Ammunnasta on tullut Eljas Koljoselle tavoitteellinen harrastus. Takana ovat ensimmäiset kilpailut kasa-ammunnan pistelajeissa. Aiemmin aktiivisesti jalkapalloa harrastanut miehenalku joutui polvivamman vuoksi luopumaan lajista vuoden 2017 lopussa. Oli aika lähteä kokeilemaan mielessä jo pitempään ollutta ampumaharrastusta.
- Liityin Vaasan Ampujiin ja aloitin säännöllisen harjoittelun. Innostuin ilmakivääriammunnasta ja nyt treenaan kilpailumielessä yhdestä kolmeen kertaan viikossa, hän kertoo.
Hyvä ampumataito on perusta metsästykselle
Ampumaharrastuksen pontimena toimi myös oman äidinisän, papan, malli.
- Pappa on harrastanut monipuolisesti metsästystä ja hän on myös kilpaillut ammunnassa. Sieltä se into on osaltaan tähän harrastukseen lähtenyt. Iso apu oli, kun sain käyttööni papan vanhan, 1980-luvulta peräisin olevan, ilmakiväärin. Ei tarvinnut heti harrastuksen alkumetreillä hankkia kalliita varusteita, Eljas miettii.
Sain käyttööni papan vanhan, 1980-luvulta peräisin olevan, ilmakiväärin
Arpaonni suosi tuoretta lajin harrastajaa Suomen Metsästäjäliiton järjestämän metsästysammuntakyselyn voittoarvonnassa.
- Alaikäinen kun olen, en voinut ottaa vastaan palkintona ollutta pienoiskivääriä. Mutta koska saan käyttää papan asetta harjoitteluun, ei se niin harmita. Arpavoittona saamallani Eräkontin lahjakortilla aion hankkia erävarusteita, hän kertoo.
Papalta saatu 1980-luvulta peräisin oleva ilmakivääri on auttanut Eljas Koljosen ampumaharrastuksen alkuun. Nuorelle on iso säästö, kun harrastukseen on voinut tutustua laina-aseella ennen oman hankintaa.
Metsästysseuran jäsenyys onnenpotku
Luonnosta nauttivalle ammunnan harrastajalle oli luontaista hakeutua myös metsästyksen pariin. Mutta metsästämään voi päästä vain, jos omaa metsästysoikeuden, joka taas yleensä edellyttää jäsenyyttä metsästysseurassa. Jäsenyyden saaminen taas voi olla vaikeaa, jos ei tunne seuran jäseniä eikä omista alueelta maata. Kun omat vanhemmat eivät metsästä eivätkä tunne aiheeseen liittyviä käytäntöjä, harrastamisen alkutaival voi olla haastava.
Eljas aloitti metsästäjätutkinnon suorittamisella. Koska lähistöllä ei ollut kursseja tarjolla, hän tilasi tutkinnon oppimateriaalit verkosta. Tutkinto meni asiaan paneutuneelta heittämällä läpi, lähes täysin pistein.
Samana syksynä hänellä oli onnekas kohtaaminen marjametsässä paikallisen metsästysseuran Smedsby-Böle Jaktförening rf:n sihteerin kanssa.
- Olin miettinyt vanhempien kanssa, että haen papan pitkäaikaisen metsästysseuran jäsenyyttä, jos en kotiseudun seuroihin pääse. Välimatkan takia olisi kuitenkin vaikea päästä jahtiin Nurmoon. Mutta onneksi puolukassa ollessani tapasin metsässä lähiseuran sihteerin. Juteltiin ja kerroin halustani päästä metsästysseuraan jäseneksi.
Juttutuokion jälkeen Eljas postitti Suomen Metsästäjäliiton verkkosivuilta löytämänsä jäsenanomuslomakkeen seuralle. Kuukausien odotus palkittiin, kun hänet vuosikokouksen yhteydessä helmikuussa hyväksyttiin haastattelun jälkeen koejäseneksi seuran käytännön mukaisesti.
Toivon, että saan sitten kokeneilta seuramme jäseniltä apua ja neuvoja
- Vuoden koejäsenyyden jälkeen voin sitten saada varsinaisen jäsenyyden, hän selvittää.
Vaikka yksi iso kynnys metsästysharrastuksen alkutaipaleella, metsästysseuran jäsenyys, on nyt Eljaksen osalta ylitettynä, jahtiin pääseminen vaatii vielä järjestelyjä. Kun nuorella eränkävijällä ei ole ikää ajokorttiin eikä aseeseen, paljon vastuuta harrastuksen onnistumisesta lepää vanhempien lisäksi kokeneempien metsämiesten harteilla.
- Odotan kovasti syksyä. Toivon, että saan sitten kokeneilta seuramme jäseniltä apua ja neuvoja. Metsästäjätutkinnon suorittaminen ei vielä paljoa auta, kyllä se käytännön kokemus ja opastus on tosi tärkeää, hän pohtii.
Eljas Koljosen haaveena on hankkia tulevaisuudessa jahtikaveriksi suomenpystykorva. Toistaiseksi kylkeä lämmittää perheen lemmikki länsigöötanmaanpystykorva Messi.
Alaikäiselle aseen hankinta on vaikeaa
Nyt kun ampumaharrastus on vienyt nuorenmiehen mukanaan ja metsästys on mahdollista aloittaa, oman aseen hankinta on ajankohtaista. Alaikäisen metsästysharrastuksen haasteena on paitsi välineiden kalleus, myös aseluvan saamisen vaikeus. Aselupaehtojen mukaan 15 vuotta täyttänyt voi saada rinnakkaisluvan aseeseen vanhempien suostumuksella.
Kaikki metsästysmuodot kiinnostavat
- Vanhempien kanssa on sovittu, että ensi kesänä selvitetään mahdollisuutta hankkia oma ase. Lupien kanssa meillä on melkoinen selvitystyö tehtävänä, Eljas huokaisee.
Haaveissa on hankkia kilpailukäyttöön pienoiskivääri. Metsästysaseen osalta tyyppi riippuu siitä, mitä Eljas pääsee seurassaan metsästämään.
- Kaikki metsästysmuodot kiinnostavat. Seuran hirviporukassa kuulemma ainakin olisi tilaa.
Luontoelämyksiä metsistä
Eljas viettää vapaa-aikansa mieluiten luonnossa. Kamera on usein mukana päivittäisillä kävelyillä Messi-koiran kanssa tai pidemmillä yöretkillä ja vaelluksilla. Kuvia hän jakaa sosiaalisessa mediassa.
Kesän suunnitelmissa on myös osallistua jollekin Metso-leireistä
- Olen saanut yhden ystävänikin innostumaan vaelluksesta ja hänen kanssaan on suunnitelmissa ensi kesänä lähteä patikoimaan Karhunkierrokselle. Kesän suunnitelmissa on myös osallistua jollekin Metso-leireistä.
Omalla Youtube-kanavallaan Eljas esittelee retkeilyharrastustaan ja luontokuviaan. Yksi videoista esittelee ilmapistoolille tarkoitettua liikkuvaa maalitaulua, jonka hän on itse rakentanut. Nuoressa metsämiehessä löytyy paloa lajiin!
Nuoret metsästäjät ovat harvassa
Ammuntaharrastuksen parissa ei muita nuoria juuri näy. Samoin metsästysseurassa Eljas on porukan nuorin. Maaseutuympäristössä suhtautuminen metsästyskulttuuriin on kuitenkin positiivista.
Aktiivinen metsästäjänalku on oiva sanansaattaja puhumaan nuorisolle metsästysharrastuksesta
- Kaverit ovat maininneet erikoisen harrastuksen löytämisestä ja pitävät sitä hienona lajina. En ole kielteisiin asenteisiin törmännyt.
Aktiivinen metsästäjänalku on oiva sanansaattaja puhumaan nuorisolle metsästysharrastuksen merkityksestä ja hyvistä puolista.
- Olen joskus koulutehtävässä päässyt kertomaan metsästyksestä. Luonnossa liikkumisesta ja siitä, että eränkäyntitaidot ovat olleet menneisyydessä suomalaisten elinehto ja meillä on niissä pitkät perinteet. Riistanhoitotyö sekä hirvikolareiden ja taimivahinkojen ehkäiseminen ovat metsästäjien hyvää työtä kaikkien eteen. Kaikki riistakannat täytyy pitää sopivan kokoisina ja samalla elinvoimaisina, Eljas summaa.
