Pienoiskivääri on joka metsästäjän ase, joka on pienirekyylisenä myös nuorille mukava ampua. Lisäksi se on panoksiltaan huomattavasti kivääriä edullisempi, mutta kuitenkin tarkkuutta vaativa, eli harjoitteluaseena tuloksellinen. Näin listaavat pienoiskiväärin etuja uusien pienoiskiväärilajien säännöt laatineet Metsästäjäliiton kilparyhmän jäsenet Kari Äikäs ja Matti Räsänen.
Sekä Äikäs että Räsänen ovat kokeneita kilpa-ampujia. Uusien ampumalajien myötä he toivovat useamman nuoren ja naisen löytävän tiensä ampumakilpailuharrastuksen pariin.
– Uusien lajien taustalla on pyrkimys madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan kilpa-ammuntaa. Meillä on pitkään ollut mietinnässä pienoiskiväärilajien kehittäminen, miehet kertovat.
Kynnykseen vaikuttavat lajin pariin pääseminen sekä kustannukset.
– Pienoishirvi ja pienoisluodikko ovat yksinkertaisia lajeja. Pienoiskivääri on helppo siirtymä ilma-aseesta ruutiaseeseen. Meillä kilpalajeissa ilma-aseampujia nähdään mukavasti, mutta ruutiaseeseen siirryttäessä harrastajamäärä putoaa. Tähän haetaan muutosta, Äikäs sanoo.
He korostavat pienoiskivääriharjoittelun ansioita ampumataidon kehittymisessä.
– Perustekniikan harjoitteluun pienoiskivääriammunta on erittäin hyvä. Pienoiskiväärillä pääsee miten pitkälle tahansa, Räsänen painottaa.
Lue myös: Pienoiskiväärillä paremmaksi ampujaksi
Selkeät säännöt
Uusien lajien helppoutta Äikäs ja Räsänen korostavat monelta kantilta.
– Pienoiskivääriin voi olla helpompi saada luvat ja siten päästä harrastuksessa alkuun. Kilpa-ammuntaan käy normaalilla kiikarilla varustettu pienoiskivääri. Kisajärjestelyjä helpottaa se, että tarvittaessa voidaan rakentaa tilapäisiä suorituspaikkoja ampumaradan lupaehtojen puitteissa. Meluhaittaa vähentää äänenvaimentimen käyttö, kuvaa Räsänen.
Uudet lajit ammutaan 50 metristä. Pienoisluodikossa pidennettiin suoritusaikaa metsästysluodikkoon verrattuna.
– Kertalaukausaseella pystyy siis kisaamaan. Lisäksi sallitaan pienoiskiväärin etutukin korkeudeksi 120 millimetriä, jolloin kisaaminen on mahdollista ampumahiihdossa käytetyillä pienoiskivääreillä. Uusissa lajeissa myös laukausmäärä on isompi, 20. Se antaa mahdollisuudet pärjätä, vaikka yksi laukaus epäonnistuisikin, sanoo Räsänen.
He korostavat, että ammunnassa kehittyäkseen on tärkeää päästä laaja-alaisesti kokeilemaan eri lajeja.
– Kilpailupäivän aikana pääsee nyt ampumaan useamman lajin, mikä on mukava juttu. Kotiin ei heti muutaman laukauksen jälkeen joudu lähtemään, Äikäs summaa.
Compak Sporting tuo vauhtia haulikkolajieihin
Metsästysammuntoihin on mahdollisesti tulossa kolmaskin uusi laji, Compak Sporting, jota on ammuttu toistaiseksi SM-kisoissa näytöslajina. Vauhdikkaassa haulikkolajissa heittimiä on 6–8 ja kiekon lentosuuntavaihtoehtoja useita.
– Ratoja on rakennettu jo kymmeniä ympäri Suomen, vaikka compak-radan rakentaminen on perinteisiä haulikkoratoja isompi investointi. Laji on selvästi herättänyt kiinnostusta. Siinä on skeet- ja trap-ratoja enemmän metsästyksellisyyttä ja yllätyksellisyyttä mukana, kuvaa neljä vuosikymmentä haulikko- ja luodikkolajeissa EM-tasoa myöden kisannut Pekka Karhunen.
Uusi haulikkolaji rikastuttaa kilpa-ammuntaharrastusta.
– Se tuo vaihtelua ampumiseen ja uskon sen kiinnostavan myös nuoria harrastajia. Kokeilla kannattaa, lajia kun voi ampua tavallisella metsästyshaulikolla. Ennakkoluulot pois ja mukaan, kannustaa Karhunen.
Metsästäjäliiton metsästyampumapäällikön Jussi Partasen mukaan vaalitaan perinnettä, mutta myös kehitetään metsästysammuntaa niin, että kilpailijamäärät lähtisivät taas nousuun. Toimitaan yhdessä hyvässä hengessä yhteisen harrastuksemme eteen.
Metsästysammunnan kesäkisat käytiin tänä vuonna Lapin Pessalompolossa. Tarjolla oli ennätysmäärä ampumalajeja. Pienoishirvi ja -luodikko saivat lopulta virallisen Suomen mestaruusarvon. Uutena esittelylajina testattiin haulikossa Compak Sportingia. Uusia suomenmestareita saatiin kisapäivien aikana peräti 146.
Kritiikkiäkin kuultiin, muun muassa tiukasta kisa-aikataulusta. On hyvä muistaa, että uudet luotilajit olivat ensimmäistä kertaa mukana, ja aikataulut hioutuvat kohdalleen tulevina vuosina. Palkintopöytäkään ei kaikkien kisaajien mielestä ollut riittävä. Voisi kysyä, eikö suomenmestaruus ja kultamitali ole riittävän arvokas?
Metsästysammunnan SM-kilpailuilla on pitkä ja kunniakas perinne vuodesta 1964. Kilpailijamäärät ovat laskeneet kulta-ajoista, mutta kyse on edelleen maan suurimmasta ampumakilpailutapahtumasta. Se, että kuuden lajin SM-kisat saadaan järjestettyä vapaaehtoisten voimin, on kunnioitettava asia ja mahdollistaa perinteen jatkumisen.
