee Pentinniemen mukaan vahvasti suomalaista perinnettä suoda kaikille tasavertainen mahdollisuus nauttia luonnosta ja sen antimista.

– Sallitaan kaikille mahdollisuus jatkossakin nauttia luonnon antamasta hyvinvoinnista ja mielenvirkistyksestä. Ei anneta rahan määrittää, kuka voi lähteä mukaan metsästysharrastukseen, vaan huolehditaan siitä, että toiminnan perusperiaatteet säilyvät ja ovat kaikkien ulottuvilla, hän sanoo.

Katse tulevaisuudessa

Pentinniemi haluaa puheenjohtajana ylläpitää vastikään 70 vuotta täyttäneen metsästysseuransa hyvää toimintakulttuuria, katse silti koko ajan tulevaisuudessa mahdollisia muutoksia ennakoiden.

– Toivon vieväni toimintaa eteenpäin hyvällä hengellä. Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja myös metsästysharrastus ja seuratoiminta ovat muutosten edessä. Nykyään direktiivien, lakien ja sääntöjen kanssa toimiminen ja ajan tasalla pysyminen ei ole aina ollenkaan helppoa, hän pohtii.

Pentinniemi sanoo olevansa äärettömän kiitollinen siitä, että heillä on aina ollut seurassa innokkaita ja innovatiivisia sihteereitä sekä aktiivinen johtokunta. Yhteistyöllä ja vastuun jakamisella asiat saadaan sujumaan.

Esikuvakseen Pentinniemi mainitsee seuransa nykyisen kunniapuheenjohtajan Hannu Eerolan.

– Eerola luotsasi seuraamme useamman vuosikymmenen isäni toimiessa sihteerinä. Toivonkin, että pystyn yhteistyössä johtokunnan kanssa säilyttämään ja siirtämään edes pienen osan heidän aikaansaamastaan työstä tuleville sukupolville.