Kiväärimetsästys: Näillä vinkeillä pääset kohti parempia osumia

Teksti ja kuvat: Jussi Partanen  Piirrokset: Pasi Sairanen  18.02.2019
Kyttäyskopissa.
Jokainen kytiskopissa istunut tietää, että erityisesti hämärässä jatkuva aseen tähtäinkiikarin läpi katsominen rasittaa silmiä. Käytettäessä erillistä valovoimaista katselukiikaria voidaan alueen tarkkailu ja lajitunnistus tehdä silmäystävällisemmin.
Ammunko kiväärillä silmälaseilla vai ilman? Tähtäänkö molemmat silmät auki vai toinen kiinni? Onko silmälinja parempi poskipakalla vai ilman?

Optisista tähtäimistä on kirjoitettu kilometrikaupalla, mutta riittääkö pelkkä laadukas kiikaritähtäin varmaan osumaan? Mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon ennen rataharjoittelua? Kuinka silmälasit toimivat kivääriammunnassa? Lähdimme etsimään vastauksia.

Asiaan vihkiytymättömälle on kiväärimetsästyksestä saattanut muodostua mielikuva, jossa ei tarvita kuin kiikarin ristikko kohdalle ja puristus. Sopiva kivääri- ja patruunayhdistelmä ja hyvä tähtäin hoitavat homman. Metsästäjän tarvitsee vain puristaa liipaisinta. 

Tämä toteutuu valitettavasti vasta siinä vaiheessa, kun meillä on käytössä maaliin hakeutuvat patruunat. Niitä odotellessa pitää huomioida muutamia käytännön asioita, jotka saattavat lukuisien ratakäyntien ohella parantaa osumista.

 

Optikon kautta

Jos et ole hetkeen käynyt tarkastuttamassa näköäsi ja olet syntynyt, kun Kekkonen oli vielä presidenttimme, varaa aika optikolle. Ja jälleen sellaiselle optikolle, joka ymmärtää ampumiseen liittyvää problematiikkaa. Esimerkiksi hämäränäkösi alkaa iän myötä väistämättömästi heiketä.

Kun näkemiseen liittyvät mahdolliset ongelmat on korjattu, voidaan miettiä silmälasien käyttöä metsästyksessä. Metsästyksen aikana olosuhteet vaihtelevat. Yleensä paistaa, mutta joskus sataa, ja jokainen silmälasien käyttäjä tietää, etteivät lasit ole silloin mukavat. 

 

Päätä metsästätkö ilman laseja vai lasien kanssa

Yksi vaihtoehto on säätää dioptriasäädöllä kiväärin tähtäin niin, että voit metsästää ilman silmälaseja. Dioptriasäätö sijaitsee nykykiikareissa okulaarin päässä ja sillä voidaan korjata näköä välillä +2 – -3. Dioptriasäädöllä ei voi korjata esimerkiksi hajataittoa. 

Jos metsällä liikkuminen ei onnistu ilman silmälaseja, olet koiraohjaaja ja joudut lukemaan koiratutkaa, tai et enää pysty esimerkiksi havainnoimaan kauempana liikkuvia eläimiä, on selvää, että laseja on käytettävä koko ajan. Tässäkin tulisi olla järjestelmällinen. 

Jos käytät silmälaseja metsällä, käytä niitä myös radalla. Jos taas et käytä laseja metsällä, käytä radalla vain suojalaseja. Poikkeustilanteita saattaa esiintyä esimerkiksi kyttäystilanteissa, jolloin silmälasien avulla korjattu hämäränäkö saattaa antaa lisäminuutteja, vaikka päiväjahdeissa laseja et käyttäisikään.


Tähtää molemmat silmät auki

Optisella tähtäimellä varustetulla kiväärillä tulisi ampua molemmat silmät auki samaan tapaan kuin haulikolla. Tästä on muun muassa se etu, että näkökenttä ei rajaudu pelkästään kiikarin läpi nähtyyn kuvaan. Lisäksi, jos toinen silmä suljetaan, vaikuttaa se tasapainoon. 

Kaikki eivät pysty ampumaan molemmat silmät auki esimerkiksi kaksoiskuvan takia. Silloinkin on hyvä käydä optikolla. Jos taas näkö ei aseta rajoitteita ja olet vain jostain syystä opetellut ampumaan toinen silmä suljettuna, on tavasta mahdollista päästä eroon sitkeän harjoittelun avulla. 

Näin pääset eroon yhdellä silmällä tähtäämisestä
Jos sinulla on valaistulla punaisella pisteellä varustettu tähtäin, voit opetella molemmat silmät auki ampumista seuraavasti:

Peitä tähtäimen objektiivi eli sinusta kauempana oleva tähtäimen linssi. Laita tähtäimen valaistu piste päälle. Nyt toinen silmä näkee maalin ja toinen silmä tähtäimen punaisen pisteen. Aivosi yhdistävät kuvan. Jos taas yrität sulkea toisen silmän, näet vain tähtäimen pisteen. 

Kun jaksat sitkeästi kuivaharjoitella näin, jossain vaiheessa alat automaattisesti tähdätä molemmat silmät auki ja voit poistaa tulpan tähtäimesi objektiivista.

Poskituella silmälinja oikealle korkeudelle

Suurimmassa osassa metsästyskivääreitä poskituki jää liian matalaksi, erityisesti jos käytössä on suurella objektiivilla varustettu kiikari. Tällöin aseeseen tulisi asentaa säädettävä poskipakka. 

Puutukkiseen aseeseen pätevä tukkiseppä voi sellaisen tehdä kohtuuhinnalla, ja tee-se-itse-miehille ja -naisille on nykyään saatavana jälkiasennettavia poskipakkoja myös muovitukkisiin aseisiin (kauppanimiä esimerkiksi Kalix teknik Cr-1). 

Sopivalla korkeudella oleva poskipakka varmistaa, että silmälinja on oikealla korkeudella. Poskipakan voi askarrella myös esimerkiksi telttapatjasta tai Finnfoamista.

Tähtäimen läpileikkauskuvat: Zeiss. Kuvassa aseen säädettävä poskipakka sallii ampujalle luonnollisemman asennon. Pää on pystyssä ja silmälinja osuu keskelle kiikaria. Kuvan ampujalla on suurilinssiset silmälasit, joissa kehys ei tule silmälinjalle.
Ilman poskipakkaa silmälinja painuu kiikarin alaosaan. Lisäksi kapean silmälasin kehys tulee silmälinjalle. Saadakseen silmän oikealla linjalle ampuja joutuu nostamaan päätään ja menettää samalla poskituen aseesta. Tämä lisää rekyylituntemusta.

Kohti parempia riistalaukauksia

Tähtäinkiikarin asennuksessa tulee huomioida myös silmän etäisyys. Noston jälkeen tulisi kuvan olla reunoiltaan selkeä ja koko okulaarilinssin kokoinen. Oikea silmänetäisyys on kiikarikohtainen ja se vaihtelee yleensä 70–95 millimetrin välillä. Jos kiikari ei asetu normijaloilla sopivalle silmänetäisyydelle, markkinoilla on erilaisia siirtojalkoja, joilla tähtäintä saadaan taakse- tai eteenpäin.

Hyvä riistalaukaus on monen asian summa. Joskus pienet yksityiskohdat saattavat olla lopputuloksen kannalta merkittäviä.

Keskimmäisessä ristikossa silmänetäisyys on oikea, sillä kuva on koko linssin kokoinen. Vasemmanpuoleisessa silmä on liian kaukana ja oikeanpuoleisessa taas liian oikealla suhteessa tähtäimeen.

Juttuun on haastateltu asiantuntijoina Timo Koljosta Lahden silmäasemalta sekä Zeiss Sport Opticsin Juhana Toikkoa.

METSÄSTYS­AMMUNNAN ABC
Ampumaan oppii vain ampumalla, ja ampumaradalla järjestettävä ABC-koulutus perustuu juuri käytännön opetukseen.

Metsästysammunnan ABC -koulutus on kehitetty juuri tutkinnon suorittaneille tai muuten vähän ampuneille metsästäjille. Koulutuksessa opit ampumisen perusasiat heti oikein. Siitä on hyvä jatkaa kohti itsenäistä rataharjoittelua. 

Ratakoulutus kestää yhteensä noin kuusi tuntia, ja se on jaettu kahteen osaan.

Haulikko-osio kestää kolme tuntia ja siinä käydään läpi muun muassa silmän hallitsevuus, osumakuvion ampuminen ja sen tarkastelu, paikallaan olevaan maaliin ampuminen sekä liikkuvaan ja lentävään maaliin ampuminen. Jos sinulla on jo oma haulikko, voit käyttää sitä koulutuksessa. Samalla voit saada hyviä vinkkejä sen sovittamisesta juuri sinulle. 

Kivääripuolella kesto on myös kolme tuntia, ja opetus keskittyy aseen kohdistamiseen, kasan ampumiseen sekä paikallaan olevan ja liikkuvan maalin ampumiseen. Koulutuksessa opetellaan myös erilaisten ampumatukien käyttöä. Kiväärirastit ammutaan pienoiskiväärillä. Pienoiskivääri valittiin koulutusaseeksi sen pienen rekyylin vuoksi. Se on kuitenkin ruutiase, johon pätevät samat lainalaisuudet kuin varsinaiseen metsästyskivääriin.

Koulutuksessa keskitytään myös turvallisuusasioiden huomioon ottamiseen ampumaradalla, kuten suojien käyttö, sormi- ja piippukontrolli sekä esimerkiksi aseen kuljetus radalla.

Tarkista Tapahtumakalenterista uusimmat Metsästysammunnan ABC -koulutukset

Tästä löydät myös Metsästysammunnan ABC -oppaan PDF-version