Ajovoittaja 2024 – jäniksenajon Suomen mestaruus ratkottiin Mikkelissä

Ajovoittaja-ottelu on kaksipäiväinen Suomen mestaruuskoe jänistä ajaville beagleille. Koe käytiin kahtena peräkkäisenä yksipäiväisenä ajokokeena, joiden yhteenlaskettujen tulosten perusteella paras koira saavutti halutun Mestarin-tittelin ja edustuspaikan seuraavan vuoden Ajovoittaja-otteluun. Ottelun kolme parasta koiraa saivat myös edustuspaikat seuraavaan beaglein Pohjoismaiden mestaruuskokeeseen.

Ajovoittajaan päästäkseen koiralla tuli olla ennestään BEAJ 1P ajettuna ja sen piti osoittaa jäniksenajokykynsä karsintaportaassa, josta ensimmäinen käytiin kennelpiireittäin piirimestaruuskokeena. Suomessa on Ahvenanmaa mukaan lukien 19 kennelpiiriä. Piirimestaruuskokeista parhaiten menestyneet koirat selvittävät tiensä lohkokokeeseen, joita järjestettiin neljällä paikkakunnalla eri puolille Suomea. Riippumatta osallistuneiden koirien määrästä, lohkokokeista jatkoi kustakin kolme parasta Ajovoittajaan. Tänä vuonna lohkoissa oli 8–15 koiraa.

Ajovoittaja-kilpailu kiertää Suomen Beaglejärjestö ry:n määrittelemän kiertolistan mukaan lohkojen välillä ja järjestämisvuoro tulee vuoron perään lohkon alueella oleville paikallisyhdistyksille. Yhdelle paikallisyhdistykselle tehtävä osuu noin 20 vuoden välein. Tänä vuonna oli Suur-Savon Beagle ry:n vuoro. Yhdistys on järjestänyt Ajovoittajan kaksi kertaa aikaisemminkin, vuosina 1984 ja 2004, kummatkin Juvalla.

Suomen mestaruuskokeen järjestäminen oli iso ponnistus paikallisyhdistykselle ja sitä valmisteltiinkin noin vuoden verran. Tällä kertaa meillä oli onnea matkassa sääolosuhteiden osalta. Jo jäähän ehtineet lammet ja järvien lahdekkeet ehtivät sulaa, eikä Järvi-Suomen suurinta uhkaa, heikkoja jäitä, tarvinnut pelätä. Kilpailu käytiin molempina päivinä paljaan maan kokeena. Myös susitilanne oli suhteellisen rauhallinen kilpailun aikaan, vaikka hukat kyllä pitivät järjestäjiä pitkin syksyä jännityksessä. Kilpaileville koirille saatiin silti mahdollisimman tasapuoliset ja turvalliset maastot. Maastot olivat 20–75 kilometrin säteellä kilpailukeskuksesta.

Jäniksenajo vaattii koiralta monipuolisuutta

Jäniksenajokoe on koiralta monipuolisuutta ja vahvaa metsästysintoa vaativa laji. Koiran tulee selvitä itsenäisesti niin jäniksen hausta kuin sen jalkeilla pitämisestäkin ylösoton jälkeen. Sen tulee omata hyvä keskittymistaito, ja riittävästi sinnikkyyttä ratkaista erilaisia koettelupäivän aikana eteen tulevia ongelmia.

Koiralla on 240 minuutin kokonaishakuaika koepäivää kohti. Sen ajan puitteissa koiran tulisi pyrkiä saamaan (vähintään) kaksi jänistä ajoon, joista kumpaisenkin kanssa on kahden tunnin ajoeriksi kutsutut työskentelyajat.

Koiran ominaisuuksista arvostellaan ansiopistein haku, ajotaito ja haukku. Ajotyöskentelystään se saa lisäksi niin sanottuja ajoajan pisteitä, joita luonnollisesti toivotaan mahdollisimman paljon ja laadukkaalla työskentelyllä. Lisäksi koira voi saada niin sanottuja miinuksia, joita annetaan haku- ja ajolöysyydestä. Noista löysyyksistä koira voidaan myös sulkea, jos äänenanto on liian pitkäaikaista tai sitä tulee määrällisesti turhan vuolaasti.

Ideaalikoira hakee jänistä äänettä, samoin selvittelee haukkumatta jäniksen tekemät paluuperät ja muut temput. Kun jäniksen kulkureitti on koiralla selvillä, se ilmaisee sen kiihkeästi ja kuuluvasti haukkuen, sekä kertoo äänenannon määrällä, kuinka lähellä se oletettavasti on ajettavaa. Tätä haukun polveilevuutta kutsutaan kertovuudeksi. Lisäksi tuomarit pyrkivät saamaan ihan konkreettisia havaintoja koirasta ja ajettavasta koettelun aikana.

Tottelevaisuuskin on suhteellisen isossa roolissa, sillä koira tulee kytkeä erien välillä ja samalla vaihdetaan koettelualuetta niin, ettei sama jänis tulisi uudelleen ajettavaksi. Tottelemattomuus voi pilata hyvinkin alkaneen koesuorituksen.
Ajovoittaja-ottelu vaatii koirilta hyvää kuntoa ja myös palavaa halua työskennellä joskus vaikeissa ja raskaissakin olosuhteissa. Koiran työpäivin mitta voi virua jopa 9–10 tuntiin siirtymisineen, sen ollessa yleisimmillään 5–8 tuntia. 

Kokeeseen osallistui 12 karsintojen kautta paikkansa ansainnutta koiraa, sekä 2023 vuoden Mestari, FI KVA, FI MVA, M-23 Tervapekan Aramis. Aramiksen omistaa Tiina Nerep, Tuomikylästä. 

Kilpailukeskuksena oli monille tuttu Visulahden Matkailukeskus Mikkelin kaupungin laidalla. Visulahti tarjosi erinomaiset tilat arvokokeelle ja majoituspaikkoja oli riittävästi ympäri maata kilpailuun saapuneelle väelle. Myös Visulahden laadukas ruokahuolto oli punnittu ja hyväksi todettu monien eri rotujen SM-kokeiden pitopaikkana, esimerkiksi 2023 vuoden suomenajokoirien Kilvassa.

Koetta oli järjestämässä seitsemän paikallisaktiivin joukko, jossa oli mukana monien arvokokeiden konkareita ja uusia, järjestämistoimia opettelevia. Ottelutoimikuntaa johti Suur-Savon Beagle ry:n puheenjohtaja Arto Manner. Visuaalisesta ilmeestä, medianäkyvyydestä ja tulospalvelusta vastasi ottelutoimikunnan varapuheenjohtaja Anne Vornanen. Lisäksi muutaman tehokkaan naisen ja miehen joukko hoiti maastoeväät molemmille päiville koko kisaporukalle.

Toinen kisapäivä ratkaisi

Tänä vuonna ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen kärkipaikkaa piti Mikkelin oma edustaja, Pekka Hämäläisen FI KVA, SE KVA, PM-23 Peräpöksän Raksu 70 pisteen ykköstuloksellaan. Hyvässä asemassa toiseen päivään lähtivät myös kilpailun nuorin edustaja, Pohjois-Savosta kisaan tullut 2,5-vuotias FI KVA Pyssyniemen Ajo-Alko ja mestaruutta puolustava FI KVA, FI MVA, M-23 Tervapekan Aramis. Myös pohjoisen kaksikolla FI KVA, SE KVA Vuopajan Wonkaleella ja FI KVA, FI MVA, NO KVA Vuopajan Laralla oli hyvät pohjat kakkospäivälle ja kaikki mahdollisuuksien rajoissa.

Kaksipäiväisen kokeen usein toistettu mantra, uusi päivä kaiken muuttaa voi, kävi toteen tälläkin kertaa. Keulapaikkaa pitävän Raksun sunnuntaiaamun ensimmäinen haku oli 117 minuuttia ja jäniksen noustua ajoon koiran työskentely oli GPS-paikantimella seurattuna komeaa katsottavaa, hyvin vievää ja lähes katkotonta. Niinpä ei kenellekään tullut yllätyksenä maastosta ilmoitettu täysi 120 minuutin ajoerä. Toinen haku kuitenkin virui ensimmäisen haun lailla pitkäksi ja 8-vuotias menestyksekäs uros joutui väsähdettyään jättämään leikin kesken. Niinpä kenttä aukesi Raksun takana oleville koirille, joille sunnuntaipäivä oli onnekkaampi.

Selvästi osakkeitaan nosti 8. sijalla oleva 4-vuotias toivakkalainen, Juho Lehtorannan omistama FI KVA Papinniemen Iisak. Se täräytti sunnuntain ensimmäiseen erään 110 minuutin ajon ja onnistui pitkän ja melko haastavalta näyttäneen 148 minuutin haun jälkeen saamaan toisenkin jäniksen liikkeelle. Sillä irtosi kokonaiskilpailun kolmossija. Toiseksi tuli vahvalla työskentelyllä liveseuraajia jännänä pitänyt vanha Mestari Tervapekan Aramis.

Komean voittajan manttelin kannetavakseen sai nuori Pyssyniemen Ajo-Alko, joka sävähdytti ahkeruudellaan, omatoimisuudellaan ja erinomaisella tietyöskentelyllään. Jänis nähtiin ”Barbiksi” kutsutun Ajo-Alkon ajossa kaikkiaan 20 kertaa neljän ajoerän aikana. Se on todella kova lukema mille tahansa ajurille. Koira on syntynyt Kuhmossa Tarja Immosen Pyssyniemen kennelissä, ja sen omistavat Harri Räbinä ja Kari Makkonen Vartialasta.

Yhteistyö mahdollisti tapahtuman

Kaikkiaan Ajovoittaja-ottelu kokosi noin 70 henkeä Visulahteen. Lisäksi tässä kokeessa palveltiin kotona ottelua seuraavia harrastajia niin GPS-liveseurannalla kun jatkuvasti tapahtumien myötä päivittyvällä julkisella someryhmällä. Palautteet liveseurannasta ja aktiivisesta somekanavasta olivat todella positiivisia ja varmasti seuraavatkin Ajovoittajan järjestäjät satsaavat someen.

Kokeen ylituomarina toimi Erkki Salento Pornaisista ja hänen varamiehenään oli Auvo Rahkola Hollolasta. 26:sta maastotuomarista puolet saapui Mikkeliin kilpailevien koirien mukana ja olivat ajokokeen ylituomareita. Toinen puolikas oli kokeneita ja arvostettuja paikallisia palkintotuomareita. Ylituomarin sihteerinä paripäiväisen ahkeroi Samuli Jalkanen Mikkelistä.

Tällainen koetapahtuma vaatii reilusti yhteistyötä monien tahojen kanssa. Erityisesti maastoja kokeen käyttöön luovuttaneet metsästysseurat maasto-oppaineen, sekä tapahtumaa tukemaan lähteneet yritykset ja yhteisöt olivat avainasemassa arvokokeen onnistumiseen. Siitä iso ja nöyrä kiitos jokaiselle.

Vaikka lähes kaikkeen oli järjestäjän taholta varauduttu, ei kukaan osannut aavistaa lauantai iltapäivään ja alkuiltaan osunutta, Mikkelin seutua laajasti koitellun myräkän saapumista. Ei edes sääennustuslaitokset. Niinpä ryhmät piti vielä myöhään lauantai-iltana tiedottaa varautumaan sunnuntaiaamuista maastoon menoa varten sahoin ja kirvein. Ainakin pariin maastoon tuo kehotus tuli tarpeeseen, ja ennen koirien irtilaskua ryhmät ottivat alkulämpimät kaatuneiden puiden poistamisessa ajoteiltä.