Erja Pekkala on Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirissä ensimmäinen naispuheenjohtaja. Hänen mukaansa metsästysharrastus on hyvällä tiellä kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Naiset ovat tulleet rytinällä mukaan harrastukseen ja ottaneet paikkansa monissa tehtävissä.
Silti tekemistä riittää yhä, jotta jokainen, olipa hänen sukupuolensa mikä tahansa, voi harrastaa turvallisessa ja kunnioittavassa ympäristössä.
Puheenjohtajan oma tie metsästyksen pariin kulki metsästyskoirien kautta. Ensimmäinen oma suomenajokoira oli ratkaiseva askel, jossa erityisesti koiran ja ohjaajan välinen yhteistyö kiehtoi. Myös luonnossa liikkuminen on ollut hänelle aina tärkeää.
Metsästys kiinnosti, mutta nimenomaan koiran kanssa toimiminen, yhteinen tekeminen ja lajin monipuolisuus veivät mukanaan.
Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys
Naistenpäivän lähestyessä on hyvä tarkastella naisten asemaa yhteiskunnassa. Maailmassa on edelleen paljon naisia, joilla ei ole perusoikeuksia, mahdollisuutta päättää omista asioistaan tai elää turvallisessa ympäristössä. Pekkalan mukaan Suomessa on jo paljon naisia, joilla on vahva asema ja tasa-arvo toteutuu monessa muodossa. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa – myös meillä kotimaassa.
– YK:n mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi 15 vuotta täytettyään. Tämä on järkyttävä määrä. Lisäksi taloudellisesti ajateltuna naisen euro on yhä Suomessa noin 84 senttiä miehen eurosta, Pekkala taustoittaa.
Pekkalan oman kokemuksen mukaan metsästyksessä naisia on pääsääntöisesti kannustettu. Seuroissa ollaan usein jopa ylpeitä siitä, että mukana on nuoria naisia, myös johtotehtävissä. Naisten läsnäolo vaikuttaa myös metsästyksen julkikuvaan. Se murtaa mielikuvaa yksipuolisesta, kovasta lajista ja tuo esiin perheiden, äitien ja nuorten yhteisen harrastuksen. Metsästys ei ole vain saalistamista, vaan siihen kuuluu luonnossa liikkuminen, yhdessäolo ja riistakannoista huolehtiminen.
– Itse en ole koskaan kokenut sellaista, että minua olisi vähätelty tai kohdeltu huonosti siksi, että olen nainen. Minulle on kuitenkin kerrottu tilanteista, joissa näin on tapahtunut, mutta haluan uskoa siihen, että kyseessä ovat yksittäistapaukset ja metsästäjien yhteisössä naisiin suhtaudutaan kuin keneen tahansa metsästyskaveriin, hän sanoo.
Puheenjohtaja tunnistaa, että metsästyksessä naisten kynnys aloittaa voi joskus olla korkeampi kuin miesten, etenkin tilanteissa, joissa ollaan vielä opettelemassa. Ampumaradalle ensimmäisiä kertoja tuleva nainen saattaa jännittää aseen käsittelyä ja omaa osaamistaan. Ajatus siitä, että joku arvioi tai nauraa, voi estää mukaan lähtemistä. Siksi naisille suunnattu toiminta on Pekkalan mukaan perusteltua. Kyse ei ole eriyttämisestä, vaan kynnyksen madaltamisesta ja turvallisen oppimisympäristön tarjoamisesta.
Pekkalan mukaan tasa-arvoa ei pidä missään tapauksessa pitää itsestäänselvyytenä. Se on arvo, jota tulee vaalia.
– Meidän vahvojen naisten tulee huolehtia siitä, että työ naisten tasa-arvon eteen jatkuu ja pidämme niiden puolia, jotka eivät siihen itse kykene.
– Pitää muistaa, että historiallisesti katsottuna me naiset olemme olleet keskeisessä roolissa perheyhteisöjen ruokaturvan takaajina. Naiset ovat osanneet metsästää jo jääkaudelta lähtien. Toivon, että tänä päivänä jokainen mies kohtelee naisia tasa-arvoisesti, eikä yksikään mies ota kontolleen esimerkiksi sitä, että puoliso ei niin halutessaan pääse aloittamaan metsästysharrastusta, hän painottaa.
Hallitus työkaluna, ei statuksen merkkinä
Koiraharrastuksen ja toimittajan työn yhdistäminen toimi ponnahduslautana järjestökentälle ja tehtäviin metsästyskoirien rotujärjestöissä. Näin mukaan tulivat myös erilaiset metsästyslajit, ja kiinnostus laajeni vähitellen koko metsästyksen kenttään, vaikka omassa perheessä ei koskaan metsästetty.
Pekkala pyydettiin Pohjanmaan piirin puheenjohtajaksi. Tänä keväänä on takana vasta ensimmäinen kaksivuotiskausi. Hän kuvaa tulleensa tehtävään “suoraan pystymetsästä”. Jonkinlaista tuntumaa Metsästäjäliittoon oli tullut Jahti-lehden avustajana toimimisen kautta.
Ulkopuolelta tulo hallituspöytään toi mukanaan tuoreita näkökulmia ja halun tarkastella toimintatapoja avoimesti. Tämän johdosta hänellä ei myöskään ollut piintyneitä toimintatapoja tai valmiita käsityksiä siitä, miten asioita “aina on tehty”.
– Usein ajatellaan, että hallitustyöhön ja puheenjohtajuuteen edetään pitkän kokemuksen ja sisäisen urapolun kautta, mutta reitti voi olla myös toisenlainen, Pekkala sanoo.
– Opettelua on ollut paljon. Kahdessa vuodessa ei ehdi omaksua kaikkea, vaan asioihin on perehdytty vähitellen ja käytännön kautta. Rohkaisen kuitenkin kaikkia, joita yhdistystoiminta kiinnostaa, pyrkimään myös vaikuttajien tehtäviin. Hallitukset ja toimikunnat tarvitsevat sekä pitkää kokemusta että uusia ihmisiä, jotka tuovat mukanaan tuoreita ideoita, hän kannustaa.
Puheenjohtaja kertoo saaneensa hyvän vastaanoton piirin miehiltä. Hän ei ole koskaan joutunut miettimään, johtuuko joku vastaus tai toiminta sukupuolesta.
– Meillä on ollut valtavan hyvää hallitustyöskentelyä, vaikka olinkin alkuun hallituksen kokouksissa ainoa nainen. Tokihan se vaatii tietynlaista rohkeutta lähteä puheenjohtajaksi. Olen valtavan ylpeä siitä, että meillä on useita hyvin nuoriakin naisia metsästysyhteisössä mukana tekemässä, vaikuttamassa ja johtamassa.
Puheenjohtajana Pekkala haluaa korostaa yhteistyötä ja tekemisen kulttuuria. Hänen mielestään järjestöjen hallitusten tulisi tänä päivänä olla ahkeria työrukkasia statuspaikkojen sijaan.
– Järjestöjen toimintaan ei ole nykyään liikaa tulijoita. Hallituksessa istuminen ei saa olla pelkkä arvonimi, vaan vastuullinen tehtävä, jossa osallistutaan ja näytetään esimerkkiä.
Hän haluaa murtaa käsitystä siitä, että piirin hallitus olisi etäällä kentästä tai toimisi “norsunluutornissa”. Päinvastoin puheenjohtaja haluaa, että piiri toimii yhteistyössä liiton, seurojen, metsästäjien ja sidosryhmien kanssa.
– Toiminnan tulee olla joustavaa ja neuvottelukykyistä. Tällä samalla alustalla meitä toimijoita on niin paljon, ettei kaikkien kannata samaa pyörää moneen kertaan keksiä. Yhteistyöllä saavutetaan päämääriä paremmin.
Edunvalvonta – näkymätön mutta ratkaiseva
Keskeisin syy Metsästäjäliittoon kuulumiselle Pekkalan mukaan on edunvalvonta, jota ei aina ole helppoa mieltää jäseneduksi.
– Joku sanoi jossakin, että eihän ihminen, joka ostaa sukset, liity kuitenkaan Hiihtoliittoon. Vertauksella haettiin sitä, että miksi pitäisi liittyä rotujärjestöön, jos hankkii koiran. Samaa kipuilua varmasti voidaan ajatella myös metsästyksen osalta – miksi pitäisi liittyä liittoon, jos haluaa vain metsästellä, Pekkala kertoo.
Hän muistuttaa, että vaikuttamistyö tapahtuu usein kulisseissa. Yksittäinen seura tai metsästäjä ei voi osallistua neuvottelupöytiin samalla tavalla kuin valtakunnallinen järjestö, eikä näin pysty vaikuttamaan esimerkiksi suurpetopolitiikkaan tai valmisteilla olevaan lainsäädäntöön.
– Kaikkea ei tuoda julkisesti esiin, eikä jokaista neuvottelua tai lausuntoa mainosteta. Silti taustalla tehdään jatkuvaa työtä. Edunvalvonta ei ole konkreettinen esine tai euroina mitattava hyöty, vaan pitkäjänteistä vaikuttamista, joka turvaa harrastuksen tulevaisuutta, ja jonka vaikutukset ovat usein suurempia kuin alennuskorteilla tai bonuksilla, hän alleviivaa.
Yhteisöllisyys on tulevaisuuden voima
Yhdistystoiminnalla on myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. Vaikka kaikki metsästyslajit eivät ole sosiaalisia, järjestötoiminta kokoaa ihmisiä yhteen. Se tarjoaa alustan nuorisotyölle ja opettaa käytännön taitoja: kokouskäytäntöjä, vastuunkantoa ja yhteistyötä. Piirit ja liitto liikuttavat suurta määrää nuoria, ja luonnossa liikkumisen mahdollistaminen on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä.
Yhteiskunnan muutokset tuovat jatkuvasti uusia haasteita. Ilmastonmuutos, ympäristön muutokset, kaupungistuminen ja muuttuvat asenteet vaikuttavat metsästykseen. Siksi yhteisöllisyys ja järjestäytyminen ovat hänen mukaansa entistä tärkeämpiä. Samalla eettisen ja puhtaan ruoan arvostus kasvaa, ja eräily nähdään elämyksenä.
– Metsästys on yhä useammin osa tätä laajempaa luontokokemusta. Liiton ja piirin tehtävä on tarjota sateenvarjo, jonka alla toimitaan ja huolehtia edunvalvonnasta, mutta kentän voima syntyy osallistumisesta.
Pekkalan viesti on selkeä: metsästysharrastus tarvitsee yhteistyötä, avoimuutta ja tekijöitä. Yhdessä toimien haasteisiin voidaan vastata ja kaikki harrastajat ovat samalla viivalla.
– Metsästys tarvitsee rohkeutta uudistua ja kykyä katsoa asioita myös oman kuplan ulkopuolelta. Tarvitsemme lisää tekijöitä – ja etenkin naisvoimia, puheenjohtaja summaa.
Pohjanmaan piirin toimikuntatyöskentely on monipuolista ja aktiivista.
Piirin kilpailutoimikuntaa pitävät kiireisenä lukuisat eri ase- ja liikuntalajien kisat, ja nuorisotoimikunta mahdollistaa vuosittain suurelle määrälle nuorisoa osallistumisen metsästykseen ja eränkäyntiin.
Piirissä on myös naistoimikunta, joka järjestää naisille suunnattuja tapahtumia ja koulutuksia. Yksi esimerkki on viime vuonna naisille järjestetty metsästysammunnan ABC-koulutus, joka ylitti kaikki odotukset.
Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin toimintaa voit seurata:
Jahtimedia on Metsästäjäliiton verkkomedia.
