Taigametsoja Metsästysmuseolla

Teksti: Eija Vallinheimo  Valokuvat: Martti Rikkonen ja Eija Vallinheimo  04.02.2020
Sääsket metson kimpussa
Metsolla on erityisasema lintujemme joukossa. Se on riistamaidemme ylpeys ja salomaiden symboli ja samalla suurin metsäkanalintumme. Metso on myös valokuvaaja Martti Rikkosen lempiaihe.

Metso on ollut tärkeä lintu jo muinaissuomalaisille metsästäjille, siksi metso on pitänyt paikkansa myös Metsästäjäliiton uudessa tunnuksessa. Vanhojen uskomusten mukaan homenokkia ei saanut pilkata niiden noitaluonteen takia metsällä ollessa, sillä se olisi vienyt saalisonnen.

Metso on kiehtonut myös inarilaista Martti Rikkosta jo vuosikymmeniä. Tähän on hänen mukaansa syynä Rikkosen isän kertomat metsästystarinat, joissa metso oli usein pääroolissa. Rikkosen kiinnostuksesta kertoo myös se, että ensimmäinen lintu, jonka hän muistaa nähneensä oli punapukuinen koppelo. 

Vuonna 1986 alkanut metsojen kuvaaminen on jatkunut nykypäivään saakka ja tänä aikana Rikkosen kamera on vanginnut kymmeniätuhansia kuvia metsosta. Metsästysmuseossa avautunut näyttely koostuu kokonaan ennen näkemättömistä kuvista, joissa metso näyttäytyy sekä luontokuvauksen kohteena että metsästäjien tavoittelemana saaliina.

– Metsot on valokuvattu pääsääntöisesti Inarissa, jossa soidinaika on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellinen. Siellä metsot ovat soitimella aivan vaarojen laella ja hangella. Suurin osa kuvista on otettu keskellä yötä, jolloin Lapissa on valoisaa, Martti Rikkonen kertoo.

 

Valokuvaaja Martti Rikkonen Taigametsojen edessä
Valokuvaaja Martti Rikkonen taigametsojen kanssa.

 

Metso on myös Rikkosen aseen tähtäimessä

Martti Rikkonen on paitsi luontokuvaaja ja lintuharrastaja, myös metsästäjä. Niinpä myös haulikon tähtäin kohdistuu välillä metsoon.

Käyn kuitenkin metsällä aivan eri paikoissa kuin valokuvaan. Toinen sääntö on se, että aikuista mustaa mehtokukkoa en ottaisi hengiltä. Pidän huolta siitä, että ammun vain nuoria lintuja. Tämä siitä huolimatta, että Inarissa on tällä hetkellä hyvät metsokannat, eikä esimerkiksi ilmastonmuutos uhkaa metsoa samalla tavalla kuin vaikkapa riekkoa tai teertä.

Näyttelyn kuvissa näkyy myös Rikkosen jo edesmenneet pohjanpystykorvat Nappi ja Pihka. Haukkuvan lintukoiran käyttö metsästyksessä on vanhaa perua.

Metsokukon tavoittaminen sähköistää paitsi metsästäjän, myös riistaverisen pystykorvan erityisellä tavalla. Taigametsossa on taikaa.

Suomen Metsästysmuseon näyttelykausi käynnistyi 30.1.2020 Taigametsot- valokuvanäyttelyllä ja uuden jousimetsästysdioraaman avaamisella.

Info
Maksutta Metsästysmuseoon

Suomen Metsästysmuseo
Tehtaankatu 23 A
Riihimäki

www.metsastysmuseo.fi

Avoinna
31.8. asti ti–su klo 10–17
1.9.–31.12. ti–su klo 10–16
Maanantaisin suljettu

Voimassa olevalla metsästyskortilla vapaa pääsy.