Seuraaviin ajavien mäyräkoirien SM-mittelöihin on tiensä 2021 selvittänyt Lintulan omistama viime vuoden suomenmestari Felix, jolla on nimissään myös Pohjoismaiden mestaruus muutaman vuoden takaa. Nyt karsintojen kautta mukaan SM-kisaan lähtee ensikertalaisena myös Felixin jälkeläinen Lacapo.
Uudessakaupungissa asuvan Lintulan molemmat koirat ovat karkeakarvaisia uroksia, joilla on isäntänsä mukaan ajavan koiran hyvät ominaisuudet ja luonne. Näitä ovat fyysinen voimakkuus ja sitkeys, kuuluva ja sointuva haukku sekä yhteistyöhalu ohjaajansa kanssa.
− Odotan koiralta erityisesti sointuvaa, tiheää ja moniäänistä haukkua sekä hyvää itsenäistä hakua ja ilmavainuista sujuvaa ajotapaa, hän laskeskelee.
Vuonna 2012 syntynyttä Felixiä Jari kuvailee erittäin hyväksi ja nopeaksi hakijaksi ja miellyttävän luonteen omaavaksi fiksuksi koiraksi. Felixillä on nimissään vuoden 2020 SM-kullan lisäksi Pohjoismaiden mestaruus vuodelta 2018 ja SM-hopea vuonna 2016.
− Felix ajaa ilmavainulla ja tietää, mitä tekee eikä hukkaa ajettavaa. Sen estetyöskentely on erittäin hyvää ja jopa vaarallista, kun se lähtee epäröimättä uimaan ajettavan perään, koiriensa ohjaajana toimiva omistaja myöntää.
Felixin mukaan SM-mittelöihin lähtee ensi kertaa myös tämän pentu Lacapo.
− Vuonna 2019 syntynyt Lacapo on vielä nuoruuden intoa täynnä oleva raakile, joka ajaa hyvillä ominaisuuksilla, mutta joskus liika into kostautuu pienenä epävarmuutena, Lintula epäilee, mutta uskoo nuorimmaisensa kykyihin.
Mäyräkoiran koulutus ajavaksi koiraksi
Mihin Lintula arvelee koiriensa taitavuuden perustuvan ja kuinka koirasta koulutetaan ajuri?
− Merkittävintä ajokisoissa menestymisen kannalta ovat perintötekijät. Mutta jos koiralle ei anneta mahdollisuutta, niin hyvilläkään perintötekijöillä ei saada kuin keskinkertaisia ajureita, hän huomauttaa.
Tärkeää on antaa koiran käyttää viettejään.
− Annan sille mahdollisuuden olla työmaalla, jossa ollaan, yhdessä. Koiran pitää ajaa isännälleen ja totella kutsua, kun on aika lopettaa, Lintula kertoo valmennusmetodeistaan.
Kouluttamisessa kannattaakin panostaa koiran tottelevaisuuteen.
− Tottelevainen koira on pitkäikäisempi, kun voidaan välttää vaaratekijöitä, sillä mäyräkoiralle voi sattua ajossa lähes mitä tahansa, hän varoittaa.
Yleensä ajon oppimiseen riittää, kun liikutaan koiran kanssa rauhalliseen tahtiin metsässä ja annetaan sen käyttää aikaa riistan löytämiseen.
− Onnistuminen on helpompaa, kun koiria on mukana vain yksi kerrallaan. Tällöin aika riittää ja koira sitoutuu isäntäänsä, Lintula neuvoo.
Oleellista on myös seurata koiran kuntoa.
−Hyvä ravinto ja riittävästi juotavaa mahdollistaa kaiken, hän korostaa.
Lintula ei sano treenaavansa mäyräkoiriaan sen kummemmin ennen ajokisoja, vaan vie niitä normaalisti metsälle ja huolehtii siitä, että ne lepäävät riittävästi.
− Minulle riittää, että koira tekee ja saa tehdä sen, mitä osaa. Sijoitukset tulevat sitten sen mukaan, hän toteaa.
Lue myös kattava artikkeli siitä, miten miten valita itselleen sopivin metsästyskoira?
Hajumuisti luodaan pentuna
Jo muutaman kuukauden ikäisen pennun voi viedä metsälle, mutta kaiken toiminnan tulee tapahtua koiran ehdoilla antaen sen kuljeskella ja totutella uusiin hajuihin. Samalla sille voi opettaa tottelevaisuutta ja luokse tulemista.
− Ensimmäiset kuukaudet (2–4 kuukautta) pennulle luodaan hajumuisti ja herkistetään aistit kulkemalla metsissä päivittäin hakemalla kaikkea mahdollista. Neljän kuukauden iässä alkavat ensimmäiset ajot, jotka saavat kestää enintään 15 minuuttia. Koira juostaan kiinni, jos se ei muuten lopeta ajamista. Tässä vaiheessa luodaan tottelevaisuus metsässä – sinä päätät, milloin lopetetaan, Lintula muistuttaa.
− Kriittisin ikä on 6 kuukaudesta eteenpäin, kun pennulla alkavat ensimmäiset uhmat ja koiralla on jo kokoa niin paljon, että sitä ei saa juoksemalla kiinni. Tällöin koiraa kutsutaan ainoastaan silloin, kun ollaan varmoja sen kiinni saamisesta. Kun tämä on hallinnassa, koira voidaan päästää turvallisin mielin hakemaan ajettavaa ja itse voi jäädä paikalleen nauttimaan ajosta, hän lisää.
Mäyräkoirat ovat luonnostaan hyvävainuisia ja kykenevät melko vaivattomasti etsimään riistaeläimen ja ajamaan sen liikkeelle.
Jos sinua kiinnostaa aloittaa metsästysharrastus koiran kanssa, mutta en et tiedä miten aloittaa, lue tämä Jahtimedian artikkeli.
Kultakoiria ja mitalisijoja
Lintulan oma mäyräkoiraharrastus sai alkunsa 2000-luvun alussa, kun hän ensi kertaa pohti metsästyskoiran hankkimista.
− Mietin, että olisi hienoa omistaa luolakoira, koska Uudenkaupungin seudulla pienpetokanta oli erittäin runsas. Vuonna 2001 näin Metsästäjälehdessä ilmoituksen myynnissä olevista mäyräkoiran pennuista. Varasin yhden ja varmistin vielä kasvattajalta, että voihan mäyräkoiraa käyttää luolakoirana. Hän vastasi, että kyllä voi, mutta nämä ovat enemmänkin ajavaa sukua, Jari muistelee.
− Vuonna 2001 ottamani ensimmäinen koirani Faro osoittautuikin erittäin hyväksi ajuriksi, ja metsästäjäystäväni innostivat lähtemään kokeeseen. Ensimmäinen kerta oli vielä harjoittelua, mutta pian oltiinkin jo SM-kisoissa. Peitschen Faro saavutti Pohjoismaiden mestaruuden 2007 ja hopeaa 2009 sekä SM-kultaa 2008 ja kaksi SM-pronssia 2006 ja 2009, hän kertoo hivenen ylpeyttä äänessään.
− Toinen koirani Falmarkens Falcon voitti SM-kultaa 15 kuukauden iässä vuonna 2011, mutta menehtyi sydänsairauteen 2-vuotiaana. Felix on Falkmarkens Falconin jälkeläinen. Lacapon sukutaulussa taas esiintyvät kaikki neljä koiraani, hän lisää.
− Mäyräkoira on hieno rotu, Lintula toteaa tyytyväisenä ja kannustaa muitakin lajin pariin. Mies itse kuuluu Turun Seudun Mäyräkoirakerhoon, jonka jäsen hän on ollut vuodesta 2004 lähtien.
Seuraavaa ajavien mäyräkoirien mestaruutta hätyytellään jälleen vuoden 2021 SM-kisoissa 13.11. Kokeiden tarkoituksena on mäyräkoirien ajo-ominaisuuksien selville saaminen, mitä voidaan hyödyntää jalostuksessa sekä kehitettäessä sitä ja alan harrastajien yhteistoimintaa. Samalla tarjotaan mahdollisuus kilpailuun.
