Metsästysammunnan suomenmestaruuskilpailujen vastuullisena järjestäjänä toimi Suomen Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piiri yhteistyössä Lopen riistanhoitoyhdistyksen seurojen, Lopen Ampumaratayhdistyksen jäsenyhdistysten ja piirin eri toimijoiden kanssa.
Kilpailujen järjestäjäorganisaatio ja sen lähes 100 vapaaehtoista talkoolaista oli kovilla neljän helteisen päivän aikana. Kehittyvä ampumaurheilukeskus osoitti jälleen toimivuutensa suuren kilpailutapahtuman järjestelypaikkana.
SM-kilpailujen kesälajeissa kilpailulajeina ovat metsästyshaulikko, metsästystrap, metsästyshirviammunta, metsästysluodikkoammunta, pienoishirviammunta ja pienoisluodikkoammunta.
Kisoihin osallistui lähes 650 kilpailijaa, joista moni osallistui useampaan kilpailulajiin. Osallistujien ikähaarukka vaihteli 10 ja 90 ikävuoden välillä. Ampujat edustivat kilpailussa omia Metsästäjäliiton piirejään. Kilpailusuorituksia ammuttiin kaiken kaikkiaan lähes 1500.
Kilpailusarjoja ja henkilökohtaisia suomenmestaruuksia jaettiin 62 ja joukkuemestaruuksia 14.
Ampujat tarvitsevat hyvät olosuhteet
Kisojen onnistuminen vaatii hyvät puitteet ampumaradalta, ison talkoopanoksen ja hyvät tukijat. Kisojen suojelija, kansanedustaja ja valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Timo Heinonen (kok.) totesi kisojen avajaisissa, että kaikkeen urheiluun, myös ammuntaan, tarvitaan hyvät suorituspaikat harrastamista ja harjoittelua varten. Hän mainitsi, että Lopella harjoittelevat myös haulikkoampujat, jotka edustavat Suomea maailmaa kiertäessään. Kansainvälisen tason ura ei ole mahdollinen ilman läheltä löytyvää harjoittelupaikkaa.
– Olemme asettaneet pääministeri Petteri Orpon hallituksen johdolla tavoitteeksemme tuhat ampumarataa maahamme tämän vuosikymmenen aikana.
– Olemme tästä tavoitteesta vielä kaukana ja siihen pääseminen vaatii rahoitusta ratojen rakentamiseen, mutta ennen muuta ratojen ympäristöluvitusten ja muun luvituksen sujuvoittamista ja järkeistämistä.
Ampumaradat palvelevat metsästäjiä, mutta niiden merkitys on suuri myös urheiluammun ja maanpuolustuksen kannalta.
Nuoria mukaan ammunnan pariin
Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen korosti, että metsästyslajeissa ei ole kysymys pelkästään kilpailemisesta, vaan kaikki ampumaharjoittelu tähtää myös parempiin riistalaukauksiin.
Lampinen muistutti, että kisatapahtuma on kaikkiaan suuri yhteisöllinen ponnistus. Osallistujamäärä kisoissa on suuri, vaikka se onkin viime vuosina ollut hienoisessa laskussa. Harrastusmahdollisuuksien ylläpitäminen mahdollistaisikin nuorten houkuttelun ampumaharrastuksen ja metsästysammunnan pariin.
Kolmantena kilpailupäivänä kisoja oli seuraamassa karkkilalainen Martti Nyström. Hänen metsästysharrastuksensa alkoi 17-vuotiaana ja ammuntaharrastus oli heti alusta alkaen kiinteä osa harrastusta. Ensimmäisistä metsästysammunnan suomenmestaruuskisoista vuonna 1964 alkanut kilpailu-ura kesti 46:t kisat.
– Osallistuin ensimmäisiin SM-kisoihin vuonna 1964. Ammuin metsästyshirveä ja sijoituin sijalle 10. Suomenmestaruuden voitin metsästyshirven kilpailussa Kajaanissa vuonna 1975 ja viimeiset kisat ammuin Pessalompolossa.
Nyström on ollut mukana myös Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin kaikissa toiminnoissa. Hän on kokenut järjestötoiminnan tärkeäksi toiminnan taustavoimaksi. Myös häntä huolestuttaa se, miten nuoria saataisiin lisää mukaan harrastuksen pariin ja hänellä on siihen olemassa yksi keino.
– Hyvät vetäjät seuroissa ovat avainasemassa, jotta nuoret saadaan innostumaan harrastuksesta, totesi Nyström.
Kilpailun kaikki tulokset löytyvät osoitteesta www.hirviurheilu.com.
Emma Himanka on usein nähty henkilö haulikkoradoilla, ja nyt myös SM-kisoissa. Hän on kulkenut ampumakilpailussa jo vuosia vanhempiensa mukana, mutta nyt on alkanut myös oma ampumaharjoittelu.
Juuri 13 vuotta täyttänyt forssalainen Emma Himanka on saanut reissata ampumakilpailussa vanhempiensa, Jaana Grahnin ja Janne Himangan, kanssa pienestä pitäen. Molemmat ovat kokeneita haulikkoampujia ja menestyneitä kilpailijoita.
– En ihan tarkkaan muista milloin olin ensimmäistä kertaa mukana ampumaradalla. Jos äiti ja isä olivat molemmat ampumavuorossa, niin minulla oli useita hoitosetiä, jotka pitivät huolta minusta. Kisoissa on kyllä mukava käydä ja tavata vuosien varrella tutuiksi tulleita ihmisiä, kertoo Emma.
Emma on alkanut myös kokeilemaan haulikkoammuntaa vanhempiensa valmennuksessa. Hän on vasenkätinen, joka aiheuttaa hieman vaivaa, koska perheessä on vain oikeakätisiä ampujia.
– Olen ampunut toistaiseksi äidin vanhalla haulikolla ja olen sillä pärjännyt ihan hyvin.
– Minulla ei ole kaveripiirissä ammunnan harrastajia. Yksi kavereista on kuitenkin käynyt radalla katselemassa ampumista, toteaa Emma.
