Jännitys kuuluu asiaan
Jännitys ei ole pelkästään psyykkinen tila, vaan se vaikuttaa merkittävästi myös kehoosi. Jännitys on normaali tunne, eikä sen tunteminen ole heikkouden merkki. Jännitys valmistaa kehoasi toimintaan ja nostaa vireystilaasi parantaakseen suorituskykyäsi.
Kova jännitys voi olla kiusallista ja häiritä, mutta se on täysin luonnollinen tila ja viestii siitä, että tuleva tapahtuma on sinulle merkityksellinen monin tavoin. Hyväksy jännityksesi ja muista että se on luonnollinen reaktio, jonka tarkoitusperät juontavat kauas evoluutiohistoriaan.
Metsästyksen alkuaikoina pyyntivietti oli ainakin yhteisötasolla välttämätön selviytymisen kannalta, ja metsästystaito saattoi ratkaista eloonjäämisen. Nykypäivänä metsästyksestä on tullut harrastus, mutta se kolkuttelee edelleen ihmisen perusvaistoja.
Syvälle juurtunut pyyntivietti on omiaan herättelemään primitiivisiäkin tuntemuksia, eikä näin ollen ole lainkaan yllättävää että jännitys on varmasti yleisimpiä metsästäjän kokemia tuntemuksia metsästystapahtumien keskellä.
Jännitys vaikuttaa myös fyysisesti
Kun ihminen kohtaa jännittävän tilanteen, keho reagoi siihen automaattisesti ja joskus tiedostamatta. Keho vapauttaa adrenaliinia, sydämen syke kiihtyy ja lihakset jännittyvät. Samasta syystä hienomotoriset operaatiot muuttuvat haastavammiksi, ja suuremmat liikkeet ylikorostuvat. Näiden reaktioiden ymmärtäminen avittaa toimimaan käytännön tilanteissa.
Ennakointi ja varusteiden hiominen siihen kuntoon että jännityksen keskellä niiden kanssa ei tarvitse enää säätää, varmistavat että itse riistatilanne ei mene mönkään metsästäjän turatessa vapisevin käsin. Käytä etukäteen aikaa uusien varusteidesi käytön opetteluun, ja tarvittaessa vaikka tuunaa ne sellaisiksi että niiden käyttö onnistuu vaikka sormesi muuttuisivat kasaksi nakkimakkaroita.
Valmistautuminen
Jännittäviin tilanteisiin valmistautuminen ei välttämättä eroa haastavaan urheilusuoritukseen valmistautumisesta. Fyysiset valmistautumistoimenpiteet, harjoittelu ja rutiinien rakentaminen mahdollistavat onnistumiset, mutta myös henkinen valmistautuminen ja suorituksen läpikäynti etukäteen mielessään ovat erittäin tärkeitä. Käytännön tasolla metsästysharrastuksessa näitä asioita harjoitellaan ampumaradalla, harjoittelemalla varusteiden käyttöä etukäteen kotona ja liikkumalla monipuolisesti.
Henkinen valmistautuminen voi yhtä lailla olla monipuolista, ja esimerkiksi allekirjoittaneen tapauksessa auttavat etukäteen passipaikalla mietityt päätökset - “Jos se tulee tuolta, odotan että se lähestyy tuohon asti”, tai “jos se juoksee, en edes harkitse yrittäväni”. Etukäteen itsensä kanssa sovitut rajat ja toimintatavat vähentävät stressiä ja samalla laskevat kynnystä toimia.
Erityisesti harjoittelu ja valmistautuminen auttavat myös jännityksen alla ja stressitilanteessa toimimiseen. Valmistautuminen poistaa epävarmuutta ja parhaassa tapauksessa fyysinen suoritus tapahtuu kuin autopilotin ohjaamana, jännitti tai ei.
Epämukavuusalueella on hyvä olla
Jännitys on erityisen läsnä asioita ja tapahtumia tehtäessä ensimmäistä kertaa, ja sen syntymisessä epävarmuus on yksi olennainen elementti. Suuri osa rmetsästäjiistä todennäköisesti muistaa ensimmäisen riistatilanteensa, ja varmasti muistaa myös jännittäneensä.
Ensimmäiset riistatilanteet ovat uusia, mutta kokemuksen karttuessa metsästystilanteisiin tulee tuttuutta ja kohdatuissa tilanteissa alkaakin olla jo keskenään samanlaisia elementtejä. Pitkän kokemuksen ja lukemattomien kokemusten jälkeen moni jopa saattaa lähteä hakemaan riistatilanteisiin lisähaasteita asevalinnoilla tai metsästystapaa vaihtamalla.
Samalla metsästäjä puskee aktiivisesti epämukavuusalueelle ja laajentaa mukavuusaluettaan. Ihminen sopeutuu nopeasti - aktiivisesti itsensä haastaminen pienentää kynnystä uusien asioiden tekemiseen ja samalla uuden kohtaamisesta tulee helpompaa. Mökkihöperö paranee astumalla ulos ja suuntaamalla torille, jännittäjää kehittää itsensä altistaminen.
Kehitä itsellesi rauhoittumiskeinoja
Mikäli jännitys kuitenkin tuntuu välillä ylitsepääsemättömältä, voit testailla ja harjoitella erityyppisiä rauhoittumisrutiineita. Joku on ehkä kuullut aikanaan, esimerkiksi opiskeluaikoina ennen tärkeitä kokeita tehtävästä niksistä jossa toisen käden peukalolla ja etusormella puristetaan toisen käden peukalon tyveä. Peukalontyven puristuksen pitäisi rauhoittaa ja parantaa keskittymiskykyä.
Joku toinen voi vannoa pitkän ja rauhallisen sisään- ja uloshengityksen nimeen tai viedä itsensä mielessään rauhoittavaan sielunmaisemaansa. Tärkeintä lienee että löytää itselleen tavan ohjata ajatuksia pois jännittävästä asiasta ja katkaista jännittyneisyyden kierrettä.
Liike on lääke
Säännöllinen liikunta on tehokas keino vähentää stressiä ja jännitystilaa. Liikunta vapauttaa kehon luonnollisia mielihyvähormoneja joista osa auttaa esimerkiksi tunteiden hallinnassa. Aktiivinen ja monipuolinen liikunta ylläpitää siis sekä toimintakykyä että kykyä hallita tunteitaan ja toimintaansa vaihtelevissa tilanteissa.
Metsästys on erittäin monipuolinen harrastus tai elämäntapa joka tarjoaa harrastajasta toiseen vaihtelevasti erilaisia iloja. Metsästys on vahvasti myös kokemuksellinen harrastus ja tuottaa tekijälleen voimakkaitakin tuntemuksia. Erilaisiin tilanteisiin sopeutuminen, toimiminen paineen alla ja esimerkiksi juuri jännityksen hallinta ovat keskeinen osa metsästystaitoja.
Tietoinen harjoittelu voi auttaa metsästäjiä parantamaan näitä taitoja, nauttimaan metsästyksestä entistä enemmän ja heijastaa hyvää myös metsästysharrastuksen ulkopuolelle.
