Pyy on pieni ja helposti huomaamaton kanalintu, jonka läsnäolon useimmiten havaitsee vain matalana pörähdyksenä sen siivetessä kulkijaa karkuun. Yleisväriltään harmahtava sepelkyyhkyn kokoinen siivekäs osaa piilotella taitavasti ja tuntuu joskus kadonneen täysin olinpaikoiltaan, kunnes kirkas, kuulas syysaamu saa sen kielenkannat herkeämään ja pyy viheltää pakahtumaisillaan pitkälle aamupäivään.
Pyyn pillittäminen haastaa ja tarjoaa elämyksiä
Pyy, kuten moni muukin riistaeläin, on usein arvaamaton. Koska pyy ei läheskään aina pörähdä pillittäjän luokse tai edes vastaile kutsuun, palkitsee se pillittäjän elämyksillä ja onnistumisen tunteella ottaessaan vihdoin kontaktia pillittäjään.
Pyyn pillityksessä yhdistyvät luonnonlukutaito, kärsivällisyys ja kyky jäljitellä linnun omaa soitantaa. Kun olosuhteet ovat oikeat ja pillitys onnistuu, pyy tulee usein aivan lähelle – joskus jopa parin metrin päähän tai suoraan metsästäjän yläpuolelle puuhun. Onpa pyy kerran laskeutunut pillittäjän repullekin.
Pyylle mieluisat elinympäristöt
Pyy viihtyy rauhallisissa, tiheissä sekametsissä, joissa sekä aluskasvillisuus että suurempikin puusto tarjoaa suojaa. Erityisen hyviä paikkoja ovat usein rehevät puronvarret, kosteapohjaiset notkelmat ja vanhat kuusikot.
Kanahaukka on pyyn pääsaalistajia, jonka tähden pyy välttelee aukeita, joilla sen on vaikeampi pysyä piilossa. Pyytä kannattaakin siis etsiä paikoista, joissa näkyvyys on rajallinen, vaikkakin ampumamatkat ovat tällöin lyhyitä ja sopivat aukot harvassa – näillä sijainneilla saat kuitenkin linnun parhaalla todennäköisyydellä tulemaan luoksesi.
Tärkeintä pillityksessä ei ole pillin materiaali vaan pillin hallinta.
Pyypillistä
Pyille on tarjolla useita erilaisia pillejä, joista valtaosa jäljittelee täysin samaa kutsuääntä.
Metalliset, ohuet pillit antavat kirkkaan ja kauniin äänen, mutta moni näistä on harmillisen herkkiä tukkeutumaan, ja usein saattavat vaatia kevyttä muokkausta soidakseen hyvin. Pillin kieli on onneksi useimmissa näkyvissä ja sen ilmarakoa voi varovasti koettaa säätää vaikkapa nuppineulalla. Sitoessasi pilliä naruun, varmista ettei naru tuki pillin takapään aukkoa, sointi loppuu nimittäin siihen.
Muoviset pillit tarjoavat hieman erilaista äänimaisemaa ja ovat usein hieman kovaäänisempiä. Osa valmistajista tarjoaa myös erikseen koiras- ja naaraspyyn ääntä jäljitteleviä pyypillejä. Muovipillit ovat usein vähemmän alttiita tukkeutumiselle, mutta joidenkin kanssa saa olla tarkkana, ettei pillitys ole liian kovaäänistä, ja usein näillä pilleillä voi olla haastavaa saavuttaa täysin yhtä korkeaa sointia kuin itse pyyllä on.
Perinteinen sulkapilli valmistetaan metson siipisulasta. Perinteinen sulkapilli on klassikko mutta vaatii tekijältään käsityötaitoja eikä ole kaupallisesti saatavilla. Perinteitä vaalivalle on sulkapilli kuitenkin ykkösvalinta.
Tärkeintä pillityksessä ei kuitenkaan ole pillin materiaali vaan pillin hallinta. Harjoittele äänen voimakkuutta, kestoa ja rytmiä, kunnes kutsu kuulostaa aidolta ja elävältä – kuuntele mahdollisuuksien mukaan oikean pyyn kutsua ja pyri jäljittelemään sitä.
Varovasti paikalle
Pillityspaikkaa etsiessäsi on fiksua liikkua rauhallisesti ja hiljaa, asettua sopivan paikan löydettyäsi vaikkapa puun alle suojaan odottamaan mukavaan asentoon ja antaa ympäristön hetki rauhoittua. Valitse etukäteen kohta, josta ampuma-asento on luonteva, jotta pyyn pörähtäessä esiin voisit välttää suuria liikkeitä.
Muista, että liike paljastaa pillittäjän ennen ääntäkin, joten asetu asentoon, jossa pystyt olemaan paikallasi jo ennen ensimmäistä kutsua ja liiku sen jälkeen vain, jos on aivan pakko. Jos pyy vastaa, pysy hiljaa paikallasi ja vastaa pyylle takaisin pienen hetken jälkeen, mutta älä liiku – sopivalla tuulella ollessaan pyy voi olla äärimmäisen varovainen. Mikäli et saa pyytä vastaamaan tai tulemaan luoksesi 20–30 minuuttiin, voit hyvin liikkua eteenpäin etsimään seuraavaa paikkaa.
Soveltuva ase
Pyyn metsästyksessä pienikin on riittävästi. Haulikko toimii hyvin erityisesti tiheämmässä maastossa, valitse kuitenkin pieni haulikoko ettet turhaan riko lintua liikaa. Kiekkojen ampumiseen käytettävät haulipatruunat ovat pyyjahtiin aivan riittäviä kunhan ampumamatkat pidetään järkevinä. Mikäli pyy tulee aivan liki on hyvä kohdistaa tähtäys selkeästi pään puoleen ettei arvokasta, syötävää riistaa mene haaskioon.
Pienoiskivääri toimii pyyjahdissa myös hyvin ja on ihanteellinen hieman avoimempaan metsikköön, esimerkiksi vanhaan, pehmeän kumpuilevaan kuusikkoon. Pienoiskivääri ei kuitenkaan siedä maalin edessä risuja, joten ampumalinjan on oltava täysin esteetön. Asevalinta määrittelee siis hieman myös sitä minkälaiseen kohtaan sinun kannattaa jäädä pillittämään. Haulikolla voit puskea melkoiseen tiheikköön, pienoiskiväärillä on parempi jäädä aukeampaan kohtaan.
Parhaimmat ajankohdat pillitykselle
Pyy on aktiivisimmillaan aamuhämärässä ja iltahämärässä. On myös tärkeää, että metsä on rauhallinen ja äänet kantavat hyvin. Kirkkaalla pakkassäällä pyy reagoi usein paremmin myös keskellä päivää – tuulisella ja sateisella säällä pillittäminen on allekirjoittajan havaintojen mukaan useimmiten melko turhaa.
Mikäli kuitenkin suuntaat pyymetsälle keskellä päivää tai hieman tuhnuisemmalla kelillä, varaudu siihen, että pyy ei vastaile, vaan saattaa vain vipeltää maata pitkin kurkkaamaan äänen lähdettä. Pyypillin ääni ei myöskään kanna kauas tuulisellä kelillä.
Pukeudu sopivasti
Pyyn pillittäjälle on eduksi pukeutua oikein. Vältä kahisevia materiaaleja ja käytä maaston väreihin sopivia sävyjä kuten ruskeaa, harmaata ja vihreää. Kasvosuoja tai hattu auttaa sulautumaan maisemaan, mutta varmista, ettei se häiritse pillittämistä tai tähtäämistä.
Sopiva vaatetus mahdollistaa asennon vaihtamisen ilman kahinoita, ja kätkee hieman käyttäjäänsä. Vaikka vaatetus helpottaa ympäristöön sulautumista, muista kuitenkin että liikkumattomuus on kaiken a ja o – liikkeiden on oltava hitaita, rauhallisia ja harkittuja.
Pyy on herkullinen ruokalintu
Mikäli pillitys onnistaa ja reppuun päätyy pyy tai pari, on pyy ruokalintuna vertaansa vailla. Vaalea liha on pehmeää, ja sen maku hienostunut. Pyyn rangasta saa keitettyä erinomaista riistalientä kastikepohjiksi, koivista nyhdettyä ylikypsinä lihat talteen ja pyyn rintafileet toimivat loistavasti sellaisenaan pannulla voissa ruskistettuna mutta kuitenkin liian pitkälle kypsentämättä.
Pyyateria lisukkeenaan pillitysreissulla kerätyistä suppilovahverosta tehty kermainen höystö ja vaikkapa puikulaperunamuusi on yksi syksyisen sesongin ruokapöydän jalokiviä. 
Aloita varovaisesti. Tee hiljainen kutsu ja odota. Usein pyy vastaa nopeasti, jos se on lähellä ja kiinnostunut. Kun kuulet vastauksen, älä hätäile – vastaa rauhallisesti ja harvakseltaan. Ylipillitys on yksi houkuttelupyynnin perisyntejä kaikkien lajien kohdalla. Kuuntele miten nopeasti pyy vastaa ja jäljittele.
Älä pillitä liikaa – luonnollinen rytmi ja tauot ovat avain onnistumiseen.
Harjoittele ja kuuntele miten pyy itse viheltää. Joskus pyy viheltää pidempään, joskus lyhyempään. Joskus pyy suorastaan lirkuttelee. Pyri jäljittelemään.
Pyy saattaa lähestyä hitaasti ja äänettömästi, joskus pitkin mättäitä pomppien ja aivan mykkänä – ole aina valmiina ja liiku mahdollisimman vähän kutsuessasi pyytä.
Joskus metsässä kulkiessa pyy pyrähtää edestäsi lentoon ja istahtaa puun oksalle suojaan. Vaikka pyy on säikäytetty liikkeelle, peli ei ole menetetty. Jos istahdat alas, olet hiljaa hetken ja aloitat varovaisesti pillityksen, voit kuitenkin saada sen pörähtämään takaisin esille. Pyy on utelias lintu.
Joskus pyy tuntuu vain vastailevan, mutta ei tule lähemmäksi. Tilanteeseen on pari niksiä: Jos pyy ei tule lähemmäs mutta vastailee, pidä tavallista pidempi tauko ennen vastaamistasi takaisin. Joskus pyyllä palaa päre ja se pörähtää kurkkaamaan mihin huutelukumppani katosi. Voit myös kokeilla siirtyä hyvin varovaisesti sivuun pillityssijainnistasi vaikkapa 10–15 metrin verran ja pillittää uudelleen. Äänilähteen liikkuminen voi riittää laukaisemaan pyylle tarpeen tulla kurkkaamaan lähempää. Ehkäpä pillittäjä siirtyy tällöin juuri pyyn reviirille?
Joskus pyytä tapaa myös vanhemmissa kuusikoissa, mutta se voi olla arka liikahtamaan avaralle paikalle. Tässä tapauksessa pyy pörähti juuri kävelijän edestä oksistoon ja jäimme niille sijoillemme odottamaan.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Jahti 3/2026 -lehdessä.
Jahtimedia on Metsästäjäliiton verkkomedia.
